Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Millainen on hyvä esiintyjä?



Kirjoittanut: Jesse Pihkanen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Esiintyminen on yksi tärkeistä taidoista erityisesti työelämässä. Olit sitten töissä asiakaspalvelussa tai yritysjohdossa, on tärkeää osata kommunikoida selkeästi, jotta viestisi ymmärretään oikein. Esiintyminen liittyy vahvasti myös fyysiseen olemukseen, eli siihen kuinka läsnä olet vuorovaikutustilanteessa. Esiintyminen on meille jokaiselle varmasti tuttua, olemme jokainen elämämme varrella joutuneet tai päässeet esiintymään erilaisissa tilanteissa, oli kyseessä sitten ala-asteen kevätjuhlat tai seminaaripuhe.
Kuvittele tilanne, jossa sata sinulle tuntematonta henkilöä istuu kanssasi samassa tilassa. Yhtäkkiä joku pyytää sinut lavalle ja ojentaa mikrofonin. Henkilö käskee sinun kertoa itsestäsi, aikaa on kaksi minuuttia. Saako kyseinen mielikuva sydämesi hakkaamaan ja kätesi hikoilemaan? Se on täysin normaalia, sillä moni meistä jännittää esiintymistä, vaikka puhuisit vain tuttavillesi. Meillä kaikilla on kokemuksia hyvistä ja huonoista esiintyjistä. Harva meistä on kuitenkaan syntynyt karismaattiseksi esiintyjäksi, mutta onneksi jokainen meistä voi harjoitella hyväksi esiintyjäksi. Työpaikasta tai statuksesta riippumatta hyvästä esiintymistaidosta ei ole koskaan haittaa. Erityisesti yrittäjä joutuu usein asiakkaan tai sijoittajan eteen pitchaamaan omaa ideaansa tai yritystään. Esimiehenä työskennellessä taas palaverien pitäminen on esiintymistä, mitä mielekkäämpi esiintyminen, sitä kiinnostavampi palaveri on. Saatat myös saada yllättäen kutsun tulla puhumaan vanhaan kouluusi esimerkiksi opiskelupolustasi.

Millainen sitten on hyvä esiintyjä? Auvo Marckwort ja Seléne Marckwort ovat kirjassa ”Kehitä esiintymistaitojasi” listanneet yhdeksän piirrettä, joita kehittämällä voit tulla hyväksi esiintyjäksi. Yksi näistä on aito persoonallisuus. Hyvä esiintyjä ei pyri jäljittelemään muita, vaan on lavalla oma itsensä. Aito esiintyjä osaa tunnistaa itsestään juuri ne ominaisuudet, joilla hän saa osallistujat kuuntelemaan, vaikuttamaan ja viihtymään. Itse pidän tärkeimpänä ominaisuutena rohkeutta, joka löytyy myös listalta. Hyvä esiintyjä kunnioittaa yleisöä, mutta ei kuitenkaan pelkää sitä. Rohkeus esiintymisessä tarkoittaa myös, ettei esiintyjä kalastele yleisön suosiota, vaan uskaltaa esittää omat poikkeavat näkemyksensä ja mielipiteensä yleisön edessä. Esiintymisessä on myös tärkeää innostuneisuus. Omasta asiastaan innostunut esiintyjä saa kuulijan helpommin myös innostumaan asiasta. Innostunut kuulija vuorovaikuttaa esiintyjän kanssa paremmin ja esiintyminen jää tällöin paremmin mieleen. Yleisön eteen asteltaessa myös itseluottamus on tärkeä piirre. Hyvän itseluottamuksen omaava esiintyjä on vakuuttava, koska hän luottaa omiin kykyihinsä ja tietoonsa esitettävästä asiasta. Rehellisyys on esiintymisessä tärkeässä osassa. Siinä, missä myyjä uskoo myytävään tuotteeseen, pitää esiintyjän uskoa esitettävään asiaan. Kuulijan on usein helppo huomata valehtelu esiintyjän tavasta esiintyä. Rehellisyys myös luo uskottavuutta esiintyjää ja esitystä kohtaan. Empaattinen esiintyjä osaa huomioida yleisön. Hän tekee havaintoja yleisöstä ja keskittyy olemaan paikalla yleisöä varten. Hyvä esiintyminen on aina positiivinen. Harva haluaa katsella apaattista esiintyjää, sillä esiintyjän tunnetila välittyy myös katsojalle. Positiivinen esiintyjä puolestaan saa yleisön positiiviselle ja luottavaiselle mielelle. Minulle on usein sanottu, että myyjän paras ”ase” on hymy. Samaa voisi soveltaa myös esiintymiseen. Hymy tarttuu. Harmittavan usein esiintyminen on monologia ja dioista lukemista. Hyvä esiintyjä kuitenkin ymmärtää, että esiintyminen on vuorovaikutusta yleisön kanssa. Hyvien vuorovaikutustaitojen avulla esiintyjä pääsee samalle aaltopituudelle yleisön kanssa, jolloin yleisön on helpompi ottaa esiintyjä ja esitys vastaan. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös taito aistia ja huomata yleisön nonverbaalinen viestintä. Hyvän esiintymisen kiteyttää kontaktin luominen. Mikäli esiintyjä ei saa luotua yleisöön kontaktia oikeassa suhteessa, on esitys täysin hyödytön. Esiintymisessä kontaktin ja asian on oltava oikeassa tasapainossa, jotta esitetty asia ymmärretään.
(Marckwort A, Marckwort S, 2013, 9-11).

