Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Miljoonabisneksen rakentaminen, kaksin eri silmin.



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Soluessee

Kirjoittanut Vili Haara ja Valtteri Järviluoma

 

Alustus

 

Idea soluesseeseemme lähti Vilin pitämän pajan jälkeen. Vilin paja käsitteli yrittämisen pelkoa, liian pienten tavoitteiden asettamista ja sitä, kuinka ihmiset etenevät pienin askelein kohti pientä päämäärää.

 

Kuulumme molemmat Suklaakortti -projektiryhmään ja sen takia olemme useaan otteeseen keskustelleet ja kinastelleet toimintatavoistamme. Totuus on se, että olemme molemmat omalla tavallamme oikeassa, mutta ajattelumallimme on kuitenkin aivan erilainen. Vili haluaa tehdä asiat isosti alusta asti, tavoitella asioita, joiden toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä mutta jossain määrin mahdolliselta. Itse olen realisti, joka nauttii laskelmoimisesta, tarkkojen tavoitteiden asettamisesta ja turvallisuuden tunteesta.

 

Kun kaksi näin erilaista luonnetta pannaan yhteen, on mahdollista yhdistää ajattelumallimme ja oppia toinen toiseltamme. Suuret visiot ja pienet vision kannalta tärkeät asiat on hyvä saada loksahtamaan kohdalleen, jolloin lopputulos on mahdollisesti erittäin paljon onnistuneempi. Tulemme käsittelemään asiaa, joka itseasiassa on koko Proakatemian perimmäinen tarkoitus. Meidän on tarkoitus työskennellä tiiminä, täydentää toinen toistemme heikkouksia ja vahvuuksia, saada lisää työkaluja oman toimintamme kehittämiseen ja ennen kaikkea oppia lisää itsestämme.

 

Onko olemassa oikeaa toimintatapaa?

 

Miksi hyvää tiimiä ei rakenneta niin, että tiimin kaikki jäsenet olisivat samanlaisia? Vastaus on helppo. Jos jokainen tiimin jäsen on toimintatavoiltaan samanlainen, ajattelee asioista samalla tavalla ja keskittyy samoihin asioihin, ei synny ideoita tai kehitysehdotuksia käsiteltävään aiheeseen. Tällöin asiaa tarkastellaan vain yhdestä perspektiivistä, jolloin siitä voi jäädä pimentoon monia tärkeitä, jopa kriittisiä puolia. Siksi toimiva ja tuloshakuinen tiimi on rakennettu palasista, jotka täydentävät toisiaan.

 

Vaikka erilaiset toimintatavat saattavat välillä synnyttää eripuraa ihmisten välille, pitää tilanne nähdä avoimin silmin. Jokainen pääsee tavoitteeseen noudattamalla itselleen hyväksi havaittua kaavaa ja toimintamallia, johon kenelläkään muulla ei saa olla nokan koputtamista. Tilanteet kärjistyvät siinä kohtaa, kun toisen toimintamallia ei tajua.

 

Jos ei anna toiselle mahdollisuutta selittää miksi hän tekee asiat juuri tietyllä tavalla, ei samalla anna oikeutusta itselleen toimia tavalla, joka poikkeaa toisen toimintatavoista. Ei siis ole olemassa tiettyä tapaa tehdä asioita oikein. Tehokkain tapa on poimia jokaisen toimintatavoista ydinasiat, yhdistellä, kokeilla ja sulauttaa niitä toistensa kanssa. Näin on mahdollista luoda yhteinen ja toimiva työskentelytapa, joka hyödyttää molempia niin yksin, kuin ryhmänäkin.

 

Virheelliset ajattelumallit

 

Vaikka vääriä toimintatapoja tai -malleja ei periaatteessa ole, voivat ne pohjautua virheellisiin ajattelumalleihin. Koska ajattelu määrää toimintaa, on tärkeää varmistua ensin siitä, että oma ajattelumalli on puhdas ja terveluontoinen. Kukaan ei voi hallita kaikkea, eikä se ole edes tarpeellista. Nettipsykiatrin sivuilta on löydettävissä tarkkoja määritelmiä yleisimmistä virheellisistä ajattelumalleista. Alla lueteltuna muutama.

 

“Yleisimmät virheelliset ajattelumallit ovat:

 

  • Suorittamispakko: ”Jos suoritan ja menestyn ja teen tärkeältä näyttäviä asioita, niin se tarkoittaa sitä, että olen hyvä ja arvokas ja hyväksyttävä. Jos en suorita tai menesty tai tee tärkeältä näyttäviä asioita, niin olen huono, arvoton ja ei-hyväksyttävä. Minun täytyy todistaa hyödyllisyyteni tuloksilla. Olen turvassa suorittamalla.”

