Mikä ihmeen sosionomi? /Soluessee

06.05.17 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita lähteitä
Kirjan kirjoittaja: Useita kirjoittajia
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle

Kirjoittajat: Anu-Maria Järvinen, Milla Kauhanen, Laura Kallio ja Taija Leivo

 

Mikä ihmeen sosionomi?

 

Pikkusiskoni luuli, että opiskelen 3,5 vuotta seuraneidiksi.”

“Niin Kelaanko sä sitte meet töihin?”

 

Me lähdimme sosionomikoulutukseen vuonna 2014. Jokainen tuli erilaisista elämäntilanteista ja taustoista. Joillain oli kokin koulutus, toisella viittomakielen tulkin. Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutukseen oli todella vaikea päästä, hakijoita tuona vuonna oli noin 2000, joista 60 valittiin. Tiesimmeköhän me itsekään mihin haimme ja mitä tulisimme valmistumisen jälkeen tekemään?

Sosionomin työnkuva voi olla opiskelijallekin haasteellista ymmärtää ja selittää itselleen. Opettajiltamme kysyessä sosionomi on joko arjen asiantuntija tai vierelläkulkija, fasilitaattori, kehittäjä tai mahdollistaja. Vastaus riippuu vastaajasta. Kun opintokäynnillä sosiaali- ja terveysalan paikassa kysyy paikan muilta työntekijöiltä, että onko talossa sosionomi ja mitä hänen työtehtäviinsä kuuluu, vastaus on useimmiten että hän täyttää kaikki lomakkeet ja on erittäin hyvä siinä.

Sosiaalityön ajatellaan usein olevan moninaista, epämääräistä ja vaikeaselkoista. Aivan kuin siltä puuttuisi johdonmukainen perusta. (Raunio 2011, 5). Sosionomiopiskelija pääseekin viikoittain vastaamaan otsikon kysymykseen “Mikä ihmeen sosionomi?” oppilaitoksella, kaveripiirissä, sukujuhlissa, ohikulkijalle, asiakkaalle….

Tämän esseen myötä yritämme selkiyttää tiivistetysti ja kertoa kokemuksiamme siitä, että mikä se sosionomi oikein on ja mitä sellainen tekee työkseen, lomakkeiden täyttämisen lisäksi.

 

Mitä sosionomi tekee?

 

Haluatko sosionomin? Silloin saat ihmisen joka:

 osaa kohdata kaikenlaisia ihmisiä

osaa kuunnella aidosti

pystyy saamaan esille ihmisten syvempiä motiiveja

lukee tilanteita ryhmässä ja toimii empaattisesti

motivoi ihmisiä oman elämänsä asiantuntijuudessa

 

Ammattinetin kuvauksen mukaan sosiaalialan työntekijän on hyvä olla myönteinen, pitkäjännitteinen, joustava, vastuuntuntoinen ja organisointikykyinen.Ammatissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja sekä kykyä arvioida eri-ikäisten ihmisten voimavaroja ja toimintakykyä. Sosiaaliturvajärjestelmän, palvelujärjestelmän sekä lainsäädännön tuntemus on tärkeää sosionomin työssä. (Ammattinetti, 2017). Lisäksi sosionomi osaa hyödyntää luovia menetelmiä työssään esimerkiksi ryhmänohjaustilanteissa.

Sosionomi ei siis ole seuraneiti, vaan sosiaalialan monipuolinen asiantuntija, joka ymmärtää niin lakien, palvelujärjestelmän kuin ihmisen psyykeen lainalaisuuksia. Sosiaalialan ammattilaisen tulee ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja sen vaikutuksia yksilöön. Sosionomin koulutus tarjoaa laajat erikoistumismahdollisuudet ja ammatin paikka on moninainen, sillä työkenttä on laaja. Mielestämme sosionomin työ on vaikuttamistyötä. Sosionomin työ vaatii halua työskennellä lähellä ihmistä ja meidän työmme on auttaa ihmisiä auttamaan itseään, sekä nähdä ja löytää yksilön vahvuudet sekä auttaa heitä löytämään paikkansa yhteisössä.

Sosionomi ei ole sosiaalityöntekijä, mihin sen usein alaa tuntemattomat sekoittaa. Sosionomi on kohtaamisen ammattilainen ja arjen asiantuntija ja tukija, joka tekee tiiviisti työtä ihmisten parissa. Sosiaalityöntekijä taas on sosiaalilainsäädännön ja päätösten ammattilainen, joka ei välttämättä kohtaa asiakkaita juurikaan.

