Mielenmallit ja tunnelukot yksilön toiminnassa

02.05.17 Esseen kirjoittaja: Anton Klemola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita kirjoja
Kirjan kirjoittaja: Useita kirjoittajia
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Soluessee. Kirjoittajat: Anton Klemola & Laura Kallio

Lähdimme tutkimaan aihetta mielenkiintoisten lähteiden pohjalta. Kimmo Takasen Tunne lukkosi -kirja on noussut jopa pienimuotoiseksi ilmiöksi Suomessa. Meitä kiinnosti tutustua ilmiöön ja ottaa selvää mistä kirjassa on kyse. Sengen The Fifth Discipline taas on maailmanlaajuisesti arvostettu kirja, jossa kuvataan laajasti oppivan organisaation toimintaa. Esseen rakenne on muotoutunut pääosin näiden kirjojen pohjalta.

Halusimme oppia tuntemaan itseämme ja omaa toimintaamme paremmin. Lisäksi toivoimme oppivamme tunnistamaan, miten mielenmallit ilmenevät tiimissä toimiessa. Näkökulmana esseessä on yksilön näkökulma siten, että miten yksilö kokee tunteet ja mielenmallit itsessään ja kuinka mielenmallit ilmenevät yksilön työskennellessä organisaatiossa.

Jokaisella meillä on malleja miten tiettyjä toimia suoritetaan, näitä kutsutaan skeemoiksi. Esimerkiksi vaikkapa pukeutuminen tai mikrolla lämmittäminen ovat skeemoja. Skeemaa kuvataan aivojemme tietokoneohjelmaksi, joka käynnistyy tarvittaessa ja saa ihmisen toimimaan. Ilman näitä malleja, joutuisimme opettelemaan päivittäiset toimet joka kerta uudelleen. Skeema on hyödyllinen malli, toisin kuin tunnelukko. (Takanen 2011, 21, 22.)

Tunnelukko on lapsuudessa opittu ja sisäistetty malli toimia, ajatella tai tuntea. Tunnelukko on eräänlainen malli mielessämme siitä, miten reagoida tai toimia. Tunnelukko on haitallinen nykyhetken elämässä, vaikka alunperin se on ollut tarpeellinen selviytymiskeino vallitsevassa tilanteessa tai ympäristössä.  (Takanen 2011, 21, 22.)

“Mental models are like the lenses we see through the world” -Peter Senge

Mielenmallit ovat sisäisiä oletuksiamme siitä, kuinka maailma toimii. Ne vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme näkemämme ja kokemamme ja kuinka toimimme sen jälkeen. (Senge 2006, 163.) Tulkitsemme kaikki kohtaamaamme tilannetta eri tapalla riippuen esimerkiksi siitä, millaiset ovat aiemmat kokemuksemme samanlaisesta tilanteesta tai saman henkilön kanssa toimimisesta. Mielenmallit vaikuttavat meihin usein huomaamattamme ja rajoittavat ajatteluamme.

Tässä esseessä käytämme käsitteitä tunnelukko ja mielenmalli. Tunnelukoilla kuvaamme erityisesti lapsuudessa tapahtuneita haitallisia kokemuksia, jotka ovat luoneet tietyn käyttäytymis- tai tuntemismallin. Mielenmalli -sanaa käytämme muissa yhteyksissä kuvaamaan yksilön toimimista tietyssä tilanteessa.

 

Yksilön tunteet ja mielenmallit itsestään

Mikä on tunnelukko?

Tunnelukko on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa opittu reagointitapa, jonka avulla on selvitty tilanteissa, joissa lapsen tarpeet ovat jääneet vaille tyydytystä.  Tunnelukko ei välttämättä ole mikään suuri ja ihmeellinen, vaan ne voivat olla hyvinkin tavallisia ajattelu-, tunne- tai toimintatapoja päivittäisessä arjessa. Kaikilla meillä on tunnelukkoja. Tunnelukot tai oikeammin niiden ohjaamat reaktiot koetaan helposti osaksi ihmisen persoonallisuutta. Tunnelukot aikaan saavat toiminnan, joka pohjautuu lapsuudessa opittuihin malleihin. Ihminen toimii lapsen tavoin eli esimerkiksi saattaa riitatilanteessa vetäytyä ja sulkeutua kokonaan. (Takanen 2011, 9, 16, 18.)