 

 

 

  • Epäonnistumisten välttämispakko: ”Jos epäonnistun, se tarkoittaa sitä että olen huono. Jos en tee virheitä tai ainakin teen vähemmän virheitä kuin muut, se tarkoittaa sitä, että olen hyvä. Pyrin välttämään epäonnistumisia eri keinoin ja mm. välttelen tehtäviä, joissa on epäonnistumisen mahdollisuus. Minun täytyy osoittaa hyödyllisyyteni olemalla tekemättä virheitä. Olen turvassa, kun en tee virheitä.”

 

 

 

  • Miellyttämispakko: ”Minun täytyy välttää konflikteja ja miellyttää muita ihmisiä. Minun täytyy osata siirtää omat tarpeeni ja toiveeni muiden tarpeiden ja toiveiden edelle. Minun täytyy osata uhrautua. Jos joku ihminen ei pidä minusta, niin se tarkoittaa sitä, että olen huono, arvoton ja ei-hyväksyttävä. Minun täytyy todistaa hyödyllisyyteni saamalla muut pitämään itsestäni. Kun minusta selvästi pidetään, olen turvassa.”

 

 

 

  • Vetäytymispakko: ”Jos tulen torjutuksi tai arvostelluksi, se tarkoittaa sitä, että olen huono, arvoton ja ei-hyväksyttävän. Jos minuun ei kiinnitetä erityistä huomiota, se tarkoittaa, että olen ainakin jollain tavalla turvassa. Minun täytyy todistaa hyödyllisyyteni olemalla häiritsemättä muita ja osaamalla vetäytyä pois tieltä, kun muut tekevät asiat oikein. Vetäytymällä suojaan itseäni.”

 

 

 

  • Huomionhakupakko: ”Minun täytyy olla huomion keskipisteessä. Jos minua ei huomata, se tarkoittaa sitä, että olen huono, arvoton ja ei-hyväksyttävä. Minun täytyy todistaa hyödyllisyyteni olemalla huomion keskipisteessä. Kun minut jatkuvasti huomioidaan, olen turvassa.”

 

 

 

  • Kontrollointipakko: ”Jos en koko ajan vahdi ja kontrolloi, niin seuraa isoja ongelmia, joiden vuoksi saatan kokea syyllisyyttä ja joiden vuoksi minua saatetaan pitää huonona, arvottomana ja ei-hyväksyttävänä. Minun täytyy välttää syyllisyyden tunnetta. Minun täytyy todistaa hyödyllisyyteni välttämällä ongelmia etukäteen. Kun kontrolloin kaikkea olennaista, olen turvassa.”

 

 

 

  • Ripustautumispakko: ”Tarvitsen muiden tukea, koska en pärjää yksin. Minun täytyy turvautua yhteen tai useampaan henkilöön, joka osaa huolehtia minusta. Minun täytyy todistaa hyödyllisyyteni liittoutumalla oikeiden ihmisen kanssa ja miellyttämällä heitä. Kun olen kiinnittynyt oikeisiin ihmisiin, olen turvassa.”

 

 

 

  • Riippumattomuuspakko. ”Muiden apuun, kyvykkyyteen ja hyväntahtoisuuteen ei voi luottaa. Minun täytyy tehdä asiat itse. Minun pitää välttää sitoutumista ja liittoutumista. Minulla pitää olla aina pakoreitti. Osoitan hyödyllisyyteni olemalla riippumaton ja ratkaisemalla itse ongelmani. Kun olen vapaa, olen turvassa.”

 

(Nettipsykiatri 2013)

Virheelliset ajattelumallit ovat vääristyneitä kuvia todellisuudessa. Ne ovat peräisin lapsuudessa ja nuoruudessa sattuneista tilanteista, joissa henkilö on kokenut turvattomuuden tunnetta. Virheellisten ajattelumallien tarkoituksena on aktivoida puolustuskäyttäytymistä, joka edesauttaa ihmistä selviytymään.

Ihmiset eivät itse valitse virheellisiä ajatusmalleja, vaan ne muodostuvat pääosin tietoisuuden ulkopuolella. Lähes jokaisella ihmisellä on joitakin virheellisiä ajatusmalleja, joihin voidaan tiukassa tilanteessa tukeutua yllättävänkin hanakasti. Jos ihminen on joskus selvinnyt tiukasta tilanteesta turvautumalla kyseiseen malliin, tulee hän todennäköisesti tukeutumaan siihen tiukemmin myös jatkossa. Ajatusmalleihin turvaudutaan yleensä silloin, kun jokin muistuttaa ihmistä turvattomuuden tunteesta. Pitkässä juoksussa virheelliset ajatusmallit usein uuvuttavat niistä kärsivän henkilön.

