Mikä ihmeen Medici-ilmiö?

06.03.18 Esseen kirjoittaja: Matilda Pöyhönen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Medici-ilmiö
Kirjan kirjoittaja: Frans Johansson
Kategoriat: Uncategorized

Medici-ilmiö

 

  1. JOHDANTO

Medici-ilmiö kirja oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja herätti valtavan määrän ajatuksia. Näin monen asian toteutuvan meillä Proakatemialla ja yhtymäkohtien löytäminen olikin todella hienoa. Kirja oli kiehtova tietopankki täynnä havainnollistavia esimerkkejä ja hienoja innovaatio harjoituksia, joita vien takulla käytäntöön koulussa. Nyt on sinun vuorosi päästä tutustumaan välimaastoon, nauti matkastasi!

 

  1. MIKÄ VÄLIMAASTO?

Välimaasto on paikka, jossa yhdistellään erilaisia asioita ja täysin erillisiä alueita kuten ruoka, lentokoneet ja lääketiede, siellä saatetaan siis eri tieteenalojen yhteen ja luodaan jotain aivan uutta ja innovatiivista.  Se on erityinen paikka ideoiden tuottamiselle ja toteuttamiselle. Välimaasto on ehdottomasti ykköspaikka innovaatioille, sillä siellä ideoita on paljon enemmän kuin muualla. Salaisuus siihen, että välimaastossa syntyvät parhaat innovaatiot ovat sen eri tiedekuntien ja alojen yhdisteleminen. Tällöin syntyy jotain aivan uutta, luovaa ja lopulta innovaatio. (Johansson 2005.)

Välimaastoon nousuun vaikuttavia tekijöitä ovat, ihmisten liikkuminen eli globalisaatio. Kulttuurit liikkuvat rajojen ulkopuolelle, kielet sekoittuvat, näkökannat muuttuvat, ammattitaito on erilaista ja ihmiset ovat tottuneet tekemään asiat oman maansa tavalla. Tämä on avainasia välimaastossa. Shakira sanoikin ” Identiteettimme on samalla kertaa riisissä, platono banaanissa kuin lihassakin.” Toisena on tieteiden yhdistyminen. Meillä on yhä enemmän tutkittavia kysymyksiä, mutta puolestaan suurin osa uusista löydöksistä on hyvinkin erilaisia kuin ennen aikaan. Ne eivät ehkä auta meitä enää ymmärtämään maailman yksittäisiä osia vaan ymmärtämään asioiden keskinäisiä vuorovaikutuksia ja yhdistelemään niistä jotain aivan uutta. Hyvänä esimerkkinä kirjassa sanottiin kovakuoriaisen kuoren yhdistäminen panssarivaunuun. Tällaista ei harrastettu ennen vaan mietittiin miksi aurinko nousee ja maapallo pyörii. Nyt nämä asiat on mietitty ja tutkittu, joten on meidän aikakautemme vuoro synnyttää jotain aivan uutta yhdistelemällä jo olemassa olevia keskenään. Elämme maailmassa, jossa kananmunilla, käärmeillä ja verhotangoilla on yhteistä, kaikki asiat ovat kytköksissä toisiinsa, meidän tulee vaan tuoda nuo kytkökset näkyviin. (Johansson 2005.)

 

2.1 MITEN TÄLLAISIA YHDITELMIÄ SITTEN LÖYTYY?

Monipuolistamalla osaamista, lähtemällä välimaastojahtiin ja olemalla vuorovaikutuksessa monenlaisten ihmisryhmien kanssa. Esimerkiksi alan vaihtaminen, erilaiset projektit ja uusien harrastusten kokeileminen voi olla äärimmäisen tehokas keino löytää uusia oivalluksia ja monialaista osaamista ympärilleen. Näin syntyy myös helpommin välimaastoja. Työpaikolla oleellista on tiimien monipuolisuus, joka nimenomaan mahdollistaa erilaisia näkökantoja ja toimintatapoja asioiden suhteen, sillä parhaat ideat tulevat poikkeuksetta tällaisilta projektitiimeiltä. He keksivät yhdessä vastauksia, joka on niin erilaista, että kukaan tiimin jäsen ei olisi voinut yksin tai samankaltaisten ihmisten kanssa sitä keksiä. Tässä piileekin välimaaston hienous ja ainutlaatuisuus. Tämä on kuitenkin valtaosalle ihmisistä hankalampaa kuin osaisi arvata, sillä ihmiset pysyttelevät mielellään samankaltaisten parissa. Se on puoleensavetävää, mutta samalla tuhoisaa välimaaston kannalta. Jos itse haluat tuottaa välimaastoon ideoita hakeudu seuraan, jossa on hyvinkin erilaisia ihmisiä, näin pääset olemaa äärimmäisen luova ja oppimaan muilta jotain odottamatonta. (Johansson 2005.)