Tunnelukot voivat saada ihmiset uhrautumaan tai vaikenemaan tunteistaan ihmissuhteissa, alistumaan vaativien ihmisen kanssa tai jopa hakeutumaan heidän seuraansa tai mukautumaan ryhmätilanteissa, jotta ei jäisi ulkopuolelle. Tunnelukot saavat vaatimaan itseltään kohtuutonta suorittamista tai välttelemään haasteisiin tarttumista, koska epäonnistuminen pelottaa liikaa. Tunnelukot aiheuttavat kohtuutonta syyllisyyden tunnetta virheistä ja saavat murehtimaan menneitä. (Tunnelukkosi 2017).

 

”Tunnelukot eivät ole vikoja tai virheitä, vaan itseasiassa hyvin ymmärrettäviä tapoja reagoida ja muodostaa tulkintoja varhaisten kokemustemme perusteella. Tunnelukot ovat linssi, jonka läpi maailmaa katsomme ja jotenkin kummasti tunnumme vetävän puoleemme juuri sellaisia kokemuksia, jossa lukkomme pääsevät tulemaan näkyville.” -Eevi Minkkinen 

Tunnelukot pohjautuvat uskomuksiin meistä itsestämme, muista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Uskomukset voivat olla hyvin alitajuntaisia vaikka ne vaikuttavat voimakkaasti siihen miten toimimme ja mitä tunnemme. Tunnelukko saa aikaan sen, että ihminen pitää tunnelukkoon kytkeytyvää uskomusta totena, vaikka kyseessä on pelkkä uskomus vailla totuuspohjaa. (Takanen 2011, 16.)

 

“Niiden vuoksi koemme itsemme epäonnistuneiksi, huonoiksi, tyhmiksi, itsekkäiksi ja tunnemme häpeää ja arvottomuutta, vaikka siihen ei ole tarvetta.” -Kimmo Takanen

Tunnelukot ja niihin liittyvät uskomukset ohjaavat toimintaamme usein meidän tiedostamatta. Ihminen voi myös tiedostaa tunnelukkonsa tai siihen liittyvän uskomuksen, mutta toimia silti sen ohjaamana. Ihminen voi esimerkiksi uskoa, ettei pärjää yksin. Tämä uskomus on ihmiselle tosi ja se myös ohjaa hänen käytöstään, enemmän kuin hän ehkä tajuakaan. Näin uskovan ihmisen voi olla esimerkiksi hyvin vaikeaa tehdä päätöksiä itsenäisesti, sillä hän ei luota omaan arviointikykyynsä. Voi myös olla, että ihminen pyrkii kompensoimaan tätä uskomusta olemalla ylikorostetun itsenäinen ja tekeekin hyvin äkillisiä päätöksiä ilman riittävää harkintaa. Ei nimittäin riitä, että järjellisellä tasolla ymmärtää, että uskomus ei pidä paikkaansa. Meidän pitää myös tuntea sen olevan valhetta. Nämä uskomukset voivat kuitenkin olla hyvin pinttyneitä, varsinkin jos olemme uskoneet niin koko elämämme ajan. (Takanen 2011, 16, 17, 65, 66.)

Tunnelukkoja on yhteensä 18;  alistuminen, emotionaalinen estyneisyys, epäonnistuminen, hylkääminen, hyväksynnän haku, kaltoin kohtelu, kietoutuneisuus, oikeutus, pessimistisyys, rankaisevuus, riippuvuus, riittämätön itsekontrolli, suojattomuus, tunnevaje, uhrautuminen, ulkopuolisuus, vaativuus sekä vajavuus. Tarkemmat kuvaukset voi lukea täältä. Vaikka tunnelukoilla on jokaisella oma kuvauksensa, ne ilmenevät ihmisessä yksilöllisesti ja hyvinkin eri tavoin. Siihen vaikuttaa ihmisen persoona ja hänen aikaisemmat kokemuksensa, eli koko hänen siihenastinen elämänsä. (Takanen 2011, 17, 19.)