Erilaisuuden voima

Kuvitellaan, että jonain päivänä maailmasta häviäisi joko kaikki miehet tai sitten kaikki naiset. Jäljelle jäisi vain yksi sukupuoli. Miltä se tuntuisi ja mitä sitten tapahtuisi? Olisiko eläminen helppoa ja mukavaa, jos kaikki olisivat tismalleen samanlaisia? Monet samaa kysymystä miettineet ovat tulleet lopulta siihen lopputulokseen, että kyseinen muutos tuhoaisi muutamassa vuodessa koko ihmislajin. Erilaisuus on siis hyväksi ihmiskunnalle, kuin myös eläimille.

Kuten aikaisemmin on todettu, erilaiset ihmistyypit voivat halutessaan muodostaa todella tehokkaan työparin. Ainoa ehto on se, että kyseiset täysin erilaiset ihmiset pystyvät sietämään ja ymmärtämään toisiaan. Halutessaan maksimaalisen tehokkaan ja monipuolisen työparin, täytyy yrittää yhdistää kahta täysin erilaista ihmismieltä. Tällöin riski sille, että ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty sietämään toisiaan, kasvaa hurjasti. Myöskään yhteistyö ei tällöin onnistu. Kun näkee toisessa koko ajan sellaisia luonteenpiirteitä, joita ei itse arvosta, alkaa toisen olemuskin vähitellen ärsyttämään.

Jotta erilaisuudesta voisi saada maksimaalisen hyödyn, on ensin läpäistävä kaksi erittäin tärkeää välietappia, jotka ovat

  1. taipumusten erilaisuuden ymmärtäminen ja
  2. erilaisuuden hyväksyminen

“Suuruuden hullusti alusta loppuun”

On vähintäänkin mielenkiintoista tehdä tästä asiasta esseetä. Monesti, kun Suklaakortti -tiimin kanssa toimii, huomaan nimenomaan sen, että kukaan ei halua jättää liiketoimintaa “pieneksi”, mutta niin monta kun on meitä tiimiläisiä, on erilaisia visoitakin. Olemme pikkuhiljaa ymmärtäneet, että meidän on löydettävä yhteinen sävel tavoitteestamme. Tapa edetä varovaisesti ja realistisesti päämäärään, on vähintäänkin oleellista. Pienin varovaisin askelin liikkuminen takaa tottakai hyvän tuloksen, sekä minimoi riskiä. Tämä toimintatapa voi silti myös sulkea pois mahdollisuuden isosta onnistumisesta, sillä isosti onnistuminen vaatii eri toimintatapoja, kuin pienemmän. Pienen vision rakentamiseen tehdään eri asioita, sillä jos tehtäisiin samoja kuin ison saavuttamiseen, pienestä kasvaisikin väkisin iso. Otetaan esimerkiksi taas meidän projektimme. Olemme saaneet varastoa -10% hinnalla, ja nyt täytyy tehdä päätös paljonko siitä palautetaan. Paljonko uskalletaan jättää varastoa, ettei se pilaannu. Täytyy tiedostaa, että jokainen palautettu suklaa tullaan ostamaan kalliimmalla takaisin, siinä kohtaa kun liiketoiminta kasvaa. On siis vaihtoehto onnistuessa vähentää muuttuvia kustannuksia, tai epäonnistuessaan niitä lisätä. Ratkaisu mihin päädytään, kertoo fokuksesta ja projektiin uskomisesta enemmän kuin mikään muu. Jos ei tehdä yhtään myyntiä, varasto pilaantuu, ja tuo lisäkuluja. Mikäli liiketoiminta menee suunnitellusti, nyt on ainutkertainen mahdollisuus parantaa tuotteessa olevaa katetta.

