Minkälainen päätöksentekijä olet?

14.05.18 Esseen kirjoittaja: Titta Keisala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Välähdys
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: Johtaminen

Oletko pohtinut, millainen päätöksen tekijä olet? Teetkö päätöksiä nopeasti sen kummemmin murehtimatta? Vai nautitko pohtia vaihtoehtoja ja vertailla niiden hyviä ja huonoja puolia? Koetko usein valinnan vaikeuksia pienissäkin päivän päätöksissä?

Päätöksenteossa ihminen tekee valinnan vaihtoehtojen välillä. Valinta perustuu ihmisen uskomuksiin, tietoon, intuitioon, arvoihin ja aikaisempiin kokemuksiin. Helposti uskoisi, että henkilöt, jotka rauhassa pohtivat päätöstä, tekevät oikeita päätöksiä enemmän. Näin ei kuitenkaan ole kirjan kirjoittajan mukaan. Vaan todellisuudessa parhaiten päätöksenteossa menestyvät henkilöt, jotka osaavat suodattaa oikean vaihtoehdon useiden muiden muuttujien joukosta. Päätöksenteko ei siis ole pelkkä silmänräpäys vain taito, jota voi harjoitella. ”Aivan kuten voimme opettaa itsemme ajattelemaan loogisesti ja tietoisesti, voimme opetta itsemme tekemään parempia päätelmiä.” (Gladwell, 2006, 29)

 

Päätöksenteko voidaan jakaa useisiinkin erilaisiin osa-alueisiin. Esimerkkejä näistä ovat looginen päätöksenteko, tietoon pohjautuva päätöksenteko ja vaistomainen päätöksenteko. Esimerkiksi lääkäreillä päätöksenteko pohjautuu hyvinkin pitkälti vain tietoon ja mahdollisesti myös kokemukseen aikaisemmista potilaista, joista on karttunut lisää tietoa. Kuitenkin etenkin kirurgin työssä voi olla hätätilanteita, joissa ei ole aikaa etsiä vastauksia päätöksenteon tueksi, vaan kirurgi joutuu tekemään päätöksen sen hetkisen tiedon sekä oman intuition perusteella.

 

Ihminen tekee siis päätöksiä myös vaiston perusteella. Vaisto on myös osin kokemusta. Luotamme siihen mitä on ennen tapahtunut ja mitä me opimme siitä. Onko intuitioon perustavat päätökset yhtä luotettavia kuin tietoon perustuvat päätökset? Joku viisas voisi sanoa, että tiedämme sisimmässämme oikean vastauksen. Ehkä alitajuntamme tietää enemmän kuin annamme sille arvoa.

”Psykologian professori John Bargh Yalen yliopistosta on osoittanut, että arvioimme niin ihmiset kuin asiat ”hyviksi” tai ”pahoiksi” vajaassa neljäsosasekunnissa. Tästä syystä saatamme tykätä oitis jostakusta – tai inhota häntä heti kättelyssä.

– Näköaistimus tavoittaa limbisen järjestelmän ennen kuin aivokuoren, joten tunnemme ennen kuin ehdimme analysoida, Myers selittää.
Hän arvelee, että ilmiö on perua esivanhemmiltamme, joiden piti nopeasti tunnistaa vaaralliset tilanteet. Ne, jotka tulkitsivat esimerkiksi uhkaavia ilmeitä ja eleitä nopeasti ja täsmällisesti, selvisivät hengissä muita todennäköisemmin ja siirsivät taidon lapsilleen.” (Heikkinen, 2009)

Vaikka alitajuntaa ja vaistoja ei saisi aliarvioida, pitää kuitenkin olla varovainen intuitioon tukeutumisessa. ”Intuitio voi myös olla väärässä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun se nojaa virheelliseen otokseen tai yleistää jonkin yksittäisin sattumuksen.” (Heikkinen, 2009)

 

Voiko ennakkoluulot olla jokseenkin intuitiota? Koska ennakkoluulothan perustuvat jonkinlaiseen aikaisempaan kokemukseen, jonka takia oletamme uuden kohdattavan asian tai ihmisen olevan samanlainen kuin aikaisempi kokemus. Mutta niin kuin mainittu aikaisemmin, intuitio voi olla väärässä ja siksi ennakkoluulot usein ovatkin nimensä mukaisesti vain luuloja ei totuutta.

Ihmisillä voi kuitenkin olla myös ennakkoluuloja, joista he eivät ole tietoisia. Gladwellin mukaan ihmisillä on tiedostamattomia ennakkoluuloja. Lisäksi tiedostamattomassa mielessä voi olla valmiiksi ajatuksia siitä millainen kumppanin tai millainen johtajan pitäisi olla. Gladwell mainitsee esimerkkinä tästä, kuinka pitkät ihmiset tutkimusten mukaan tienaavat enemmän. Tiedostamattomassa mielessä mielikuvat ihmisen ulkonäöstä vaikuttavat voimakkaasti mielipiteeseemme. On pelottavaa, kuinka jokin täysin tiedostamaton voi vaikuttaa niin voimakkaasti toimintaan, ajatteluun, mielikuviin sekä päätöksentekoon.

 

Olen nopea päätöksentekijä. Tykkään siitä, koska saan todella paljon aikaan lyhyessä ajassa. En kuitenkaan tiedä ovatko nopeat päätökseni laadukkaita. Varsinkaan aina. Joskus haluaisin olla myös pohdiskelija, punnita asioita sekä sulatella niitä. Ihailen ihmisiä, jotka rauhassa pohtivat asioita ja osaavat tuoda aivan erilaisia näkökulmia ilmi, kuin mitä itse olisin osannut ajatella. Haasteena onkin löytää tasapaino, kuinka olla tehokas mutta ei sokea muille vaihtoehdoille. Uskon, että molempia voi olla, koska nopea päätöksenteko sekä mietitty päätöksen teko käyttävät eri aivojen osia. (Gladwell, 2006, 24)

 

Heikkinen, K. 2009. Luota intuitioon – mutta tarkista faktat. Tiede. Luettu 20.3.2018.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luota_intuitioon_mutta_tarkista_faktat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!