Yksilöurheilutaustaisen on helppo ajatella, että vastuu tulee kantaa itsestä, ja omien saavutusten eteen on nähtävä paljon vaivaa. Kirjassaan Shawn Achor kertoo, kuinka muiden auttamisella on helpompaa myös itse menestyä haluamallaan tiellä. Kuten Achor sanoo teoksessaan, yksin voi edetä nopeammin pienen matkan, mutta suuret tulokset syntyvät onnistuneen tiimityön tuloksena.

” The more you help people find their light the brighter you both will shine” (Achor, 00:07:40)

Achorin mukaan suuri potentiaalimme menee hukkaan, jos keskitymme kouluissa kehittämään yksilöitä paremmiksi unohtaen muiden ympärillä olevien ihmisten edun. Oma mielentila ja asenne on hyödyllistä muuttaa yksilökeskeisestä ajattelusta (osaan ja pystyn tekemään kaiken yksin) tiimityökykyisen (tarvitsen muita onnistuakseni ja onnistuaksemme) suuntaan. ”Minä, minä, minä” -asenne on myrkyllinen erityisesti tiimin dynamiikan kannalta. Achor kertoo myös siitä, kuinka omat ongelmat ratkoutuvat kuin itsestään vain kuuntelemalla muita ihmisiä ja heidän ongelmiaan. Toisia ihmisiä kuuntelemalla voimme oppia heidän tekemistään virheistä joutumatta itse oppimaan asioita kantapään kautta.

Uskomme, ettemme pysty muuttamaan muita ihmisiä ollenkaan, mutta Achorin sanoin muutamme muita ympärillämme olevia ihmisiä jatkuvasti. Olen samaa mieltä Achorin kanssa siitä, että otamme ympärillämme olevista ihmisistä vaikutteita halusimme sitä tai emme. Jos joku luottamusta herättävä ihminen tekee tai sanoo jotain, on mahdollista löytää itsensä esimerkiksi ostamasta tämän kyseisen henkilön suosittelemaa hajuvettä tai treeniohjelmaa. Yrityksetkin ovat huomanneet potentiaalin, joka piilee siinä, että otamme vaikutteita muilta ihmisiltä, ja tästä hyvänä esimerkkinä on vaikuttajamarkkinointi, joka on nostanut suosiotaan uutena markkinoinnin väylänä viimeisen vuosikymmenen aikana.

Achorin mukaan lukemansa kirjallisuuskin tulee valikoida harkiten, koska Achorin sanoin: “you are what you read”. Kirjallisuudesta tulee otettua uusia näkökulmia omaan ajatteluun mukaan, ja joskus jopa piirteet ja ominaisuudet voivat siirtyä kirjan päähahmolta itse lukijaan. Tästä päätellen kirjallisuutensa kannattaa valikoida sen mukaan, millaiseksi haluaa tulla ja mitä asioita haluaa itsessään vielä kehittää.

On sanomattakin selvää, että tarvitsemme yhteisöä ja ympärillämme olevia ihmisiä. Moni tavoite jäisi saavuttamatta ellei ympärillä olevat lähimmäiset tsemppaisi jatkamaan vastoinkäymisistä huolimatta päämäärän tavoittelussa. Useimmat hetket eivät tuntuisi miltään, ellemme jakaisi niitä ystäviemme kanssa. Yksinäisyys ja eristyneisyys ei ole hyväksi pitkällä juoksulla, olemme sosiaalisia laumaeläimiä, ja saamme energiaa ja voimaa muista ympärillämme olevista ihmisistä. Teknologian ja toisen osapuolen tavoittamisen helppouden takia meiltä uupuvat oikeat ihmissuhteet elämästämme. Jos eristämme itsemme muilta, ja keskitymme pakertamaan töitämme yksin, voi Achorin mukaan siitä seurata pahimpana lopputulemana burnout.

Achor kertoo kirjassaan siitä, kuinka olemme niiden viiden henkilön keskiarvo, joiden kanssa vietämme eniten aikaamme. Achor neuvoo tekemään listan näistä viidestä henkilöstä, sekä diagrammin siitä, ketkä henkilöt elämässämme saavat tuntemaan hyvää oloa, ketkä vahvistavat, ja kuka saa toivomaan enemmän. Lähimpiin verkostoihinsa kannattaa kerätä sellaisia ihmisiä, jotka haluavat nostaa ylös sen sijasta, että olisivat kateellisia ja haluaisivat pahaa. Onnelliset ja vain parastasi haluavat ihmiset saavat itsessä ne parhaimmat puolet esiin.