Proakatemian kaltaisessa mallissa työskennellä tunnelukot voivat vaikuttaa ihmisissä monella tavalla. Esimerkiksi riippuvuuden tunnelukko voi saada ihmisen välttelemään vastuuta, sillä hän uskoo ettei pärjää yksin eikä ole kykeneväinen tekemään päätöksiä itsenäisesti. Hän siis tuskin hakeutuu tiimissä BL:ksi tai haluaa projekteissa ottaa päällikön vastuuta. Myös tehtävien tekeminen itsenäisesti voi olla haastavaa ja tiimin tukea tarvitaan kaikkeen. Riippuvuus-tunnelukko voi myös ajaa ihmisen välttelemään haasteita sekä itselleen uusia tilanteita ja hän päätyy näin ollen alisuoriutumaan. Toisaalta taas voi olla, että yrittäessään tasapainottaa tätä riippuvuutta muista, ihminen päätyykin olemaan täysin riippumaton toisista ja ylikorostetun itsenäinen sel’ itsevarma eikä pyydä apua mihinkään, vaikka se olisi tarpeen.

Toinen esimerkki voisi olla vaikka vaativuuden tunnelukon vaikutus Proakatemialla. Kuten muutkin tunnelukot, vaativuudenkin lukko voi ilmetä ihmisissä monella tavalla.  Vaativuus-tunnelukko tekee useimmiten ihmisestä suorittajan, joka ohjaa meitä vaatimaan itseltämme aina vain kovempia suorituksia. Varjopuolena on se, että omista onnistumisista tai suorituksista ei ole koskaan ylpeä. Aina pitäisi olla enemmän ja paremmin. Mikäli omiin korkeisiin tavoitteisiinsa ei yllä, ihminen saattaa kokea häpeää sekä riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunnetta. Ihminen ei myöskään itse välttämättä osaa nähdä sitä, että rima on liian korkealla. Hän on tottunut vaatimaan itseltään paljon, mutta myös tottunut siihen että muut vaativat häneltä paljon. Vaativuuden tunnelukko ajaa ponnistelemaan ja mieli on ylikierroksilla. Lepääminen ja rentoutuminen on hankalaa ja stressi voi aiheuttaa fyysisiä oireita aina sydämen tykytyksistä paniikkioireisiin.

Kompensoimalla vaativuuden tunnelukkoa, ihminen saattaa myös vaatia muilta paljon, lähes täydellisyyttä. Vaativuuden tunnelukko voi ajaa ihmisen laiminlyömään ystäviä tai läheisiään, sillä koko ajan on niin monta rautaa tulessa ja suorittajankin aika on rajallista.

 

Miten tunnistaa tunnelukot?

Tunnelukkojen tunnistaminen itsessään sekä niiden tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti niiden avaamista. Ihmisellä voi olla useampia tunnelukkoja, toiset vahvempina ja toiset lievempinä ja helpommin tunnistettavina. Tunnelukkojen tunnistamiseksi voit tehdä testin täällä. Sen avulla voi kartoittaa, mitä tunnelukkoja itsellään mahdollisesti on. (Takanen 2011, 47.)

Toinen tapa on yksinkertaisesti lukea tunnelukkojen kuvauksia ja tarkastella omaa toimintaansa sekä nykyhetkessä että menneisyydessään. Tunnelukkoa ei välttämättä tunnista kovin helposti, sillä ihminen on saattanut oppia kompensoimaan sitä hyvin vahvasti tai sitä ei halua nähdä itsessään. Tällöin tunnelukkojen kuvauksessa todennäköisesti mikään muu, kuin kompensaatiosta kertova kohta ei tunnu läheiseltä. (Takanen 2011, 48, 55.)

Tunnelukoista ei voi päästä irti kokonaan, vaan ne kulkevat mukana koko elämämme. Ajatus voi tuntua lohduttomalta ja herättää ajatuksen, että olenko tuomittu käyttäytymään ja toimimaan tietyllä tavalla koko loppuelämäni. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Lukkoja avaamalla ne heikkenevät ja aktivoituvat harvemmin eivätkä niiden tuottamat reaktiot ole enää yhtä voimakkaita. Takasen mukaan tärkeintä on metsään mennessään huomata se ja palata takaisin. Tunnelukkoja työstäessä tärkeintä on luopua korjaamisen-ajatuksesta. Mitään ei korjata, sillä mikään ei ole rikki. Tunnelukkojen kanssa työskentelyn tavoitteena on, että ihminen pystyy tunnistamaan, kohtaamaan ja hyväksymään omat tunteensa ja ennen kaikkea tarpeensa. (Kirkko ja kaupunki; Takanen 2011, 10-11.)