Tässä monen ajattelutapa eroaa. Jos ei luota itseensä, tiimiinsä, tai tuotteeseensa, on luonnollista palauttaa koko varasto, ja ostaa se myöhemmin paljon kalliimmalla takaisin. Mikäli luottaa edellä mainittuihin tekijöihin, ei näe syytä miksi hankkisi saman tuotteet pian kalliimmalla takaisin. Se kumpi tapa on oikea, on meidän käsissämme. Myymmekö tuotteet vai emme, asia on vain ja ainoastaan meidän päätettävissämme. Karu fakta on se, että tämä ei ole mielipidekysymys miten toimia taloudellisesti järkevästi, vaan tekeminen määrittää sen, oltiinko oikeassa. Ajattelu tosiaan johtaa tekemiseen, ja jos ajattelee liian pienesti, ei näe tällaisia asioita, koska epäonnistuminen pelottaa ja sulkee pois isomman onnistumisen. Tästä syystä vaikka edetään yhteiseen päämärään, on tulos aina eri, riippuen siitä rakentaako sen varovaisesti vai isommin. Tiimin tehtävä on löytää itselleen kultainen keskitie ja edetä sen mukaan. Tässä kohtaa on tärkeintä se, että tavoite on yhteinen ja vaikka tiimi valitsisi eri tavoitteen kuin itse, on valittuun tavoitteeseen sitouduttava. Henkilökohtainen kasvu tapahtuu siinä kohtaa, kun ihminen joutuu työskentelemään isomman tavoitteen kanssa, mihin on valmis. Joutuu käsitellä tunteitaan, kuten pelkoa, itsetuntoa, itseluottamusta yms. Siinä kohtaa kun tavoite on itselle vähän liian suuri, mutta pääset siihen, kasvat. Kasvu ei tapahdu tekemällä varmoja tuttuja asioita. Henkilö joka lähtee “satalasissa” tekemään asioita isosti, oppii ongelmista joita joutuu kohtaamaan. Hauskinta tässä on tiimimme näkökulmasta se, että kun luotan tuotteeseemme, tiimiin, sekä itseeni, niin myös fokukseni on paljon suurempi kuin monen muun. Kuitenkin tiedän että ilman muita tiimiläisiä en onnistuisi näin hyvin, koska en osaa hoitaa ongelmia ajoissa, tai edes näe niitä kaikkia. Tämä tarkoittaa sitä, että tiimiläiset jotka osaavat ottaa kaikki mahdolliset ongelmat huomioon, ovat potentiaalisempia menestyjiä. He eivät kuitenkaan voi menestyä kyvyistään huolimatta, jos omat pelot tai ajattelumalli rajoittaa sitä.

 

Esimerkkinä Apple. Yrityksen “vetäjä” otti paljon riskejä ja aina kun epöonnistuttiin, tarkoitti se isoja taloudellisia menetyksiä. Ne ovat silti olleet välttämättömiä isomman menestyksen saavuttamiseksi. Applea on kehitetty koko ajan sillä periaatteella, että se, mihin ei ole rahkeita vielä, tehdään mahdolliseksi. Vision on täytynyt siis olla “liian suuri” koko ajan. Toki kaiken mahdolliseksi tekeminen on vaatinut nimenomaan “realistisia” tekijöitä, jotka ratkovat ongelmia. Mikäli Applen fokus olisi ollut tehdä yksi hittituote, tai iso onnistuminen, ei yritys koskaan näyttäisi tältä. Yhteen onnistumiseen olisi toki päästy, mutta jos ei osaa odottaa enempää, ei voi sen saavuttamiseen vaadittavia tekoja tehdäkään. On myös tärkeää ymmärtää, että epäonnistuminen kuuluu menestykseen. Se, että epäonnistut jossain, ei tarkoita etteikö rahkeet riittäisi isompaan. Silloin on vain tehty asioita väärällä tavalla, ja seuraava steppi on löytää oikeat tavat. Apple on nykyään maailman arvokkain yhtiö, ja monesti rinnastetaan isoon onnistumiseen. Totuus on kuitenkin se, että epäonnistuttu ollaan ja monesti.

 

Nämä ovat Applen historian pahimmmat mokat.

 

Apple tunnetaan viimeisen vuosikymmenen aikana syntyneistä hittituotteistaan. IPhone, iPad ja iPod ovat omien alojensa menestystarinoita.

Aina Applen nimi ei kuitenkaan ole ollut menestyksen synonyymi, kirjoittaa Business Insider. Lehti listaa vähemmän juhlittuja omenalogon alla esiteltyjä tuotteita. Floppeja löytyy etenkin 80- ja 90-luvuilta.

 

Macintosh TV

Vuonna 1993 julkaistu putkitelevision näköinen monitori ei pystynyt näyttämään televisiolähetystä. Laite myi vain 10 000 kappaleen verran.

 

Pippin

Apple on koittanut raivata tiensä myös konsolipelaamiseen – onnistumatta. 1997 lakkautettu Bandain Applelle valmistama pelikonsolilaite myi vain 42 000 kappaletta.

 

iPod Hi-Fi

Lisäkaiuttimen äänenlaatu ei ollut tarpeeksi hyvä pärjätäkseen kolmannen osapuolen laitteille.