 

  1. MITÄ ON LUOVUUS?

Ideoita syntyy joka päivä, moniakin kertoja, mutta se ovatko ne luovia ideoita rajaa paljon. Luova idea on jotain uutta, sitä ei ole enne tavattu tai se on hieno muunnos jostain entisestä. Luovia ideoita tarvitaan jatkuvasti ja se on yhteiskunnalle arvokasta, uutta ja tärkeää. Ideasta pystyy syntymään innovaatio kun se on täysin uusi. (Johansson 2005.)

On olemassa kahdenlaisia ideoita, määräsuuntaisia ideoita ja välimaastoideoita. Määräsuuntaisessa tiedämme, että idealla on suunta ja että olemme menossa tiettyä tavoitetta kohti, kuten esimerkiksi parantamaan tuotetta johonkin määrättyyn suuntaan. Eli tavoitteena on muokata ja hioa, jostain ideasta jotain uutta ja parempaa. Suurin osa ideoista on määräsuuntaisia ideoita. Välimaastoidea puolestaan pyrkii muuttamaan maailmaa kohti jotain uutta ja tekee tietä uusille aloille. Se ei vaadi yhtä paljon tietyn alan asiantuntemusta kuin määräsuuntainen, mutta sen valttikortti on monen alan tietotaito yhdistettynä. Välimaastoideat voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja maailmaan aivan ennennäkemättömällä ja hienolla tavalla. (Johansson 2005.)

Mikä perustelee sen, että välimaasto on niin otollinen paikka luovuudelle? Se lisää mahdollisuuksia siihen, että idea on hyvä. Ja tämä siksi, että monialaisessa tiimissä työskentelevillä löytyy asiaa kohtaan niin erilaista näkemystä. Kun viiden eri alan ihmiset uskovat johonkin täysin uuteen, on sillä suurempi mahdollisuus onnistua kuin, että viisi saman alan edustajaa uskoisivat näin.  (Johansson 2005.)

 

  1. MITÄ ON INNOVAATIO?

Miten luovuus ja innovaatio sitten eroavat toisistaan. Olen itse kokenut sen haastavaksi ymmärtää ja konkreettistaa. Medici- ilmiö kirjassa puhutaan innovaatisuuden olevan luovuutta käytännössä, luovuus pitää siis pystyä toteuttamaan ja näin ollen se muuttuu innovatiivisuudeksi.  Huippuideoiden keksiminen ei siis yksinään synnytä innovaatioita, ideat pitää myös toteuttaa. (Johansson 2005.)

 

  1. INNOVAATTOREIDEN TÄRKEYS

Innovaattorit synnyttävät määrää, ”Paras tapa saada idea, on saada paljon ideoita”, sanoo Linus Pauling. Innovaattorit eivät tuota ideoita siksi, että he ovat menestyviä, vaan he ovat menestyviä siksi, että he tuottavat niin valtavan määrän ideoita. Ideoiden määrä johtaa ideoiden laatuun. Paras tapa luoda välimaastoa on suoltaa ideoita kaiken aikaa ja kirjata niitä aina ylös. Tästä syystä innovaattorit ovat niin valtavan tuotteliaita. Tulevaa innovaatiomenestystä ei määritä aiempi menestys. Aikaisempi ja tuleva innovaatio riippuu enemmän sattumasta kuin muusta. Kun yhdistelee eri aloja, käsiteyhdistelmien määrä nousee huomattavasti ja tämä tuottaa idearyöpyn. Idearyöppy antaa välimaastossa toimiville innovaattoreille mahdollisuudet äärettömiin määriin ideoita. (Johansson 2005.)

