Aloitettuani opinnot Proakatemialla huomasin melko nopeasti, että vaikka anatomiasta ja erilaisista tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista onkin tarttunut osaamista matkaan, niin varsinainen liiketoiminnan ymmärtäminen on vielä melko heikoissa kantimissa. Hierojakoulun lopputyöhön piti tehdä liiketoiminta suunnitelma, ja ne samat asiat piti tehdä uudestaan kirjallisena, kun opiskelin kesäkurssina fysioterapiayrittäjyyttä. Teoriassa on tiedossa mitä hakemuksia pitää täyttää, jos haluan perustaa toiminimen, kuka toimintaani valvoo ja mitä vakuutuksia pitää olla olemassa. Kuitenkin käytännön kokemusta yrityksen pyörittämisestä oli ennen akatemialle siirtymistä tasan nolla.

Muistan edelleen syyskuun aurinkoisen lauantain, jolloin lähdin hakemaan veljeltäni matkalaukkua Espanjan harjoittelua varten, ja laitoin Suplasta soimaan Väkevä Elämä – podcastin, jossa Joni Jaakkola ja Sami Hurme puhuivat tunnin verran personal trainingistä ja salin omistamisesta liiketoiminnan näkökulmasta. Melko nopeasti tajusin, että nyt on herroilla semmoista asiaa, että meikäläisen kannattaa niin kuin ihan aikuisten oikeasti keskittyä kuuntelemaan. Pätkän kuunneltuani laitoin Samin kirjoittaman kirjan samasta aiheesta korvan taakse. Näin joulun alla pääsinkin sitten tutustumaan myös kirjan kautta asiaan.

Kultainen sääntö jokaiselle yrittäjälle. Älä ole myöhässä, tai pyydä asiakasta siirtämään aikaa. Asiakas todennäköisesti sanoo, että hänelle käy joku muu aika, mutta hänen aikataulunsa mutkistuvat joka tapauksessa. Esimerkiksi sovitun harjoituksen sijasta jäädäänkin sohvalle. Asiakkaalle ei myöskään saisi antaa mahdollisuutta epäillä sinun sitoutumistasi häneen. Jos myöhästyy vaikka joka viidenneltä tapaamiselta, niin luo asiakkaalle mielikuvaa siitä, että jokin muu asia on tärkeämpää kuin hänen tapaamisensa ajallaan. Mitäpä luulet, etsiikö asiakas ennen pitkää itselleen uuden valmentajan, hierojan, kampaajan, lakimiehen tai ihan kenet tahansa, jos hänelle kehittyy mielikuva että palvelun tarjoaja ei pidä häntä arvokkkaana?

Olen hyvin käytännönläheinen ihminen, ja pidän siitä, että asiat esitetään helposti ja yksinkertaisesti. Esimerkkinä voisin käyttää sitä, että jos haluan tulevaisuudessa työskennellä esimerkiksi kuntosalilla hyödyntäen kaikkea hankkimaani osaamista hieronnasta, fysioterapiasta ja valmentamisesta, niin minun täytyy pystyä tuottamaan firmalle 2,5 kertaa se mitä haluan itselleni käteen. Hyvin konkreettinen ja käytännönläheinen luku. Jos haluan käteen 2 000 euroa kuussa, pitäisi kyetä tuottamaan 5 000 euroa, 3 000 euron tienestiin 7 500 euroa ja niin edelleen.  Haluttu rahasumma jaetaan realistisella asiakaskohtaamisten määrällä, niin saadaan suunnilleen luku mitä yhden asiakkaan kanssa vietetyn tunnin pitäisi maksaa. Jos haluaa tuottaa 5 000 euroa niin 100 asiakaskohtaamisella keskimääräinen hinta pitäisi olla 50 euroa tuntia kohti. Jos tekee töitä maanantaista perjantaihin, niin se tekee viisi asiakaskohtaamista työpäivän aikana.

Tästä pääsenkin hyvällä aasin sillalla puhumaan hinnasta yleisemmin. Varsinkin hyvinvointi- ja liikunta-alalla tuntuu olevan muotia markkinoida omaa toimintaa tarjoamalla halvempaa hintaa, tai ilmaista tutumista. Haastaisin tässä kohtaa sinua miettimään, kuinka usein valitset missään asiassa sen aidosti kaikista halvimman vaihtoehdon? Itsellä ei ainakaan tule ihan hirveän montaa mieleen. Ruokaakin ostan mielelläni suuresta kaupasta, joissa valikoima on laaja ja tuotteen tuttuja, vaikka esimerkiksi Lidlistä voisi saada ruokittua itsensä halvemmalla. Ruoka on kuitenkin vuokran jälkeen toisiksi suurin kuluni kuukausitasolla. Maksan mielelläni siitä, että pystyn valitsemaan laajasta valikoimasta hyviä tuotteita, joilla saan ravintooni monipuolisuutta.

Kuka tahansa hyvinvointialalla työskentelevä kauppaa asiakkaille käytännössä terveyttä ja parempaa toimintakykyä. Näkisin, että tällä alalla asiakkaat ovat melko usein valmiita valitsemaan sen vaihtoehdon, joka on heille paras. Ja he maksavat siitä, että palvelu tai tuote vastaa juuri heidän tarpeisiinsa ja auttaa juuri heidän ongelmissaan. On yksinkertaisesti mahdotonta tuottaa paras tuote tai palvelu, ja saada se olemaan halvin. Sami käytti kirjassaan esimerkkiä, että mieti jos kaikki autot maksaisivat saman verran vaan sen takia, että niillä pääsee paikasta A paikkaan B ja vielä takaisinkin. Aika vieras ajatus. Silti tuntuu siltä, että hyvinvointialalla kilpaillaan siitä, kuka saa laitettua hinnan alimmaksi. Jos leikkaa jatkuvasti hinnoista, niin silloin täytyisi aina saada salille lisää jäseniä, jotta tulos pysyy samana. Leikkaamalla on myös haastavaa pystyä kehittämään omia palveluita tai tuotetta.

