Minä ja Promisia

11.03.18 Esseen kirjoittaja: Salla Nieminen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taitava tiimivalmentaja
Kirjan kirjoittaja: Salminen, J.
Kategoriat: Johtaminen, Oppiva organisaatio

1 JOHDANTO

Olen onnellinen saadessani kuulua Promisia-tiimiin. Palasimme eilen ensimmäisestä mökkipajasta, ja kasvoilleni ilmestyy leveä hymy, kun muistelen mökillä vietettyjä yhteisiä hetkiä. Kulunut kevätlukukausi on nyt suunnilleen puolivälissä, ja tiimimme on ollut koossa noin kaksi kuukautta. Promisia on kokenut ja kehittynyt kahdessa kuukaudessa paljon, vaikka meillä onkin vielä pitkä matka edessämme. Jari Salmisen teos Taitava tiimivalmentaja (2013) on ollut luettavien kirjojen listallani jo pitkään, ja alkuun minua harmitti etten saanut kirjaa aloitettua silloin kun tiimiämme vasta perustettiin. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että luin teoksen vasta nyt, kun tiimimme on ollut “toiminnassa” jo pari kuukautta. Monet kirjassa esitetyt tiimityöskentelyyn liittyvät ajatukset herättävät aivan uudenlaisia oivalluksia, kun niitä voi pohtia oman tiimin näkökulmasta.

Teoksessaan Taitava tiimivalmentaja Jari Salminen esittelee tiimityöskentelyn osa-alueita, huipputiimin ominaisuuksia ja tiimivalmentajan haasteita. Jotkut termit kuten esimerkiksi tiimi, tiimiäly ja tiimin vaiheet olivat minulle jo entuudestaan tuttuja partion johtamiskoulutuksista tai psykologian opinnoista, mutta opin kirjasta myös paljon uusia käsitteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi johtamisenergia sekä asiakeskeinen ja ihmiskeskeinen tiimijohtaminen. Sen lisäksi että opin teoksen avulla uusia käsitteitä, kirja herätti myös paljon ajatuksia siitä, miten voisin kehittää omaa tai Promisian toimintaa niin, että tiimimme voisi tulevaisuudessa kehittyä huipputiimiksi. Tässä esseessä käsittelen näitä kehityskohteita kahdesta eri näkökulmasta; ensin Promisian kannalta ja sitten oman henkilökohtaisen kehitykseni näkökulmasta.

 

2 PROMISIASTAKO HUIPPUTIIMI?

Olemme keskustelleet Promisiassa paljon tiimin vaiheista ja pohtineet missä vaiheessa Promisia on menossa. Odottelemme mielenkiinnolla myrskyvaihetta, jossa on Salmisen (2013, 71) mukaan erilaisia ristiriitoja, risteäviä tavoitteita ja jopa suoranaista valtataistelua. Myrskyvaiheesta on puhuttu tiimissämme niin kauan, että olen alkanut jopa hieman epäillä, tuleeko myrskyvaihetta kaikille tiimeille lainkaan. Salminen (2013, 81) huomauttaakin, että monet tutkijat ovat nykyään sitä mieltä, että tiimin toiminta ei välttämättä etene suoraviivaisesti vaan siihen saattaa kuulua nopeita edistysaskelia ja myös taantumista. White ja Fairhurst ovat ehdottaneet, että perustamis- myrsky- ja oppimisvaihetta käsiteltäisiin yhtenäisenä muuntumisvaiheena, koska vaiheita voi olla vaikea erottaa toisistaan tai laittaa aikajärjestykseen (Salminen 2013, 81). Vaikka Promisialla on takanaan vasta kaksi kuukautta, Whiten ja Fairhurstin ajatus sopii mielestäni tiimimme tämänhetkiseen kehitysvaiheeseen.

Vaikka Promisia ei mielestäni ole kokenut vielä varsinaista myrskyvaihetta, tiimimme on kohdannut joitain konfliktitilanteita. Konfliktit ovat johtuneet heikosta viestinnästä tai sen puutteesta. Olemme kuitenkin ratkaisseet eteen tulleet konfliktit noudattaen samoja periaatteita, joita Salminen (2013, 58) listaa huipputiimin ongelmien ja erimielisyyksien ratkaisua varten.

Huipputiimissä ongelmat ja erimielisyydet ratkaistaan avoimesti ja rehellisesti keskustelemalla. Ongelmista ja huolenaiheista keskusteltaessa on pidettävä mielessä, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset. Mitä avoimempi ja ratkaisukeskeisempi ilmapiiri tiimissä on, sitä paremmin se toimii. (Salminen 2013, 58.)