Suomessa on sosionomeja (AMK) koulutettu vuodesta 1992 alkaen. Sosiaalialan ohjaus- ja kasvatustehtäviin on aikaisemmin valmistuttu sosiaalikasvattaja ja sosiaaliohjaaja-koulutuksista. Ammattikorkeakouluista valmistuu nykyään sosionomeja mm. sosiaaliohjauksen, kasvatuksen, hoivan, huolenpidon, hallinnon ja kehittämistehtäviin. (Sosionomit asiakastyön kentällä 2015, 6.)

Sosionomi voi toimia esimerkiksi päiväkodissa ohjaajana tai lastentarhanopettajana, jossa hänen työtään ohjaa mm. sosiaalipedagoginen työote. Käytännössä se voi olla vaikka hetki, jonka yksi meistä koki downsyndroomaisen pojan kanssa, jonka haasteena oli kommukaatio toisten kanssa, koska yhteistä kieltä oli hankala muodostaa. Ilon hetkiä koettiin kun poika vihdoin viikkojen harjoittelujen kautta oppi viittomaan “kengät”. Se riemu, voimaantuminen ja oppimisen ilo, minkä poika koki on ikimuistettava. Samalla poika sai lisää välineitä kommunikoida ympäristön kanssa ja liittyminen yhteisöön oman voimaantumisen lisäksi otti harppauksen eteenpäin.

Sosionomilla on taitoa dialogiin erilaisten ihmisten kanssa, mikä edellyttää arkielämän moninaisuuksien arvostamista. Olemme harjoitelleet tiimissämme dialogia sekä pajoissa että projekteissa. Dialogissa käydyt keskustelut ovat selvittäneet meille toistemme ajatuksia ja lisänneet tiimimme keskinäistä ymmärrystä.

 

Missä sosionomi voi työskennellä?

 

Sosionomi toimii sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä sekä sosiaalityöntekijän työparina sosiaalihuollon tehtävissä. Työpaikkana voi olla kunnan tai kaupungin virasto, vammaisten, lasten tai päihdeongelmaisten hoitolaitos tai yksityinen järjestö.(Ammattinetti, 2017). Sosionomi voi työskennellä laajasti eri asiakasryhmien kanssa, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajana, nuorisotyössä, perhetyössä tai esimerkiksi ikäihmisten parissa. Sosionomi osaa toimia kehittämisen ja johtamisen tehtävissä. (Opintopolku, 2017.)

Sosionomi voi olla palveluohjaajana esimerkiksi vanhusten palvelukeskuksessa. Tällöin asiakas saa sosionomilta ohjausta ja apua esimerkiksi palvelujärjestelmään liittyvissä ongelmissa, silloin kun asiakas ei tiedä, minkälaisiin tukitoimiin hänellä on oikeus ja mistä tukea voi hakea. Kaikki toiminta perustuu ihmisen omiin tarpeisiin ja haluihin. Sosionomi ei määrittele, mikä henkilölle on oikein tai tarpeellista. Sosionomi kuitenkin toimii heikomman puolella, esimerkiksi lastensuojelussa hän katsoo tilanteita lasten parhaan näkökulmasta. Lasten paras usein juontuu perheen parhaasta, joten lasta ei voi hoitaa perheestä erillään.

Sosionomi voi myös ohjata erilaisia ryhmiä. Ryhmät ovat usein vertaistuellisia ryhmiä, ja ne voivat liittyä mihin tahansa ihmisten arkeen ja elämään liittyviin ilmiöihin, esimerkiksi riippuvuuksiin ja niiden hallintaan tai mielenterveyden ongelmiin. Usein sosionomi käyttää erilaisia luovia menetelmiä ryhmän ohjauksen työkaluna. Yksi kirjoittajista on toiminut esimerkiksi lasten ryhmässä, jossa luovien menetelmien käyttö oli suuressa roolissa. Ryhmässä sadutettiin sekä tehtiin aktiivisen kuuntelun harjoituksia. Toinen kirjoittaja on toiminut kehitysvammaisten harrastuskerhon ohjaajana, jossa erilaiset luovat menetelmät oli laajasti käytössä.