 

  1. KUINKA MEDICI-ILMIÖN SAA AIKAAN?

Tässä suuressa roolissa ovat assosiaatiot eli mielleyhtymät. Erimerkiksi assosiaatio sanasta kala herättää erilaisia ajatuksia kokilla, kuin siivoojalla tai insinöörillä. Assosiaatioketjut tuottavat suurta hyötyä, mutta myös kustannuksia. Ihmiset, joilla ovat korkeat assosiaatiot luovat todella nopeita johtopäätöksiä ja samalla muurin luovuuden ja vaihtoehtoisen ajatusten tilalle. Assosiaatioesteet ehkäisevät siis luovuutta. Puolestaan luovilla ihmisillä eli ihmisillä, joilla on matalat assosiaatiot on taipumus tehdä epätavallisia assosiaatioita. He harrastavat hyvin monisuuntaista ajattelua ja näin he yhdistelevät ideoita, joita ei järjellä ajatellen pysty kovinkaan helposti yhdistelemään. (Johansson 2005.)

Monesti kouluttautuminen juuri tietylle spesifille alalle kasvattaa assosiaatioesteitä. Meidän on vaikea nähdä valtavan ammattitaidon ja erikoistumisen taustalle muunlaista näkökulmaa, sillä olemme sisäistäneet ja ottaneet haltuun tietyn alan niin hyvin. Olemme siis saattaneet juuttua tiettyyn tapaan ajatella. (Johansson 2005.)

Pystyykö assosiaatioesteitä sitten tietoisesti poistamaan? Kyllä. Kun me pohdimme jotain tiettyä asiaa tai ongelmaa, ohjaamme ajatuksemme tietoisesti epätavalliselle polulle. Paras tapa onnistua siinä on hylätä erinäiset odotukset ja tarkastelle tilannetta eri näkökulmista ja avata näin tien välimaastoon. Voit vaikka kirjata ylös mitä asioita kuuluu sairaalaan ja mitä ei. Sairaalassa on valkoiset seinät ja lääkäreillä pitkät valkoiset takit. Toisella puolella voisi olla, että siellä ei missään nimessä ole live esiintyjää tai lääkäreillä hassuja hattuja. Tämän jälkeen voit kääntää nämä asiat toisinpäin ja lähteä miettimään miksi siellä ei voisi olla hassuja hattuja tai livemusiikkia. Anna ajatuksen virran juosta, äläkä tyrmää hullujakaan ajatuksia. Niistä syntyy yleensä juuri jotain hienoa ja ennenäkemätöntä. Tätä kutsutaan oletuskaavioksi. (Johansson 2005.)

 

  1. VÄLIMAASTOON PÄÄSEMINEN

Miten välimaaston äärettömiin mahdollisuuksiin pääsee käsiksi? Näitä etenemistapoja on kolme. Ensimmäisenä on hyvä säilyttää tasapainon syvyyden ja leveyden välillä. Eli on hyvä viettää aikaa ihmisten kanssa jotka ovat eri leveyspiireillä kuin sinä itse, sillä he omaavat täysin erilaisen tietopohjan kuin sinä. Välimaastossa kaikkein hulluimpiin, oudompiin ja epätavallisimpiin ideoihin tarttuminen luo jotain hienoa. (Johansson 2005.)

Teemme paljon asioita erissä. Hyvänä esimerkkinä on perunoiden keittäminen. Ensin kuorimme kaikki perunat, sitten pesemme kaikki perunat ja sitten keitämme ne kaikki perunat. Tällaiseen tapaan monet sortuvat ideoidenkin puolesta. He kokeilevat viedä yhden idean kerralla loppuun asti ja katsovat sitten, kuinka kävi. Oleellisempaa välimaastoon pääsyn kannalta olisi tuottaa valtava määrä ideoita pysähtymättä välillä arvioimaan niistä yhtäkään. Hyvä tapa ideoiden määrän luomiseen, onkin asettaa lukumäärä, montako ideaa tulee tuottaa, ja muistaa olla arvioimatta ideoita millään lailla. Tätä kutsutaan aivoriiheksi.