Suurimpana rajavetona hyvän ja huonon esityksen välillä Marckwortit pitävät juuri vuorovaikutusta. Onko esitys monologinen vai dialoginen. On varmasti sanomattakin selvää, kumpi hyvä esitys sitten on. Monologisessa esiintymisessä esiintyjä ei luo kontaktia ja asettuminen yleisöön nähden on usein huono. Yleisön ja esiintyjän välissä saattaa olla esimerkiksi näköesteitä. Monologisessa esiintymisessä on myös oleellista ns. kylmän faktatiedon sanelu ilman kysymyksiä tai osallistamista. Asia on ei ole mielenkiintoisesti esitetty ja usein esittäjän äänikin on monotoninen, eikä keho ole mukana esiintymisessä. Dialogisessa esiintymisessä puolestaan esiintyjä on luonut hyvän kontaktin kuulijaan, esimerkiksi pienellä rupattelulla tai kättelyllä ennen esitystä. Dialoginen esiintyminen ei välttämättä tarkoita, että esiintyjä ja kuulija ovat jatkuvassa dialogissa keskenään, vaan esiintyjä pitää kuulijat mukana pitkin esitystä. Hyvän esiintyjän katse pysyy yleisössä ja puhe on selkeästi suunnattu kuulijalle. Hyvä esiintyjä käyttää esimerkkejä ja kysymyksiä, joilla hän saa kuulijan aktivoitumaan. (Marckwort, 2013, 17). Hyvä esiintyminen alkaa jo ennen esitystä, nimittäin valmistelu on tärkeässä roolissa hyvän esityksen saavuttamiseksi. Aluksi on hyvä tutustua tilaan, missä esitys tapahtuu. On tärkeää selvittää mahdolliset näköesteet ja tekniikka, esimerkiksi onko käytössä mikrofoni ja kuinka iso valkokangas tilassa on, vai onko ollenkaan. Valmistelujen yhteydessä kannattaa selvittää myös odotukset erityisesti toimeksiantajalta ja osallistujilta. Onko yleisöllä esimerkiksi herännyt jo ennen esitystä joitakin kysymyksiä tai asioita, joihin he toivovat sinun pureutuvan. Käy myös itsesi kanssa läpi odotukset itseltäsi, mikä on esityksesi tavoite? Suunnittele esityksen runko niin, että voit poiketa asiasta tai jättää jotakin mainitsematta, mutta esityksen peruspointit eivät kärsi tästä. Kirjan mukaan kuulija muistaa viikon kuluttua esityksestä vain 10%, mikäli hän on vain kuunnellut. Mikäli esitys on pitänyt sisällään myös visuaalisuutta, muistaa kuulija nähdystä 15%. Näiden yhdistelmä on kuitenkin jo 50%. Parhaiten asiat kuitenkin jäävät kuulijan mieleen, kun hän on itse päässyt osallistumaan esitykseen. Tällä tarkoitetaan juuri edellä mainittua hyvää vuorovaikutusta, jossa kuulija saadaan pohtimaan esityksen aihetta syvemmin ja hänellä on mahdollista vuorovaikuttaa esiintyjän kanssa. (Markwort, 2013, 46)