Yleensä ajatellaan, että sosionomin asiakkaita ovat vain päihdeongelmaiset, köyhät ja yksinhuoltajat. Mutta todellisuudessa sosionomin asiakkaita ovat kaikki. Asiakkuus ei rajoitu elämän ongelmatilanteisiin. Sosionomin asiakkaita ovat myös yritykset, jotka ostavat palveluitamme asiakkailleen. Ehkäpä joskus isoilla yrityksillä on palkkalistoillaan sosionomi vastaamassa vaikkapa työhyvinvoinnista? Proakatemia on antanut meille valmiuksia kohdata myös yritysasiakkaita.

 

Sosiaalityön ja ammattikuntien historiasta

 

Suomalaisen sosiaalityön historiaa tai ammattikuntien syntyä ei ole yksiselitteisen helppoa avata. Yhä kiistellään siitä, mistä sosiaalityössä on lopulta kysymys. (Ammattikunnan historia 2017.) Esimerkiksi jo pelkästään käsite “sosiaalityö” tuli Suomessa käyttöön vasta 1950-luvulla (Raunio 2011, 23). Sosiaalityön kokonaisvaltainen historia sen sijaan ulottuu aina 1800-luvulle asti.

Kun ajatellaan sosiaalityötä ammatillisena toimintana, sen synnyn voi paikantaa modernin, teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan muotoutumiseen. Teollistuminen ja kaupungistuminen aiheuttivat köyhyyttä ja sosiaalista turvattomuutta, eivätkä perinteiset avustustavat, vapaaehtoisuus tai hyväntekeväisyys enää riittäneet, joten tilalle oli luotava uusia toimintatapoja. Aiemmin yksityisenä pidettyä elämänaluetta alettiin vähitellen säännellä julkisin toimenpitein. (Raunio 2011, 11, 12.)

Suomessa sotien jälkeen oli erilaisten rakennemuutosten aika. Sosiaalialan ammatillinen koulutus alkoi Suomessa 1940-luvulla: ensin suomen- ja ruotsinkielinen sosiaalihuoltajakoulutus ja sittemmin terveydenhuollon sosiaalityöhön kiinnittyvä sosiaalihoitajakoulutus. Ammatillisia työmenetelmiä alkoi myös syntyä: yhdyskuntatyö eri muodoissaan (kaupunkityö, setlementtityö), ryhmätyö, perhetyö ja rakenteellinen työ. (Ammattikunnan historia 2017). Uuden huoltoapulain myötä vuonna 1956 köyhäinhoito -termi poistui käytöstä ja alettiin puhua yleisemmin sosiaalihuollosta. (Ammattikunnan historia 2017).

1960- luvulla yliopistotasoinen koulutus alkoi ja ala myös tieteellistyi. Koulutuksen myötä myös kritiikkiä alkoi syntyä. Yleisesti pohdittiin, mikä on sosiaalityön ja valtion suhde. (Ammattikunnan historia 2017.). Heräsi kysymyksiä, kenen puolella sosiaalialalla työskentelevä on?

Ammattinimikkeistä kehitysvammaistenohjaajan, sosiaaliohjaajan, sosiaalikasvattajan ja diakonin tutkinnot olivat vielä 1980-luvulla opistoasteisia. Sosiaalikasvattajan, sosiaaliohjaajan ja kehitysvammaistenohjaajan tutkinnot yhdistettiin 1990- luvun lopussa sosiaalialan ohjaajan tutkinnoksi. (Rahkonen 2011, 12.) Vuodesta 1999 asti ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista sosiaalialalle valmistuvien tutkintonimikkeet ovat olleet sosionomi (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK).

Sosionomi (AMK) -nimikkeellä valmistuvien koulutus on Suomessa melko nuori ja alkanut vasta hiljattain tulla laajemmin tutuksi työkentällä. (Rahkonen 2011, 12.). Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi sosionomin työnkuvaa on niin haastava hahmottaa.