Aivoriihellä on puolensa isommassa porukassa. Yleensä joukkoon mahtuu vapaamatkustajia, jotka antavat muiden ideoida ja odottavat valmista. Lisäksi joukossa voi vallita arvostelemisen pelko, joka kuolettaa ne kaikkein tärkeimmät eli oudoimmat ja hulluimmat ideat. Viimeisenä ja isoimpana ongelmana tähän liittyy viive. Viive tarkoittaa sitä, että vain yksi ihminen voin puhua kerrallaan aivoriihessä, joten muiden suuret määrät ideoita eivät pääse juoksemaan vapaasti, sillä jokaisella tulee olla aikansa kertoa omasta ideastaan. Aivoriihessä tehokkuutta voikin lisätä antamalla jokaisen ensimerkiksi miettiä vartin yksinään ideoita ja sitten kokoontua yhteen. Tärkein välimaaston edellytys on motivaation säilyttäminen, sillä se on  ratkaiseva jatkon kannalta. Motivaatio vaikuttaa siihen kuinka henkilö suhtautuu tilanteeseen kun idea osoittautuukin huonoksi. (Johansson 2005.)

 

  1. EPÄONNISTUMISEN VOIMA

Välimaastossa idearyöpyn suurin sivutuote on epäonnistumisten määrä. Innovaattorit epäonnistuvat useammin kuin vähemmän luovat, sillä he työskentelevät jatkuvasti niin monien ideoiden kanssa. Epäonnistuminen onkin osa innovaatioita. Siihen tulee tottua. Monesti työyhteisöissä palkitaan ne onnistujat, muttei epäonnistujia. Tässä piilee asian ristiriita. Harvoin epäonnistujat eivät nimittäin uskalla ottaa riskejä tai he peittelevät virheitään, joista organisaatio olisi voinut oppia jotain uutta. Paras tapa olisi palkita onnistujat ja epäonnistujat, mutta rangaista toimettomia, sillä innovaatioita ei synny ilman suurta määrää ideoita. Tämän vuoksi onkin tärkeää palkita tuloksista, olivat ne sitten menestyksekkäitä tai epäonnistuneita. Maalaisjärkikin sen toki ymmärtää, että samoja virheitä ei tule toistaa ja niistä otetaan opiksi, sen vuoksi me epäonnistumme, että voimme tietää miten asiaa ei kuulu hoitaa. (Johansson 2005.)

 

  1. RISKEJEN OTTAMINEN VÄLIMAASTON EHTOMAN

Riskihomeostaasi selittää, miksi riskien ottaminen välimaastossa kannattaa. Ihmiset ottavat yleensä suurempia riskejä, kun asiat menevät huonosti, mutta kun asiat menevät hyvin he pelaavat varman päälle. Pitkällä aikavälillä tästä kärsitään yleensä tappioita. Meidän tulisi siis innovoida ja ottaa riskejä juuri sinä aikana, kun asiat ovat todella hyvin. Riskien ottaminen on tärkeää, jos haluaa jalostaa välimaasto ideoita innovaatioiksi. Vaikeimpia hetkiä ottaa riski on juuri silloin, kun asiat ovat hyvin, se mahdollisuus, että jokin menee pieleen ja asiat kääntyvätkin päälaelleen pelottaa meitä. Jos olemme panostaneet johonkin asiaan suuresti koemme, että olisi parasta jatkaa samaan malliin ja pysytellä asian äärellä. Tämä on suurin este välimaastoon pääsemisessä. Tehokkain tapa taistella tätä vastaan on myöntää pelko, joka estää toimimasta ja poistumasta turvalliselta alueelta kohti uutta. Tilannetta selkeyttää, kun tekee itselleen selväksi mitä asiassa voi voittaa ja mitä hävitä, eli mitä sinulla on pelissä. On siis tärkeintä välimaastoon pääsyn kannalta ottaa riski ja voittaa pelkonsa. Ota siis riski ja astu välimastoon, sillä ”Meidän maailmassa on järkevää yhdistää merisiili, tikkari, kitarat ja lentoyhtiöt. Maailma on täynnä yhtymäkohtia, jossa ne käyvät ilmi, välimaasto, rohkene astua sinne.” (Johansson 2005.)

 

LÄHTEET

Johansson, F. 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Suom. Tillman, P. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 2.5/5 (2 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Mikä ihmeen Medici-ilmiö?, 2.5 out of 5 based on 2 ratings Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!