Mikä väri olisin?

07.09.18 Esseen kirjoittaja: Minna Järvinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Idiootit ympärilläni – Kuinka ymmärtää muita ja itseään
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Idiootit ympärilläni -kirja oli kevään yksi kuumimmista kirjatrendeistä. Pitihän se itsekin päästä lukemaan. Kirjan takakannessa luvataan, että kirja saa ajattelemaan toisin. Tämä väite todellakin pitää paikkansa. En uskonut, että yksi kirja voi muuttaa ajattelutapaani niin paljon kuin tämä kirja. Toki tämä oli minulle ensimmäinen kirja, missä pohdin oikeasti omaa, sekä muiden käyttäytymismallia. Kirja on kirjoitettu kierolla tavalla, se saa ajattelemaan tosi paikan tullen. Huomaan monta kertaa päivässä analysoivani omaa ja toisten käyttäytymistä lukemani perusteella. Huomaan ymmärtäväni erilaisia ihmisiä nyt paremmin, koska perustelen heidän käytöksensä kirjan mukaan. Jako neljään väriin on todella karkea ajattelumalli, mutta toimiva. Huomaan keskustelevani väreistä henkilön kanssa, joka on myös lukenut kirjan. Näin me molemmat ymmärrämme paremmin, että minkälaisista ihmisistä puhumme.

 

Oman itseni tutkiskelua

En halua paljastaa mikä väri olen, sillä haluan jättää sen lukijan arvattavaksi. Olen kyllä selkeästi kahta eri väriä, mutta toimin kolmannen värin tavoin tietyssä tilanteessa. Kirjan luettuani ymmärrän paremmin omaa käyttäytymismalliani monessa asiassa. Teen myyjän työtä ja siinä täytyy osata olla ihmisekspertti, jotta voin palvella asiakasta hänen haluamallaan tavalla. Akatemian ja minun Business Leader (myöhemmin BL) kauden alkaessa ajattelen tästä kirjasta olevan hyötyä, koska ihmiset vain ovat niin erilaisia. Olen päässyt jo puolen vuoden ajan miettimään, millä tavoin tiimiläisemme toimii, mutta nyt BL:n housuissa asiaa miettii eri näkökulmasta.

 

Olen paljon perustellut omaa käyttäytymistäni geeneihin, perheen tapoihin ja malleihin perustuneilla syillä. Toki se on sitä paljonkin, mutta myös erilaiset kokemukset ovat muokanneet käyttäytymistäni.

 

Päivittäiset tilanteet tuttujen asiakkaiden kohdalla tai viikoittaiset ruokakauppakeskustelut mieheni kanssa saivat minut havahtumaan omaan käytökseeni. Yritin tietoisesti muuttaa omaa toimintaani vastapuolen värin toivomalla tavalla. Riskinä tässä on se, että diagnosoin vastapuolen värin väärin ja hän ajattelee minusta, että mitä olen alkanut puuhaamaan. Mielestäni on hyvä, että ihmiset osaavat muuttaa omaa käyttäytymistään tilanteen vaativalla tavalla. Toki on toivottavaa, että samoja piirteitä esiintyy erilaisissa tilanteissa, ettei eri ihmiset saa täysin erilaista kuvaa samasta henkilöstä.

 

Välillä minusta jopa tuntuu, että en haluaisi olla nämä kaksi väriä, joita tällä hetkellä edustan. Onko tässäkin asiassa ruoho vihreämpää aidan toisella puolen? Olisi ihana välillä osata analysoida tilanteita, käyttää järkeä ja miettiä hetki ennen päätöstä. Kävimme tiimin kanssa värit läpi siten, että ensinnä muut kertoivat mitä tulee minusta mieleen ja sen jälkeen kerrottiin, miten itse kokee värit. Oli erikoista huomata, että värikirjo olikin niin laaja. Ehkä sittenkin osaan käyttäytyä eri tavoin erilaisten ihmisten kanssa. Jälkikäteen jäin tätä pohtimaan moneen otteeseen. Mieleeni muistui tilanteita erilaisten ihmisten kanssa ja huomasin, että vastapuolen ollessa minun vastakohtani kiinnitän enemmän huomiota puhenopeuteeni ja toimintaani.

 

 

 

Oma suhtautuminen muiden käytökseen

Kirjaa lukiessani ajattelin väistämättä ympärilläni olevia ihmisiä, kuka on mikäkin väri. Kirjaa lukiessani yritin kovasti painaa mieleeni erilaisia toimintatapoja eri tilanteissa.  Toki on aluksi mahdotonta muistaa tilanteen tullen kirjan oppeja, mutta toivon, että tieto on siellä takaraivossa ainakin jollain tasolla.

 

Erikson jakaa hienosti ihmiset neljään kategoriaan. Aluksi ajattelin tavan olevan liian karkea. Nyt ymmärrän paremmin, miten toimia eri värien kanssa. Osaan (tai ainakin kuvittelen niin) antaa tilaa tietyille väreille tietyissä tilanteissa. Haluan oppia hyväksi ihmisosaajaksi ja BL:ksi, joten tämä kirja oli minun opintielleni hyvä alku.

 

Toinen asia, jota huomasin paljon miettiväni, oli parisuhteeni. Pelottavaa, kuinka paljon enemmän aloin ymmärtämään toisen ajattelua ja toimintaa. Tulevaisuudessa osaan olla parempi kihlattu toiselle, kun tiedän, miten toinen toimii luontaisesti. Jatkossa toista on turha hoputtaa, koska hän vain tarvitsee sen ajan lähtemiseen. Eikä hoputtaminen tuota ikinä toivottua tulosta. Erikson käyttää kuvausta autosta, esimerkissä minä olisin auton kaasu ja mieheni jarru. Mutta pitää muistaa, että ajamiseen tarvitaan molempia, polkimia täytyy kuitenkin painella vuorotellen. ( s. 230) Kuinka osuvasti sanottu!

 

Värikäs tiimi

Haluan olla tulevaisuudessa tiiminvetäjä, esikuva työyhteisölle. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka uskaltavat mennä syvälle itseensä oppiakseen jotain uutta niin itsestään, kuin ympärillään olevista ihmisistä. Pitää kuitenkin muistaa, että pelkkä oppiminen ei riitä, vaan opitut asiat pitää viedä myös käytäntöön. Kirjan myötä oppii ymmärtämään, miksi tiimi toimii parhaiten silloin kun tiimissä on vähän jokaista väriä. Sama ajatushan on meillä Proakatemialla tiimejä perustettaessa. Belbinin tiimiroolitestistä tulee erilaisia kuvauksia ihmisistä, eikä silloinkaan laiteta kaikkia tekijöitä samaan tiimiin. Sama pätee väreihin – ei voi olla tiimiä, jossa jokainen olisi punainen, se olisi vain kamala katastrofi. Uskon, että tiimin dynamiikka syntyy vahvaksi silloin, kun jokainen ymmärtää oman värinsä, sen toimintatavan, sekä muille ominaisen värin. Vahvan tiimistä tekee myös sen, että on valmis joustamaan oman värin tiukoista maneereista ja tottumaan uuteen toimintatapaan. Jatkossa aion haastaa itseäni ja muuttaa omaa toimintaani siten, että kaikilla väreillä olisi mahdollisimman hyvä työskennellä kanssani.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!