 

iMacin pyöreä hiiri

Jääkiekon kokoinen pyöreä hiiri oli epämukava käyttää eikä istunut hyvin kämmeneen.

 

Apple III

Menestyksekkään Apple II:n jälkeen seuraava malli osoittautui epäkäytännölliseksi. Apple veti pois myynnistä yli 14 000 laitetta.

 

Newton PDA

Apple esitteli 1987 kynäkkeen kanssa käytettävän kämmentietokoneen, jota valmistettiin 11 vuoden ajan rajallisesta toiminnallisuudesta huolimatta.

 

Apple QuickTake

Apple oli liian aikaisin liikkeellä digikameroiden suhteen: vuonna 1994 julkaistusta kamerasta ei tullut hittiä. Se lakkautettiin kolmen vuoden päästä.

 

Macintosh Portable

Ensimmäisen Macintosh-kannettavan hintalappu oli huimaava 7300 dollaria vuonna 1989.

 

Power Mac G4 Cube

2000 julkaistu kuutio ylikuumeni ilman riittävää jäähdytystä. Myös 1800 dollarin hinta ylitti kuluttajien maksukyvyn.

 

Rokr E1

Steve Jobs ylisti Motorolan kanssa lanseerattua puhelinmallia, joka ensimmäisenä puhelimena tuki iTunesia. Rajallinen tallennustila ja hidas tiedostojen siirto olivat laitteen pahimmat kompastuskivet.

 

iPod-sukat

Tyylikkäämpiäkin suojakuoria oli tarjolla. Monessa värissä valmistettuja sukkia myytiin Apple-kaupassa 2004-12.

 

Suklaakortilla on rahkeet myös isoon onnistumiseen, enkä epäilekkään sen toteutumista. Meidän tehtävämme on nyt löytää tavat joilla iso onnistuminen saavutetaan, sekä kehittämiskohdat itsessämme, jotka estävät meitä vielä toimimasta oikein.  

 

Lähteistä löydät mielenkiintoisen artikkelin siitä, mikä on oikean kokoinen tavoita. Artikkelissa puhutaan paljon välitavoitteista. Monesti varovasti etenevät ihmiset osaavat toimia nimenomaan hyvin asettaessaam välitavoitteita, sekä tekemällä strategian niiden saavuttamiseksi. Jos lopullinen tavoite tuntuu kuitenkin pään sisällä liian suurelta, et voi alkaa tavoittelemaan sitä, koska se on liikaa. Mikäli kuitenkin oppii ajattelutavan, missä osataan ajatella myös suuresti, ja siten rakentaa realistinen strategia sen saavuttamiseksi, ollaan jo lähellä. Silloin tietää mitä täytyy tehdä, mitä saavuttaminen vaatii ja mitä taitoja on opittava. Yksi loistava tapa selvittää uskooko itseensä, tuotteeseensa tai tiimiinsä, on miettiä tilanne, missä kerrot päämäärän henkilölle joka luultavasti tyrmää ajatuksesi. Mikäli ajatus tuntuu liian pelottavalta, et ole kulkemassa sitä kohti. Mikäli sen toteutuminen tuntuu todennäköiseltä, uskallat puhua siitä ääneen, eikä sinun tarvitse käyttää energiaa miettimällä onko se liian suuri teille. Silloin käytät sen energian selvittämällä, miten etenet sitä kohti mahdollisimman nopeasti ja helposti.

Lähteet:

 

Korhonen, S. 2014. Nämä ovat Applen historian pahimmat mokat. Tekniikka ja talous. Luettu 10.12.2017.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2014-11-19/N%C3%A4m%C3%A4-ovat-Applen-historian-pahimmmat-mokat-3257250.html

 

Laihonen, H. 2016. Erilaisuus on rikkautta ja jokaista pitää kunnioittaa. Keskisuomalainen. Luettu 10.12.2017.

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Erilaisuus-on-rikkautta-ja-jokaista-pitää-kunnioittaa/864673

 

Luontaiset taipumukset. 2015. Erilaisuuden voima. Blogiteksti.  Luettu 10.12.2017.

http://luontaisettaipumukset.fi/2015/04/02/erilaisuuden-voima/

 

Nettipsykiatri. 2013. Virheellisten ajattelumallien tunnistaminen. Luettu 8.12.2017.

https://www.nettipsykiatri.fi/virheellisten-ajattelumallien-tunnistaminen/

 

Stenroos, L. 2017. Liian suuri tavoite lannistaa. Miten valitset oikean kokoisen tavoitteen itsellesi? Yle. Luettu 10.12.2017

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/08/liian-suuri-tavoite-lannistaa-miten-valitset-oikean-kokoisen-tavoitteen

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close