Kuntosalia valitessa hinta ei ole edes viiden tärkeimmän syyn joukossa. Jos ainut kilpailuvaltti on halpa hinta, niin silloin täytyy myös aidosti olla sen alueen halvin. Nimittäin ne ihmiset, jotka tekevät päätöksen hintavertailun perusteella, eivät valitse toiseksi halvinta. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että polkee hintoja alemmas uusien asiakkaiden toivossa, eikä heitä edes tule lisää. Joku on todennäköisesti kuitenkin halvempi. Kaiken päälle osa nykyisistä asiakkaista vielä turhautuu ostettua oman jäsenyytensä kalliimmalla. Sama pätee mielestäni käytännössä kaikilla toimialoilla. Aina joku jossakin tekee halvemmalla, ja jos jatkuvasti polkee hintoja, niin ne asiakkaat ärsyyntyvät jotka ovat jo ostaneet tuotteen tai palvelun. Hehän olisivat säästäneet rahaa, jos olisivat odottaneet hetken. Halpa ei koskaan voi olla paras. Se on vaan fakta. Halpa voi olla joissain tapauksissa sopiva, kun puhutaan hinta-laatusuhteesta, mutta paras se ei ole.

Minkä tahansa yrityksen paras markkinointikeino on tyytyväinen asiakas. Hän kertoo kaikille tutuilleen, jotka sattuvat mainitsemaan olevansa vastaavan tuotteen tai palvelun tarpeessa, että hän tietää mistä saa vastinetta rahoille. Mielestäni olisikin järkevää pyrkiä tuottamaan aidosti hyvää palvelua sellaisille asiakkaille, jotka on valittu yrityksen kohderyhmäksi. Monet ihmiset maksavat mielellään laadukkaasta valmennuksesta, jolla saa tuloksia, tai ohjauksesta jolla saa helpotusta vaivaan. Asiakaspalvelun, tilojen ja palveluiden laatuun panostaminen näkyy kyllä. Loistava keino selvittää, mitä pitäisi kehittää on kysyä sitä asiakkailta. Säännöllisten tyytyväisyyskyselyjen pohjalta on hyvä lähteä miettimään sitä, mihin suuntaan toimintaan pitäisi kehittää. Asiakkaista tulee tyytyväisiä, kun heitä on kuunneltu ja juuri heidän tarpeisiinsa vastataan. Tämä oli esimerkiksi mielestäni nerokas ajatus, joka ei ollut käynyt itselläni mielessäkään.

On myös äärimmäisen tärkeää ulkoistaa ne asiat, joihin itsellä ei riitä osaaminen ja jotka joku muu tekee paremmin. Esimerkiksi itselläni tuhraantuisi useita tunteja siihen, että pyörittelisin kuitteja ja numeroita ympäriinsä. Osaava kirjanpitäjä tekee samat asiat kädenkäänteessä ja osaa neuvoa minua vielä kaiken päälle. Toinen moneenkin alaan liittyvä ulkoistettava asia on siivous. Sen joku muu tekee sen nopeasti, mutta erityisesti kuntosalimaailmassa se on tehtävä hyvin. Olen sekä lukenut että kuullut itse useammastakin paikasta mainittavan, että siisteys on oleellinen osa asiakkaiden tyytyväisyyttä. Siivoukseen sijoitettu raha maksaa varmasti itsensä takaisin, kunhan homma hoituu hyvin.

Loppujen lopuksi kaikki yritystoiminta tähtää kuitenkin yhteen asiaan. Nimittäin siihen, että yritys tuottaa voittoa. Millä yritys saadaan tuottamaan voittoa? No myymällä tarjottavia tuotteita tai palveluita. Vaikka oltaisiin kuinka rautaisia ammattilaisia omalla alalla, mutta ei osata myydä omaa osaamista tai tuotetta, niin ei asiakas sitä osta. Hyvinvointialalla myyntiin on mielestäni luotu erittäin otollinen pohja. Asiakkaille myydään kuitenkin kirjaimellisesti parempaa oloa. Liikunnan terveyshyötyjä ei kukaan voi nykymaailmassa kiistää. Kaikki vieläpä tietävät niistä. Pitää vaan osata auttaa ihmisiä löytämään itselle toimivat tavat toteuttaa terveellisiä elämäntapoja. Esimerkiksi kuntosalilla kaikki asiakkaat ovat potentiaalisia valmennusasiakkaita. Sen kun vaan ottaa rohkeasti kontaktia ihmisiin, tervehtii ja kyselee iloisesti, että voisiko heitä auttaa jotenkin.

Olen varma siitä, että nämä asiat tulevat auttamaan minua suuresti tulevaisuuden työelämässä. Minulla on onnekseni myös vuoden ajan mahdollisuus oppia liiketoimintaan liittyviä asioita yli sadalta ympärilläni olevalta akatemialaiselta. Kaiken lisäksi voin tutusta siihen itsekin vielä vaikka kuinka paljon lisää. Olen saanut vasta pintaraapaisun aiheeseen. Pikku hiljaa, askel askeleelta ja palikka kerrallaan rakennan osaamistani ja ymmärrystäni kohti unelmiani.