“Muutos on kasvamista, ei korjaamista.” -Kimmo Takanen

 

Yksilön mielenmallit organisaatiossa

Mielenmallien tiedostaminen

Päässämme kannamme kuvia, oletuksia ja tarinoita. Nämä ovat käyttäytymistä ohjaavia mielenmalleja, jotka ovat syvällä mielessämme olevia käsityksiä siitä, kuinka maailma mielestämme toimii. Mielenmallit rajoittavat ajattelumme tavallisiin tapoihin, jos emme tiedosta niiden vaikutusta toimintaamme. Uudet näkökulmat törmäävät helposti mielessä olevien käsitysten kanssa. (Senge 2006, 163, 164)

Kun seuraavan kerran sanot voimakkaan argumentin, pohdi miksi päädyit johtopäätökseesi. Saatat yllättyä, kuinka paljon omaan mielipiteeseesi vaikutti taustaoletuksesi ja esimerkiksi aiemmat kokemuksesi saman henkilön kanssa toimimisesta. The Ladder of Interference kuvastaa tikapuumallin kautta, kuinka kohdatessamme tietyn tilanteen, käymme aivoissamme läpi monivaiheisen prosessin ennen johtopäätökseen pääsemistä.

Kyse ei ole mielenmalliemme oikeellisuudesta tai vääryydestä, vaan niiden tiedostamisesta. Jos et tiedosta mielenmallejasi, voi syntyä hankala väärinymmärrys mielenmallin ja todellisuuden kanssa. (Senge 2006, 166.) Esimerkiksi kauan samassa työpaikassa olleilla voi olla vanhankantaisia käsityksiä, mielenmalleja, asiakkaiden kanssa toimimisesta. Vasta valmistunut nuori yrittäjänalku taas on saanut viimeisimmät tiedot opiskeluissaan ja näin hänellä on erilaiset mielenmallit samaan asiaan.

Miten kokenut konkari ja tuore tulokas pystyisivät tiedostamaan omat sekä toistensa mielenmallit?

Jos näistä asioista ei puhuta, syntyy pinnan alle helposti jännitteitä ja väärinymmärryksiä. Senge korostaa (2006, 171) reflektiotaitojen ja henkilökohtaisen tiedostamisen merkitystä. Lisäksi on tärkeää, että mielenmalleja voi harjoitella päivittäin tilanteissa, joissa ne tulevat esille. Asioista on puhuttava avoimesti, minkä vuoksi kyselevä ja ajattelumme haastava organisaatio pystyy tukemaan mielenmallien esiintuloa. (Senge 2006, 171.)

Mielenmalleja parhaiten tukeva organisaatio on oppiva organisaatio, jossa toimintaa ohjaavat visio, arvot ja mielenmallit. Oppivalla organisaatiolla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa sekä muuttaa omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaiseksi (Senge 2006, 171, 172.) Proakatemialla oppivan organisaation voi ajatella liittyvät huipputiimin -käsitteeseen. Huipputiimissä dialogi on tehokasta ja tiimiläiset pystyvät puhumaan vaikeistakin asioista suoraan. Huipputiimi osaa hyödyntää erilaisten ihmisten erilaiset näkökulmat ja osaamiset tehokkaasti.

Reflektiotaito ja tekemämme yleistykset

Mielenmallien hallinnan ytimessä ovat:

  • Sen erottaminen mitä sanomme ja mitä oikeasti teemme käytännössä.
  • Sen huomaaminen milloin muutamme oletuksiamme yleistyksiksi.
  • Sen hahmottaminen mitä emme sano ääneen mutta kuitenkin ajattelemme
  • Yhteinen oppiminen kyselemällä ja olemalla puolueeton sopivassa suhteessa (Senge 2006, 175-176)

Reflektiotaito on kykyä hidastaa omia ajatteluprosessejamme, jotta voimme tulla enemmän tietoisiksi siitä, kuinka muodostamme mielenmalleja ja kuinka ne vaikuttavat toimintaamme.  (Senge 2006, 175-176.) Reflektiotaito on tärkeä taito osata, jotta oman toiminnan analysointi ja tarkastelu luonnistuu ja pystyt kehittämään omaa toimintaasi parempaan suuntaan. Reflektoinnin avulla on mahdollista kehittää omaa toimintaansa jatkuvasti.

Tehokas työskentely mielenmallien kanssa on myös käytännönläheistä. Reflektiivinen ote käytännön toiminnassa on välttämätöntä, jotta mielenmallityöskentelyä voi tapahtua. Tällainen käytännön reflektio kaventaa eroa sen välillä, mitä sanomme ja mitä oikeasti todellisuudessa teemme. Vaikeutena eivät ole erot yksilön ääneen sanoman ja todellisuudessa tapahtuvan välillä, vaan yksilön kyvyttömyys kertoa totuus siitä ja käyttäytymisestään. (Senge 2006, 176-177.)

