Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Mielen työkirja



Kirjoittanut: Susanna Lepola - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Mielen työkirja, on nimensä mukainen tehtäväkirja mielen harjoittamiseen. Työkirjassa löytyy 12 kuukaudelle, jokaiselle viikolle harjoituksia mielen treenaamiseen. Itse keskityn tässä esseessä lähinnä asioihin jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin, sekä sen harjoittamisen hyötyihin.

Mielen harjoittaminen on meille ihan jokaiselle tärkeää. Jos haluamme kehittyä kokonaisvaltaisesti, on mielen lihas treenaamisen keskiössä. Kun mielestä tulee vahva kestämään kaikkia vastoinkäymisiä, paineita, muutoksia ja yllätyksiä, on helpompi kehittyä ihmisenä. Kääntäessä Ihmisyytemme fyysisten tulosten edelle, vaikeuksista päästään yli helpommin, ja vaikeudet ovatkin loppujen lopuksi vain hidasteita, eikä esteitä, matkalla todellista tavoitetta kohti. Jos samalla viivalla on kaksi fyysisesti täysin samalla tasolla olevaa henkilöä, todennäköisimmin voiton vie se, kumman mieli pysyy paremmin hallinnassa. Mielen ollessa hallinnassa, keksii parempia tapoja suoriutua, ja saa itsestään sekä toisista enemmän irti kuin voi itsekään kuvitella. Mielellä on koko elämänlaatuun valtava voima ja vaikutus. Miten sitä sitten voi treenata? Kuinka kasvaa oman mielen ohjaajaksi ja johtajaksi?

Mielen harjoittaminen ei tarkoita sitä, että kun sitä on treenannut tarpeeksi niin mieli on täysin tasainen ja tyytyväinen, joka hetki. Harjoittamisen tavoitteena on vahvistaa taitoja mielen hallintaan. Miten tyynnyttää mieltä silloin, kun negatiiviset tunteet vallitsevat vaikka ihmissuhteiden solmukohdissa? Kun mieltä osaa tyynnyttää ja jarrutella, ihminen osaa toimia viisaammin eri tilanteissa. Kuormittavissa tilanteissa ei tule tehtyä niin paljon hätäisiä ratkaisua, saa helpommin tavoitteet päätökseen, säätelee paremmin tunteita sekä asettuu aidommin suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Vain tyynessä, väljemmässä ja vaelteluun pääsevässä mielessä voimme innovoida uutta, tällöin luova ajattelumme toimii paljon paremmin.

Mielen voima ja vahvuus on hurja. Mieli on merkittävä tekijä hyvän elämän ja hyvien ihmissuhteiden kokemuksen saavuttamiseksi. Mieli on myös välillä hyvinkin negatiivinen asia elämässämme; vaikka kaikki on hyvin, saattaa mieli olla surusta sykkyrällä. Maailma ympärillämme on kokoajan kiireisempi, ja se tuskin rauhoittuu. Aina vaaditaan ja pyritään nopeampiin suorituksiin. Deadlinet puskevat päälle ja eletään eilisessä sekä huomisessa, eikä tässä päivässä. Omilla toimillamme voimme vaikuttaa siihen, miten kuormittuneeksi mielemme päivän aikana kiihtyy. Arki näyttäytyy paljon armollisempana, jos mielemme pysyy havaitsevana ja tyynempänä. Mitä enemmän kuuntelet itseäsi ja omaa mieltäsi, sitä syvemmin kykenet kuulemaan myös muita ihmisiä.

Mielen harjoittaminen vaatii myös huomion kiinnittämistä ulkopuolisiin asioihin. Kannattaa miettiä, mahdollistatko itsellesi riittävästi unta ja hyvää ravintoa? Jos on väsynyt, ja mieli on kaikkea muuta kuin virkeä, on mielen harjoittaminen hankalaa. Riittävä uni ja ravinto onkin hyvä alku mielen harjoittamisen aloittamiseen.