Achor painottaa diversiteetin merkistystä verkostoissa. Vedämme herkästi puoleemme kaltaisiamme ja ajatusmaailmaamme ymmärtäviä ihmisiä. Tässä piilee riski siitä, ettemme koskaan pääse ulos omasta kuplastamme. Achorin mukaan monimuotoisuus myös lisää sinnikkyyttä tiimissä. On myös hyvä tapa altistaa itsensä säännöllisesti uudenlaisille ajatuksille, ja siihen paras ratkaisu on hakeutua eri tavalla ajattelevien ihmisten seuraan. Koen itse saavani kanssani eri tavalla ajattelevien ihmisten ajatuksista valtavan paljon uutta ammennettavaa omiin näkökulmiin, mikä on äärimmäisen arvokasta. Rauhallinen rupattelu kahvikuppien ääressä eri tavalla ajattelevan ihmisen kanssa saattaa avata sellaisia haasteita ja  lukkoja, joita on tullut pyöriteltyä omassa päässä jopa vuosia. Olen itse sitä mieltä, että se on ainakin yrittämisen arvoinen asia kokeiltavaksi.

Kirjailijan mukaan tärkeää terveiden ihmissuhteiden rakennuksen kannalta on se, että kumpikin osapuoli kuuntelee ja kertoo omista asioista ja huolistaan, ei vain toisen osapuolen ollessa äänessä. Hän kertoo, että tällä tavoin pääsee erkaantumaan pois kuormittavista “ystävyys vain yhteen suuntaan” -suhteista. Olen itse huomannut hyvien ystävien merkityksen, kun elämässä menee hetkellisesti huonosti. Oikeat ystävät haluavat auttaa ja nostaa ylös erityisesti niillä vaikeimmilla hetkillä. Matkaan mahtuu myös ääripään ”ystäviä”, jotka haluavat olla ystäviä esimerkiksi jokun menestyksen tai onnistumisen aikana, ja nämä kyseiset ”ystävät” jättäytyvät pois elämästä ennemmin tai myöhemmin.

Mitä menestymiseen tulee, Achorin mukaan yhä useammat ihmiset vaativat aikaasi ja huomiotasi, mitä enemmän elämässä tulee menestystä. Olen kirjailijan kanssa samaa mieltä siitä, että useammat ihmiset haluavat päästä osaksi menestystarinaasi, ja kun siihen yhdistetään vielä miellyttäjäluonne, on vaikeaa olla tyytyväinen aikaan saatuihin tuloksiin. Miksi? Miellyttäjäluonteen omaavana haluan itse miellyttää lähtökohtaisesti kaikkia ihmisiä ympärilläni edes jollain tasolla. Tämä tarkoittaa, että vihaan konflikteja ja riitatilanteita, joka puolestaan estää joskus jopa toiminnan, koska pelkään jonkun pahastuvan. Hyvä harjoitus miellyttäjäluonteen tuoman stressin lievittämiseen on yrittää sanoa myös ei houkutteleviin tarjouksiin, ja uskaltaa myös tuottaa ihmisille pettymys. Todellisuudessa tällaisen “pettymyksen” tuottaminen on miellyttäjäluonteen omaavalle huomattavasti vaikeampi paikka, kuin sille, kenen tarjoukseen on kohteliaasti vastattu kieltävästi.

Varsinkin tiimissä luottamus on tärkeintä, jotta saadaan suurin potentiaali vapautettua. Jokaisen tiimiläisen tulisi rohkeasti avata suunsa erilaisissa keskustelutilanteissa, vaikka se aiheuttaisi konfliktitilanteen. Achorin mukaan tiimi voi kehittyä ja vapauttaa täyden potentiaalin, jos yksilöt pystyvät irtaantumaan miellyttäjäasenteesta ja kaikkea kaikille -asenteesta. Omia heikkouksia kannattaa ainakin jossain määrin kehittää varsinkin, jos se parhaimmassa tapauksessa mahdollistaa tiimin kehittymisen huipputiimiksi ja päästää irti piilevän täyden potentiaalin.