Esityksen rakenteessa on tärkeä ottaa huomioon asioiden sijoittelu. Saksalainen psykologi Hermann Ebbinghaus (1850-1909) tutki urallaan paljon muistiin liittyviä asioita. Hän oivalsikin, että ihminen muistaa asiat lähes kokonaan vajaan ensimmäisen tunnin ajan. Puolen tunnin kohdalla esitetystä asiasta on muistissa enää hieman reilu puolet ja tunnin kohdalla enää 44%. Yhden päivän jälkeen ihminen muistaa noin 33% ja ajan ollessa yksi kuukausi, on muistissa enää 21% asiasta. Tätä esseetä lukiessasi olet ainakin toivottavasti lukenut mainitsemani kirjan sekä sen kirjoittajien nimet. Jos nyt palaamatta alkuun kysyisin, minkä nimiseen kirjaan essee pohjautuu? Muistitko? Entäpä mitkä ovat kirjoittajien etunimet?
On todennäköisempää, että muistat sanat Auvo ja Seléne, kun taas kirjan nimi ”Kehitä esiintymistaitoja” jäi sumuiseksi. Ihminen muistaa paremmin poikkeavuudet, kuten nimet tai tuntemattomat ja vaikeat sanat. Esityksesi tärkeisiin kohtiin on hyvä sitoa joitakin ”muistikoukkuja” eli asioita tai sanoja, joihin ihminen pystyy yhdistämään opitun asian. Muistamisen pyykkinaruefektin mukaan ihminen muistaa parhaiten asiat alusta ja lopusta. Esityksen keskivaiheille jäävä informaatio voi usein jäädä pimentoon. Kuulijan on helpompi muistella, mitä asioita esitys sisälsi heti esityksen alkaessa sekä loppuessa. Keskivaiheen informaatio puolestaan on hankala sitoa aikaan. Tämän vuoksi muistikoukut ovat tärkeitä, mikäli esityksesi sisältää tärkeää informaatiota myös puolivälissä. Toisena työkaluna toimii toistot. Mikäli haluat kuulijan muistavan esityksestäsi tiettyjä asioita, on niitä syytä toistaa tarpeeksi esityksen aikana. (Marckwort, 2013, 42-45).

Esiintymisjännitys on mielestäni positiivinen asia, mikäli sitä on sopivissa määrin. Liiallinen jännittäminen saa esiintyjän unohtamaan ja tekee niin esiintyjän kuin kuulijankin olon epämukavaksi. Toisaalta jännittämättömyys puolestaan tekee esityksestä usein liian rutiininomaisen. Jännitys on osoitus latautumisesta. Jopa suuret ja tunnetut esiintyjät jännittävät esiintymistä, toiset jopa aluksi liikaa. Jim Morrison jännitti esiintymistä aluksi niin paljon, että lauloi selkä yleisöön päin. Morrison myös hoiti jännittyneisyyttä huumeilla ja alkoholilla, joiden avulla hän pääsi esiintymispelosta eroon, niin kuin toki myös hengestään 27-vuotiaana. Onkin totta, että usein alkoholia tai muita päihteitä nauttiessa jännitys usein katoaa. Mutta tärkein neuvoni sinulle on päihteiden sijaan harjoittelu. Mitä enemmän harjoittelet, sitä paremmin pääset liiallisesta jännittämisestä eroon. Voit aloittaa esiintymisen esimerkiksi peilin edessä, josta näet omat eleesi ja kukaan ei ole sinua kuuntelemassa. Seuraavaksi pyydä yleisöksi ystäviäsi, joihin luotat ja jotka voivat antaa sinulle palautetta esiintymisestäsi. Kun esiintymisjännitystä on sopivasti, yleisö ei huomaa esiintyjän jännittävän ja esitys sujuu rauhallisesti. Olen itse käynyt ilmaisutaidon lukion, jossa myös aloitin teatteriharrastuksen. Muistan edelleen, kuinka ensiesityksemme Hamlet, jännitti aivan tolkuttomasti. Muistan kuitenkin myös, että ensimmäisten vuorosanojen jälkeen jännitys hävisi miltei kokonaan ja yleisö unohtui. Esitys sujui loistavasti ja kukaan meistä ei unohtanut vuorosanojaan. Olen elämäni aikana esiintynyt monesti ja monenlaisissa tapahtumissa, jopa lyhytelokuvassa pääroolissa. Voin silti sanoa esiintymisen jännittävän minua. Jännitys on kuitenkin kohdallani terveellistä, josta saan energiaa ylittää itseni yleisön edessä. Sain kirjasta paljon oppeja varsinkin esityksen valmisteluun ja sen pitämiseen.
Toivottavasti seuraavan kerran esiintyessäsi käytät esseen oppeja hyväksesi ja ennen kaikkea pyydät palautetta esiintymisestäsi, täten sinusta rakentuu hyvä esiintyjä.

Auvo Marckwort & Seléne Marckwort – Kehitä esiintymistaitoja. Suomen Yrityskirjat Oy 2013.

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Hyvä artikkeli. Esiintymistyössä on tärkeää niin rutiini ja harjoittelu, mutta samalla on hyvä luoda illuusio kepeästä huolettomuudesta.

    8.11.2023
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close