Anna mielen vaeltaa, käytä mielikuvitusta. Lapsena se oli niin helppoa, ja tuli luonnostaan. Joten miksi ei jatkettaisiin siitä mihin jäätiin? Odotteluhetkissä, vaikka odotellessa bussia, antaudu odottelulle. Älä ota ensimmäisenä kännykkää esiin, vaan anna mielen vaellella vapaasti. Katso mitä ihmiset tekee, mieti mitä he tuntevat sillä hetkellä.

Luo itsellesi aikaa hiljentymiselle. Meillä jokaisella on liian kiire suorittamaan miljoonia asioita, yhden sekunnin sisällä. Monen elämä on niin kiireistä, ettei kiireeltään löydä aikaa mietti, mitä kannattaa priorisoida. Ja kun aikaa asioiden arvottamiseen ei löydy, niitä sammuttaa vai tulipalo kerrallaan. Ihmisarvo on nykyään sidottu voimakkaasti pystymiseen, kestämiseen, suoriutumiseen ja tehokkuteen, mutta ei huomata sitä, kuinka paljon laadukkaampaa työnjälki olisi jos mieli toimisi virkeämmin. Ota päivästä hetki, jolloin vaan istahdat mielesi äärelle tekemättä yhtään mitään. Jos tuntuu siltä, niin kokeile vaikka meditaatioharjoituksia. Anna mielellesi aikaa levätä ja tehdä omaa vaelteluaan. Kun mieli on virkeämpi, on paljon helpompi lähteä suorittamaan päivän askareita.

Vaikka usein nähdään puhuttavan rutiinien rikkomisesta ja sen vaikutuksista, niin joskus on silti hyvä olla uskollinen rutiineille. Spontaanius ja hetkeen heittäytyminen on kyllä jännittävää, mutta myös aikuisenakin ihminen hyötyy turvallisista rutiineista ja niiden ennakoitavuudesta. Kaiken ei tarvitse aina olla niin jännittävää ja uutta. Joskus on myös hyvä, kun osaa pysähtyä tekemään rutiineiksi muodostuneita asioita. Joskus on myös hyvä vaan olla, miettimättä mitään sen kummemmin. Rutiinit myös ylläpitävät hyvinvointia!

Arvosta ihmissuhteitasi, anna sen näkyä. Syvin turva ja ilo tulee aidosta yhteydentunteesta toisiin ihmisiin. Kunnioita niitä arjen teoin, ja vaali rakkautta. Mikään ei tyynnytä ihmistä yhtä hyvin kuin toisen ihmisen turva. Vaikka kuinka meissä onkin monia introverttejä, niin silti jokaikinen meistä tarvitsee toisia ollakseen itsensä ja selvitäkseen elämästä, ollakseen onnellinen. Vaikka itsenäisyys ja yksin pärjäämisen taidot ovat iso osa aikuisuutta, ne eivät silti saa sotia laumaan kuulumisen turvaa ja yhdessä toimimista vastaan. Hyvä ihmissuhde ei synny kiireessä, kehittymisen paineessa tai täydellisyyden vaatimuksissa. Jokainen ihmissuhde on uusi mahdollisuus muuttaa ja työstää suhteisiin liittyviä ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Ihmissuhteita voi oppia vain ihmissuhteissa. Pidä hauskaa, vapauta tilaa myös iloisille turhanpäiväisyyksille. Mikään ei lataa akkuja paremmin, kuin hauskuus ja pitkä naurutuokio. Ilo on tehokas kipulääke kuormituksen hoitoon.