Mielemme liikkuu ja teemme nopeasti yleistyksiä. Sengen kuvaama “Leaps of Abstraction” tapahtuu, kun siirrymme havainnosta suoraan yleistykseen ilman ajatuksen testaamista. Varmistamattomat yleistykset johtajat helposti sen jälkeen muihinkin yleistyksiin. (Senge 2006, 178-179.) Teemme yleistyksiä jatkuvasti huomaamattamme. Oliko joku tänään pajasta pois? Miten koit hänen poissaolonsa ja vaikuttiko se käsitykseesi kyseisestä henkilöstä?

Yleistyksen sijaan pitäisi pysähtyä reflektoimaan kysymällä ja kuuntelemalla toisen näkökulma. Syvällä sisimmässään toinen ihminen voi ajatella hyvin eri tavalla kuin päällepäin näyttää. (Senge 2006, 179.)

Sengen mukaan omiaan yleistyksiään voi opetella tiedostamaan seuraavasti:

  1. Kysy ensin itseltäsi kuinka uskot maailman toimivan ja mihin käsityksesi perustuu
  2. Testaa yleistykset suoraan aina kun se on mahdollista. Kysy siis suoraan syitä toisen käytöksen taustalla. Ennen kuin tulemme asiasta tietoisiksi, emme voi olla tietoisia edes kysymisen tarpeellisuudesta. (Senge 2006, 180.)

Left Hand Column -työkalu mielenmallien tunnistamisen apuna

Tietoiseksi tulemisessa auttaa edellä kuvatun käytännön reflektion lisäksi työkalu nimeltään “Left Hand Column”. Left Hand Column on voimakas tekniikka nähdä, kuinka mielenmallit ilmenevät eri tilanteissa. Manipuloimme nimittäin tilanteita välttääksemme kohtaamasta, mitä oikeasti ajattelemme ja tunnemme. Estämme samalla itseämme kehittymästä. (Senge 2006, 180.)

Left Hand Column -työkalun käyttö:

  1. Valitse tilanne, jossa olet vuorovaikutuksessa yhden tai useamman ihmisen kanssa tavalla joka ei mielestäsi toimi. Tilanne ei ole tuottava oppimisen eikä eteenpäin menemisen kannalta.
  2. Kirjoita tilanteesta lyhyt kuvaus vuorosanoineen sivun oikealle palstalle. Vasemmalle palstalle taas kirjoitetaan mitä ajattelet kussakin kohdassa mutta et kuitenkaan sano ääneen (Senge 2006, 180-181.)

mental-models-32-638

Tehtävä nostaa esille piilossa olevia oletuksia ja näyttää, kuinka oletukset vaikuttavat käyttäytymiseen. Konfliktitilanteissa ongelman kohtaamisen sijaan monesti puhumme aiheen ympäriltä. Tämä tekniikka voi auttaa näkemään, kuinka oma perustelumme ja toiminta voivat tehdä konfliktinratkaisua hankalammaksi. (Senge 2006, 182–183.)

Oppiminen tällaisessa tilanteessa vaatii että artikuloi omat näkemyksensä ja oppii lisää toisen osapuolen näkemyksistä. Jokainen tekee oman ajattelunsa näkyväksi ja julkisesti kommentoitavaksi muille eikä piilottele todisteita tai perustelujaan. Päämääränä on löytää paras argumentti, ei voittaa omalla argumentilllaan. Tämä mahdollistaa kokonaan uusien näkemysten löytämisen. (Senge 2006, 184-186.)

 

Tunnelukot ja mielenmallit tiimimallisessa oppimisessa

Proakatemialla tiimiläisten mielenmallit voivat estää tiimin pääsemisen huipputiimiksi. Itsensä ja toisensa hyvin tuntevat tiimiläiset pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että tiimin koko osaaminen on käytössä ja eri näkökulmat huomioidaan päätöksenteossa. Mielenmallit voivat rajata mahdollisuuksiamme nähdä vahvuuksia toisessa. Meillä voi olla tietty ajatus toisen toiminnasta, mikä ei vastaa todellisuutta. Tunnelukkojen luomat uskomukset voivat vaikuttaa niin, että yksilöt eivät tunnista omia vahvuuksiaan tiimissä. Entä osaavatko he tuoda vahvuutensa muille tiedoksi?