Promisia on ainakin tähän asti onnistunut järjestämään aikaa konfliktien käsittelylle. Kun olemme kohdanneet ongelman, olemme muokanneet viikon aikataulua niin, että ongelma saadaan koko tiimin käsittelyyn mahdollisimman pian. Toistaiseksi tämä on onnistunut, vaikkei se helppoa olekaan.

Salminen (2013, 144-145) kuvaa tiimivalmentajan työtä ja johtamisen peruspilareita johtamisen neliapilan avulla. Johtamisen neliapilan keskeiset johtamisen osa-alueet ovat tavoite, seuranta, palaute ja palkkiot (Salminen, 2013, 144). Mielestäni nämä neljä osa-aluetta voidaan rinnastaa myös kuvaamaan tiimin vaiheita. Alussa tiimi asettaa itselleen tavoitteet, joiden toteutumista seurataan toiminnan edetessä. Tämän jälkeen seuraa palautteen antaminen ja palkitseminen, jonka jälkeen tavoitteet on syytä ottaa uudelleen käsittelyyn, ja kierto alkaa alusta.

Salmisen (2013, 228) mukaan jotkut tiimit laativat tiimisopimuksen, jossa voidaan määritellä mm. tiimin päämäärät ja tavoitteet ja joka tarjoaa mahdollisuuden syventää yhteistä näkemystä tiimitoiminnasta. Tiimisopimuksessa voidaan eritellä myös tiimityössä noudatettavat arvot, tiimin jäsenten vastuualueet ja erityistehtävät, tiimin jäsenten tiimiroolit, tiimin valtuudet ja jäsenten valtuudet tehdä päätöksiä tiimin puolesta, tiimin toimintaperiaatteet ja yhteiset pelisäännöt, tiimin toiminnan seurannan ja arvioinnin periaatteet sekä tiimin toiminnan kehittämisen periaatteet (Salminen 2013, 228). Vaikka Promisia on jo käsitellyt joitain edellä mainituista tiimisopimuksen aiheista, mielestäni erityisen tiimisopimuksen käyttöön ottaminen voisi olla hyödyllistä. Kuten Salminenkin (2013, 229) ehdottaa, tiimisopimus voidaan allekirjoittaa ja sijoittaa näkyvälle paikalle yhteisiin tiloihin. Tämä voisi vahvistaa tiimin jäsenten sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Lisäksi tiimisopimus voisi toimia myös eräänlaisena perehdytysoppaana mahdollisille Promisian uusille jäsenille.

Kun tiimi on asettanut itselleen tavoitteet ja seurannut niiden toteutumista, päästään neliapilan kahteen viimeiseen lehteen eli palautteeseen ja palkkioihin (Salminen, 2013, 144). Vaikka palautteen antaminen on tiimivalmentajan tehokkain tapa ohjata tiimin jäseniä, palautteen antaminen on jostain syystä kovin vähäistä (Salminen 2013, 148). Olen aiemmalta koulutukseltani opettaja, ja vaikka olen joutunut harjoittelemaan palautteen antamista paljon, spontaanin palautteen antaminen on edelleen todella vaikeaa. Odotan innolla parin viikon päästä koittavaa Promisian palautepajaa, ja toivon että saan pajasta lisää intoa tässä asiassa kehittymiseen. Salminen (2013, 150) vinkkaa, että joissakin tiimeissä on kokeiltu kiertävää huomioitsijan tehtävää, jossa jotakin tiimin jäsentä pyydetään erityisesti tarkkailemaan ja huomioimaan tiimin jäsenten onnistumisia. Huomioitsijan tehtäviin kuuluu mm. huolehtia siitä, että tiimin jäsenet saavat riittävästi palautetta (Salminen 2013, 150). Tällaisen tehtävän käyttöönottamista voisimme pohtia tulevassa palautepajassa.

Salminen (2013) tarjoaa erilaisia tapoja tiimitoiminnan arviointiin. Promisian kannalta kokeilemisen arvoinen voisi olla tiimidiagnoosi, jota käytetään arvioimaan sitä, miten tehokkaasti tiimin jäsenet toimivat tiimissä (Salminen 2013, 110). Tiimidiagnoosissa jokainen tiimin jäsen arvioi tiimin kehitysvaihetta erilaisten väittämien avulla, jonka jälkeen arvioiden keskiarvot lasketaan osa-aluekohtaisesti (Salminen 2013, 111-114). Tiimidiagnoosin avulla tiimille voidaan asettaa kehitystavoitteita, mikäli esimerkiksi jossakin osa-alueessa on selkeästi kehittämisen varaa (Salminen 2013, 114).