Kuuntele. Neuvominen on meille jokaiselle varsin helppo laji, kuunteleminen sen sijaan ei. Kukaan meistä ei lopulta halua ensisijaisesti tulla neuvotuksi, vaan kuulluksi ja ymmärretyksi. Kun saa kokea tulleensa vastaanotetuksi ja hyväksytyksi omassa kokemuksessaan, omassa tunteessaan ja oloissaan, alkaa olla myös vastaanottavampi toisien tunteita kohtaan. Varma virhe ihmissuhteissa on toisen puolesta tietäminen. Ole siis utelias. Hitaus, epävarmuus ja lämmin uteliaisuus onkin tässäkohtaa valttikortti, jolla hyötyy kohdatessa toisia ihmisiä. Jos haluaa löytää ymmärrystä elämäänsä, on ensisijaisesti osattava kiinnostua ja ihmetellä. Ei ole järkeä puskea päälle oikaisten, vertaen, tietäen tai neuvoen. Jokaisen tuntemus ja kokemus on henkilökohtainen, eikä niitä kohtaan kuulu hyökätä. Et voi koskaan täysin tietää miltä toisesta tuntuu tai miten joku toinen maailman kokee. Voit silti yrittää ymmärtää ja samaistua toisten kokemuksiin ja kokemuksien merkityksiin. Mieti siis seuraavalla kerralla, kuunteletko toista vain vastataksesi, vai kuullaksesi?

Läsnäolemisen taito on nykyään harvassa. Valtaosa meistä on hurjan määrän ajasta jossain ihan muualla, kuin siinä hetkessä jota elämme. Läsnäolon taito on kuitenkin kohtaamisen ydin. Se on tärkeää oman mielen ja ihmissuhteiden hyvinvoinnille. Läsnäolosta ei kuitenkaan tule tehdä uutta vaatimusta kaiken edellisen jatkoksi. Mitä enemmän moittii itseään kyvyttömyydestä olla läsnä, saa mielen vain kiihtymään ja poukkoilemaan entistä enemmän.

Jokainen tekee joskus virheitä ja se on ok. Hyvissä ihmissuhteissakin on kuoppia. Niissä tapahtuu yhteyden aikana katkoksia, syntyy riitoja ja hankaluuksia. Oikeasti syvät ihmissuhteet eivät tapahdu yksin myönteisten tunteiden vallassa. Vaatii paljon kykyä olla hyväksyvästi läsnä ristiriitatilanteissa, silloin myös tarvitaan taitoa virittäytyä niin omille kuin toisenkin tunnetiloille. Kun ristiriita syntyy, hyvässä suhteessa siihen puututaan. Ristiriidan tullessa, annetaan molempien osapuolien tunnelmille tilaa. Olennaista niissä on yhteyden säilymisen kokemus erimielisyyksistä huolimatta.

Usea meistä kokee päivittäin hyvin voimakkaita tunteita, ja niitä torjuessa on joskus vaikea muistaa että tyyneydenkin tila on mielelle mahdollinen. Mitä voimakkaammin tunteiden aallokko loiskii, sitä tärkeämpää on osata odottaa kohtuullisesti ja priorisoida asioita. Kun mielen tilaa harjoittaa, on tärkeää malttaa pohtia vointiaan ja tilannetta realistisesti. Ei saa pyrkiä kohtuuttomiin, muttei tyytyä liian vähäänkään.

Monilla on liian ankara suhde itseensä. Mieli täyttyy negatiivisista, tuomitsevista ajatuksista ja kohtuuttomista vaatimuksista, ymmärrettävästi kaikki se negatiivinen alkaa vuotaa ajan kanssa. Liian vaativat tavoitteet ja kohtuuttomat odotuksesta aiheuttavat väistämättä niistä lipeämisen, tämä usein vain lisää kurittamisen halua. Mitä kovempi kuri on, sitä suurempi on usein myös lipsahdus ja pettymys. On hyvä tunnistaa ajoissa asiat, jotka kuluttavat jo nyt liikaa aikaa ja voimavaroja. Jotta voi tyynnyttää, hidastaa tai lisätä toimintaa, on ensin ymmärrettävä missä itse tällä hetkellä on.

Ei siis olla liian ankaria itsellemme. Kun mieli voi hyvin, on koko hyvinvointi paremmalla tasolla. Mitä paremmalla tasolla hyvinvointi on, sitä parempi työnjälki tulee olemaan. Jos asioita, projekteja ja työtehtäviä tekee hutaisten, kuin tulipaloja sammuttamalla, ei luultavasti minkään työnjälki tule olemaan niin laadukasta kuin voisi olla. Jos mieli järkkyy niin vaarana on kierre joka lopulta johtaa burnouttiin.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close