Tiimimallisessa oppimisessa tunnelukot voivat tulla vahvemmin näkyviin kuin peruspuolella. Tiimimallisessa oppimisessa on oltava aloitteellisempi ja oma tekeminen vaikuttaa myös muihin tiimiläisiin. Tunnelukot saattavat estää ottamasta vastuutehtäviä tai ne vaikuttavat siihen, että ei saa otettua kaikkea irti Proakatemia-ajasta. Välttämättä ei näe riittävästi mahdollisuuksia, vaan ainoastaan uhkia ja riskejä, joita vältellessä tunnelukot aktivoituvat.

Tunnelukoista ei voi päästä kokonaan eroon, mutta tilanteisiin voi opetella reagoimaan muulla tavalla. Tiimi voi olla tukemassa yksilöä korjaavien kokemusten hankkimisessa. Tämä edellyttää luottamusta tiimissä, jotta näistä asioista voi keskustella turvallisesti ja tiimi pystyy tukemaan yksilöä. Tukemista voi olla esimerkiksi vastuutehtävien jakaminen avoimesti ja jokaisen rohkaiseminen yhteisessä päätöksenteossa vaikuttamiseen.

Myös pajatilantessa tiimiläistä voi pyytää selittämään näkemystä tarkemmin pelkän toteamisen sijaan. Yksi indikaattori tiimin ongelmista on jos muutaman tunnin tapaamisessa kysymyksiä on vain muutamia tai ei ollenkaan. Pelkkä kyselykin on kuitenkin haitallista ja oleellista olisikin saavuttaa tasapaino kysymisen ja puolueettomuuden välille. Koska melkein aina meillä on jokin näkemys ja kysymysten kysyminen pelkästään voi myös olla oppimisen välttämistä. Pitää oppia yhdistämään puolueettomuus ja kysyminen. (Senge 2006, 184.)

Mielenmallit voivat aiheuttaa ristiriitatilanteita projekteissa. Eräässä projektissa toinen meistä kohtasi ristiriitatilanteen osan projektiin lupautuneista lähdettyä kesken pois projektista. Tilanne johtui suurimmaksi osaksi erilaisista mielenmalleista ja siitä, että emme olleet tietoisia toistemme sisäisistä oletuksista. Asioista ei puhuttu tarpeeksi avoimesti ääneen. Oletimme asioita sen perusteella, mitä itse ajattelimme toisistamme. Lopulta asiasta puhuttiin yhteisesti ja huomasimme, että olimme vain ymmärtäneet toisiamme väärin. Projekteissa on ehdottoman tärkeää kommunikoida aktiivisesti ja avoimesti, jotta projektiryhmällä on yhteinen näkemys suunnasta.

Koimme tunnelukkoihin ja mielenmalleihin tutustumisen hyödylliseksi jäljellä olevaa Proakatemia-aikaa ja lähestyvää työelämää ajatellen. On hyvä tunnistaa itsestään oma toimintansa eri tilanteissa. Lisäksi oppii ymmärtämään vielä paremmin, kuinka kaikki ovat erilaisia ja näkevät maailman eri näkökulmista omien linssiensä kautta.

 

Lähteet

Mind Tools Corporate. 2017. The Ladder of Interference. Luettu 30.4.2017. Luettavissa:  https://www.mindtools.com/pages/article/newTMC_91.htm

Minkkinen, E. 2016. Luettu 30.4.2017. https://hidastaelamaa.fi/2016/09/nain-alistumisen-ja-hylkaamisen-tunnelukot-hankaloittavat-elamaa

Riutta, N. 2013. Näin avaat tunnelukkosi. Luettu 30.4.2017. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/lukot-auki

Senge, P. 2006. Mental Models. Kirjassa The Fifth Discipline. The Art & Practice of The Learning Organization. Random House: Iso-Britannia.

Takanen, K. 2011. Tunne lukkosi. Vapaudu tunteiden vallasta. WSOY.

Tunne lukkosi, vapaudu tunteiden vallasta. Luettu 30.4.2017. http://www.tunnelukkosi.fi/

Ted-Ed. 2012. Rethinking thinging – Trevor Maber. Julkaistu 15.12.2012. Katsottu 30.4.2017. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=KJLqOclPqis&t=1s

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (5 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Mielenmallit ja tunnelukot yksilön toiminnassa, 5.0 out of 5 based on 5 ratings Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!