Arviointiin voidaan käyttää myös vertaisarviointia, jonka avuksi Salminen (2013, 62-63) tarjoaa valmiin lomakepohjan. Lomakkeen avulla jokainen tiimin jäsen voi arvioida kaikkien muiden toimintaa tiimissä (Salminen 2013, 63). Kaikkein hyödyllisintä on kannustava mutta myös korjaava palaute (Salminen 2013, 61). Jos vertaisarviointi tehdään muita tiimin jäseniä kunnioittaen, arvioinnin avulla voidaan kehittää sekä koko tiimin toimintaa että myös tiimin jäsenten henkilökohtaisia ominaisuuksia.

 

3 MINUSTAKO TIIMIVALMENTAJA?

Salminen (2013, 183) jakaa johtamistaidot asiakeskeisiin ja ihmiskeskeisiin taitoihin. Kyse ei ole vaihtoehtoisista johtamistyyleistä vaan molempia tarvitaan hyvään johtamiseen (Salminen 2013, 183). Asiakeskeisessä tiimijohtamisessa painotetaan asioita, systemaattisuutta ja suunnitelmallista toimintaa. Lisäksi tavoitteet, vastuualueet, toimintamallit ja pelisäännöt ovat selkeitä ja päätöksenteko toimii (Salminen 2013, 184). Ihmiskeskeisessä tiimijohtamisessa taas painotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja, tiimin itseohjautuvuutta ja luottamuksellista ilmapiiriä. Lisäksi tiimissä toteutuu jatkuva oppiminen, toimiva yhteistyö ja palautteen antaminen (Salminen 2013, 184). Pohdittuani asiaa huomasin olevani vahvasti asiakeskeinen tiimijohtaja. Koska vahvuuteni ovat selkeästi asiakeskeisen johtuuden puolella, keskityin etsimään Salmisen teoksesta vinkkejä, joiden avulla voisin kehittää erityisesti ihmiskeskeisen johtamisen taitojani.

Johtamisen syvin olemus on vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa varsinkin ihmiskeskeistä johtamista (Salminen 2013, 184-185). Vuorovaikutus on haastava osaamisalue, koska jokainen tulkitsee viestejä oman sisäisen maailmansa mukaisesti (Salminen 2013, 185-187). Salminen (2013, 184-194) antaa monia konkreettisia vinkkejä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, mutta itse aion jatkossa pyrkiä ainakin seuraaviin:

  • Pyri puhujaa tarkkailemalla tunnistamaan myös se, mitä puhuja ei sano.
  • Keskeytä muu tekeminen, ja käänny puhujaa kohti.
  • Älä ilmeile niin, että puhuja voi tulkita ilmeesi arvosteluksi tai väheksymiseksi.
  • Yritä pitää kehonkielesi avoinna.
  • Muotoile viesti innostavaksi niin, että muut ymmärtävät ja innostuvat ajatuksistasi.
  • Älä vähättele omia ajatuksiasi.

Vuorovaikutustaitojen lisäksi motivointitaidot ovat tärkeä osa ihmiskeskeistä johtamista (Salminen 2013, 184). Tiimin motivaatioon voi vaikuttaa Salmisen (2013, 196) mukaan jopa sillä, millä mielialalla saapuu töihin ja aloittaa päivänsä. En ole lainkaan aamuihminen, ja vihaan talvea, joten kuluneen kahden kuukauden aikana en ole varmastikaan ollut Promisian paras mahdollinen motivaattori aamukahdeksalta. Tässä aion jatkossa kehittää itseäni. Yritän muistaa sen, että kyse ei ole pelkästään omasta aamustani ja että toiminnallani on vaikutusta koko tiimin motivaatioon. Ensi viikosta lähtien otan tavoitteekseni tervehtiä aamuisin jokaista kohtaamaani proakatemialaista hymyillen ja sanoa omille tiimiläisilleni jo aamulla muutaman mukavan sanan.