 

Sosionomin eettinen osaaminen

 

Sosionomilta edellytetään ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä ja osaamisen päivittämistä. Lisäksi tarvitaan eettistä osaamista, ja sosiaalialalla onkin erityinen suhde etiikkaan. (Ammattieettinen lautakunta 2017, 3.) Sosiaalialan ammattilaiselle on julkaistu ammattijärjestö Talentian ammattieettisen lautakunnan toimesta eettiset ohjeet, jotka toimivat tukena eettisiin pohdintoihin työssä. Eettiset ohjeet käsittelevät esimerkiksi Itsemääräämisoikeutta, pakon käyttöä, luottamuksellisuutta, moniammatillista työskentelyä sekä vaikuttamistyötä. Sosionomin tulee puolustaa asiakkaansa oikeuksia ja ihmisarvoa, omista arvoistaan riippumatta (Ammattieettinen lautakunta 2017, 3).

Sosionomi joutuu työssään pohtimaan etiikkaa jatkuvasti. Sosionomin täytyy olla jatkuvassa eettisessä pohdinnassa tilanteen ja asiakkaan mukaan, tapauskohtaisesti. Sosionomi työskentelee lähellä ihmistä, eikä työhön voi lähteä muista lähtökohdista kuin siitä, että asiakas pitää ohjata itseapuun. Työn pitää tapahtua asiakasta kuunnellen ja kunnioittaen. Ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija.

Vaikka noudatamme lakeja, se ei aina tarkoita samaa kuin eettisesti oikeudenmukainen toiminta. Sosionomien työ on kehittämis- ja muutostyötä.

Sosionomin työ pohjautuu lakeihin, mutta laki harvoin vastaa arkisiin pulmiin. Laki on siis työn pohjana, mutta etiikka ohjaa sosionomin valintoja. Joskus täytyy valita pienemmän haitan periaatteen mukaan, jos mikää käsillä olevista vaihtoehdoista ei ole asiakkaalle paras mahdollinen. Eettinen pohdinta työssä on jatkuvaa, koska ei ole olemassa aina toimivaa ratkaisua tai absoluuttista hyvää. Sosionomin työn sudenkuoppa voi olla se, että lopettaa eettisen pohdinnan, kokien toimivansa aina eettisesti oikein. Jokainen tilanne on pohdittava aina eettisestä näkökulmasta uudelleen, eikä mikään tapaus ole koskaan toisensa kopio. Omien arvojensa ja toimintansa reflektointi onkin avainasemassa sosionomin työssä.

Eettinen pohdinta ei aina ole helppoa. Välillä ei oikein ole varma, mitä mieltä asiasta on ja mitkä ne omat arvot ovat. Siksi koulutuksemme alussa eettisyyttä ja omia arvojamme on käyty läpi. Ja tämä arvopohdinta tulee varmasti jatkumaan koko työuramme ajan. Todennäköisesti vielä senkin jälkeen. Toisilla eettinen pohdinta tulee luonnollisemmin, toiset joutuvat kiinnittämään siihen enemmän huomiota. Tämä ei kuitenkaan tee kestään huonoa tai epäeettistä sosionomia, vaan kertoo enemmänkin persooniemme eroista. Joskus tilanteessa ei näe, mikä on se eettisesti paras ratkaisu. Siihen voi vaikuttaa moni asia, kuten vaikka se että omasta mielipiteestään on joskus vaikea joustaa.

Olemme pohtineet, että voiko sosiaalialalla toimia sellainen ihminen, joka ei ainakin jollain tasolla allekirjoita eettisen ajattelun periaatteita tai ihmisarvon käsitettä. Voiko siviilielämässään ajatella radikaalisti toisin, kuin ammattiroolissaan? Vai tuleeko niistä ammatillista arvoista henkilökohtaisiakin arvoja?

 

Sosionomi Proakatemialla

 

Sosionomi voi kolmantena opiskeluvuotenaan valita suuntautumispolukseen Proakatemian. Proakatemialla opiskellaan moniammatillisissa tiimiyrityksissä, sosionomit fysioterapauttien kanssa. Opiskelijat perustavat osuuskunnan ja suorittavat opinnot projektimaisesti valmentajien johdolla. Opinnot sisältävät projekteja, pajoja, itsenäistä opiskelua, kehittämistyötä sekä yrittäjyysosaamista. (Sosionomikoulutus 2017)

Proakatemia on herättänyt toisinaan ristiriitaisia ajatuksia meissä, muissa opiskelijoissa ja jopa opettajien keskuudessa. Mitä sosiaaliala tekee Tamkin yrittäjyyden yksikössä muiden alojen opiskelijoiden keskellä, vähemmistönä. Proakatemia mielletään usein bisneskeskeiseksi paikaksi, jossa opitaan vain myymistä ja rahan pyörittelyä. Voiko sosiaalialan osaamista edes muka myydä? Usein pohditaan myös sosiaalialan yrittäjyyden eettisyyttä. Voiko sosiaalialalla yrittää?