Johtamisenergialla tarkoitetaan sitä energiaa, jonka tiimivalmentaja käyttää johtamistilanteessa (Salminen 2013, 205). Johtamisenergia lähtee tiimivalmentajan omasta motivaatiosta ja määrätietoisuudesta, ja se edellyttää sitä, että tiimivalmentaja tietää, miten paljon haluaa jotakin asiaa (Salminen 2013, 205). Kirjoittaessani oppimissopimusta eilen päättynyttä mökkipajaa varten huomasin, että minulla on aivan liikaa tavoitteita. Haluan niin monia asioita, etten tiedä mihin minun kannattaisi keskittää energiaani. Salmisen (2013, 205) mukaan liian monen asian tavoittelu samanaikaisesti heikentää yhteen asiaan käytettävissä olevan energian määrää. Jotta voin kehittyä johtajana, minun onkin pohdittava, mitä haluan eniten ja mihin haluan käyttää eniten aikaa.

 

4 POHDINTA

Promisian kehittyminen tiiminä edellyttää sitä, että kehitämme yhdessä tiimiä tietoisesti eteenpäin mutta myös sitä, että tiimin jäsenet kehittävät itseään ja henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Tässä esseessä olen pohtinut Promisian tämänhetkistä kehitysvaihetta sekä tapoja ratkaista konflikteja. Salmisen (2013) teos tarjosi neljä konkreettista toimintatapaa, joista voisi olla hyötyä Promisian kehittymisessä (ks. luku 2):

  • tiimisopimus (Salminen 2013, 228)
  • huomioitsija (Salminen 2013, 150)
  • tiimidiagnoosi (Salminen 2013, 111-114)
  • vertaisarviointi (Salminen 2013, 62-63)

Aion tuoda nämä ideat tiimini tietoisuuten, jotta voimme yhdessä käydä keskustelua siitä, haluaako Promisia kokeilla jotain näistä toimintatavoista ja milloin näiden ajatusten kokeilu voisi olla ajankohtaista.

Salmisen teos antoi myös paljon ajattelemisen aihetta liittyen siihen, miten itse toimin tiimissä. Oli mielenkiintoista huomata, että jopa ne pienet teot voivat vaikuttaa koko tiimin motivoituneisuuteen. Huomasin olevani taitava asiakeskeisessä tiimijohtamisessa, joten asetin itselleni kolme ihmiskeskeiseen tiimijohtamiseen liittyvää henkilökohtaista kehityskohdetta, joiden avulla voin viedä myös Promisiaa eteenpäin (ks. luku 3):

  • vuorovaikutustaidot
  • motivointitaidot
  • johtamisenergia

Promisialle tarkoitettuja uusia toimintatapoja voin viedä eteenpäin tuomalla ne muiden tiimin jäsenten tietoisuuteen, mutta miten huolehdin siitä, että todella vien omat kehityskohteeni käytäntöön? Pyrin ratkaisemaan tämän ongelman sillä, että kirjoitin yllä luetellut kolme kehityskohdettani kalenterini etusivulle. Tämän lisäksi kirjoitin kalenteriini tämän kevätlukukauden jokaisen viikon kohdalle yhden näistä kehityskohteista. Tällä tavalla pystyn keskittymään yhteen kehityskohteeseen joka viikko. Aloitan ensi viikon motivointitaidoilla, ja aion hymyillä aamuisin vaikka taivaalta sataisi vanhoja mummoja!

 

LÄHTEET

Salminen, J. 2013. Taitava tiimivalmentaja. Helsinki: J-Impact Oy.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Minä ja Promisia, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

2 kommenttia to “Minä ja Promisia”

  1. Minna Järvinen sanoo:

    Todella kivasti olit kiteyttänyt koko kirjan pääpointit samaan tekstiin. Olin ajatellut lukea kirjan, mutta taidan näin hyvän tekstin jälkeen jättää kokonaan välistä. Todella kivat nuo pohdinnassa olevat tavoite listat, niin sinun kuin Promisiankin. Nyt vain haastetta, että miten tuoda asiat käytäntöön. Tykkäsin myös kuinka uskalsit tuoda niin paljon omia, aitoja ajatuksia mukaan tekstiin. Kiitos! -Minna

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Matias Savo sanoo:

    Ihan mahtava teksti! Mietin, tässä eräänä päivänä, että olet ollut nyt paljon aktiivisempi ja rohkeampi pajoissa, sekä tuonut omia mielipiteitä enemmän esille. Uskon että mökkipajan lisäksi myös tällä kirjalla on ollut siihen vaikutusta. Todella hyvin olit kiteyttänyt kirjan sisällön tähän tekstiin ja nostit esille todella tärkeitä asioita meidän tiimimme kannalta. Ihan mahtavaa! Nyt minulle syntyi mielenkiinto kirjaak kohtaan ja taidankin käydä lainaamassa sen seuraavaksi kirjakseni.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!