Sosionomin työn voi nähdä myös niin, että yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle myydään kiinnostus hyvinvointiaan ja oikeuksiaan kohtaan. Proakatemia antaa valmiuksia asian “myymiseen” ja sosionomin omiin mahdollisuuksiin tehdä vaikuttamistyötä. Opiskelu Proakatemiassa avaa meidät myös ymmärtämään muita ammattikuntia sekä toiminta- ja ajattelutapoja. Ja fakta on myös se, että joku taho toimii aina julkistenkin palveluiden rahoittajana. Jos maksaja ei ole asiakas itse, se on esimerkiksi kunta tai loppukädessä valtio, eli ne kuuluisat veronmaksajat. Rahoittajan voi toimia myös vaikkapa STEA (entinen RAY). Myös siis sosiaaliala toimii rahalla, se ei ole mikään rahasta erillinen ulottuvuutensa. Tätä asiaa ei monesti huomata ajatella.

Tiimioppiminen on mm. ihmisten erilaisuuden näkemistä, hyväksymistä ja heidän taitojen ja motivaation parasta mahdollista hyödyntämistä tiimissä. Proakatemian tiimiopinnoissa on myös kysymys dialogista, ryhmäytymisestä, ryhmän vaihteista kuin myös emansipaatiosta, jossa vapaus määritellä oma tekeminen luo mielekkyyttä ja motivaatiota. Proakatemialla opiskellessa olemme kokeneet tämän kaiken kokee itse, mikä on antanut hyvän lisän sosionomin ammatilliseen osaamiseen. Sosionomi voi työssään esimerkiksi työskennellä tiimissä ainoana sosiaalialan osaajana, jolloin tiimityön eri haasteiden ja mahdollisuuksien ymmärtämisestä voi olla hyötyä. Lisäksi asiakkaiden kanssa esimerkiksi ryhmänohjaustilanteissa on hyvä ymmärtää ryhmän toimintaa ja ryhmän erilaisia tarpeita. Proakatemia ja tiimioppiminen on antaunt tähän hyvät lähtökohdat.

Sosionomin työnkuva muuttuu ja elää jatkuvasti yhteiskunnan muutoksen mukana. Tämä on mielestämme sekä innostavaa että pelottavaa. Sosiaalityötä tehdessä täytyy olla valmis kohtaamaan niitä haasteita, mitä jatkuva muutos tuo tullessaan.

 

Sosionomi yrittäjänä?

 

Sosionomi ja yrittäjyys ei ehkä ole se tutuin yhdistelmä ja yrittäjyys sosiaalialalla onkin melko nuori ilmiö. Yrityksiä on sosiaalialalla nähty vasta 1990-luvulta alkaen. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 23)  Sosiaalialan yritykset ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosina. Sosionomi voi hyvinkin toimia yrittäjänä, vaikka yleisimmin sosionomit työskentelevät kuntien tai kolmannen sektorin palveluksessa.

Sosiaalialan yrittäjyyttä valvotaan ja ohjataan viranomaistaholta monin tavoin. Yrittäjällä täytyy olla alan kompetenssiosaamisen lisäksi tiedot ja taidot yrittäjyysosaamisesta sekä omaa työtä koskevasta lainsäädännöstä. Sosiaalialan yrittäjyys eroaa monesti siinä muista aloista, että palveluista ei välttämättä maksa asiakas itse. Vaan rahoitus tulee muualta, esimerkiksi kunnalta.

 

“Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja säätelee lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimialaa koskevan lainsäädännön ja vastaa yleisestä ohjauksesta. Valtakunnallinen toiminnan koordinaatiovastuu on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto  Valviralla ja alueellinen valvontavastuu  aluehallintovirastolla. Kuntatasolla yksityisten palvelujen valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveystoimi tai muu vastaava toimielin.” – Metropolia.

 

Opiskelu Proakatemialla on laajentanut meidän käsitystä siitä, mitä sosionomina voimme yrityskentällä tehdä. Ennen ajatuksemme mahdollisuuksistamme olivat suppeammat. Onnistuneiden projektien kautta uskomme ammatilliseen osaamiseemme on vahvistunut. Projekteja tehdessämme olemme huomanneet, että kysyntää juuri meidän osaamisellemme on.

Osa kirjoittajista harkitsee yhteiskunnallista yrittämistä tai sosiaalista yrittämistä. Sosiaalisen yrittäjyyden kautta voisi mahdollisesti vaikuttaa suoraa työntekijöiden hyvinvointiin. Se istuu meidän eettiseen ajattelumalliin paremmin, kuin ehkä perinteinen yrittämisen malli. Se tuntuu myös turvalliselta tavalta olla yrittäjä, koska esimerkiksi palkkatuen avulla yrityksen kulut ovat pienemmät. Yhteiskunnallinen yrittäminen taas houkuttaa siinä tapauksessa, että sitä toteutettaisiin eettisesti. Näemme yhteiskunnallisessa yrittämisessä hyviä mahdollisuuksia.

 

Tulevaisuus

 

Sosionomin ammattitaito on siis todella monipuolista, mutta mihin kaikkeen se soveltuisikaan tulevaisuudessa?

Sosionomi voisi tulevaisuudessa toimia esimerkiksi palvelumuotoilijana. Palvelumuotoilijan tärkeimpiä ominaisuuksia on nauttiminen palveluluiden yhteissuunnittelusta käyttäjän kanssa. Empaattinen työote ja erilaisten ihmisten ymmärtäminen on välttämättömyys tässä työssä. Sosionomi sopisi tähän rooliin  mainiosti.

Tulevaisuuden haasteina ja tavoitteina ovat myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Uusittu sosiaalihuoltolaki painottaa ennaltaehkäisyä ja satsaa sinne isompia panostuksia. Tavoitteena on siis reagoida ennen kuin ongelmia muodostuu tai hyvin varhaisessa vaiheessa. Myös Sote-uudistus kasvattaa ryhmätoiminnan muotoja, jotka kasvattavat yhteisöllisyyttä ja panostavat ennaltaehkäisyyn. Sosionomi voi toimia tai kehitellä uusia toiminnan muotoja, joilla yhteisöllisyyttä kasvatetaan. Näistä voivat kiinnostua myös muutkin yhteisöt kuin kunnalliset toimijat. Yritykset, asumisyhteisöt, koulut, järjestöt näkevät tulevaisuudessa yhteisöllisyyden voimaannuttava ja hyvinvointia lisäävänä. Innovatiivinen sosionomi voi löytää ja keksiä palveluita, jotka vastaavat näihin tarpeisiin. Koulutuksen ja kokemuksen puolesta meillä on siihen kaikki tarvittavat taidot.

 

 

Lähteet:

 

Ammattieettinen lautakunta 2017. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Helsinki: Talentia ry. Luettu 01.04.2017. http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/

Ammattinetti 2017. Sosionomi. Luettu 16.4.2017

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/291_ammatti

Ammattinetti 2017. Sosionomit (AMK) työelämässä. Luettu 3.5.2017

http://www.ammattinetti.fi/artikkelit/detail/30_artikkeli;jsessionid=E1D95B646EBB5929895983E51D0D7810?direct=true

Ammattikunnan historia 2017. Luettu 2.5.2017 http://www.uta.fi/yky/arkisto/stperkurs/ammatti.htm.

Hirvonen, J., Niiranen-Linkama, P., & Saksio, M. (2015). Sosionomit asiakastyön kentillä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Metropolia. Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla. Luettu 3.5.2017. http://hyrrat.metropolia.fi/?page_id=23

Raunio, K. 2011. Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Hakapaino.

Rahkonen, M. Ajatuksia ja kokemuksia sosionomin (AMK) työstä ja osaamisesta. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Luettu 2.5.2017. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25983/rahkonen_maria.pdf?sequence=1

Rissanen, S., Sinkkonen, S. 2004. Hoivayrittäjyys. Jyväskylä: PS-kustannus.

Sosionomikoulutus 2017. Tampereen ammattikorkeakoulu.  Luettu 1.4.2017. http://www.tamk.fi/sosionomi-paiva

Opintopolku. 2017.Sosionomi (AMK), sosiaaliala, päivätoteutus. Luettu 16.4.2017.

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.98649708272

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.8/5 (4 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Mikä ihmeen sosionomi? /Soluessee, 3.8 out of 5 based on 4 ratings Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!