Megatrendinä kehopositiivisuus ja itsensä hyväksyminen

14.05.18 Esseen kirjoittaja: Marika Tuominen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Luonnollisesti Paras
Kirjan kirjoittaja: Pippa Laukka
Kategoriat: Oppiva organisaatio

”No one is you and
that is your superpower.”

 

Kaikkia maailman ihmisiä yhdistää ainakin yksi tekijä. Se, että olemme uniikkeja, erilaisia ja ainutkertaisia yksilöitä.

 

Suurinta osaa ihmisistä yhdistää myös halu kokea itsensä hyväksytyksi. Yhteenkuuluvuuden tunnetta tavoitellaan monin keinoin – sekä käyttäytymistä muokkaamalla sosiaalisen ympäristön mukaan että kauneusihannemuottiin sopivaa ulkoista olemusta tavoittelemalla.

 

Ulkopuolelta tulevaa muiden ihmisten hyväksyntää tärkeämpää on kuitenkin ihmisen itsensä sisältä kumpuava oman itsen hyväksyntä. Se ei ole helppoa maailmassa, jota värittävät sosiaalisen median luomat illuusiot täydellisistä kiiltokuvaihmisistä ja kadunvarsien mainokset, joita tähdittävät kaukana todellisuudesta olevat photoshop-mallit. ”Ulkonäkö on käypää valuuttaa yhteiskuntamarkkinoilla”, kirjoittaa lääkäri Pippa Laukka kirjassaan Luonnollisesti paras. Ei siis toisaalta ole ihme, että valuuttaa halutaan vaalia ja haalia. Ongelmaksi se muodostuu, jos ulkonäöstä tulee yksilön ainoa pääoma henkisen vahvuuden kustannuksella.

 

Oikoteitä itsetunnon vahvistamiseen ei ole. Itsetunnon tulisi pohjautua ajatukseen siitä, että olen arvokas ja riitän juuri sellaisena kuin olen. Itsetuntoa voi toki pönkittää pumppaamalla salilla itselleen instagram-pepun tai hankkimalla parilla kosmetologikäynnillä supertrendikkäät ankkahuulet. Pelkkä ulkoisten ominaisuuksien loputonkaan korjailu ja sen kautta koettu pinnallinen mielihyvä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan ongelmaa epävarmuuden taustalla. Mitä jää jäljelle, jos poistamme inhimilliset ”virheemme”, kaikki ne piirteet, jotka ovat osa ainutlaatuisuuttamme? Jäljelle jää tyhjä kuori – ihminen, joka on kadottanut itsensä ”täydellisten” ihmisten viidakkoon.

 

Oman kokemukseni pohjalta voin taata, että täydellisyyttä voi kyllä tavoitella loputtomiin, mutta maalia ei tule ikinä saavuttamaan. Mitä pidemmälle täydellisyyden tavoittelussa menee, sitä pidemmälle maaliviiva siirtyy. Itselläni maaliviiva ei häämöttänyt edes 30 painokilon kohdalla. Maali olisi todennäköisesti löytynyt haudasta, jos en olisi tehnyt täyskäännöstä itseni kanssa.

 

Olen saanut myös seurata vierestä erään tuttavani muutosta persoonallisen kauniista nuoren naisen alusta muovilla täytetyksi barbie-nukeksi. Maanläheiset arvot omanneesta tytöstä on ulkonäön äärimmäisen muokkaamisen myötä kuoriutunut esiin myös henkisesti entistä epävarmempi ja samaan aikaan itsekeskeisempi ihminen. Ulkonäön korjaaminen itsetunnon vahvistamiseksi ei siis ole kovin kauaskantoinen tie, sillä mitä enemmän itseään muuttaa muottiin sopivammaksi, sitä epävarmemmaksi ihminen usein muuttuu. Ulkonäön muokkaaminen itsetunnon kohentamiseksi kääntyy itseään vastaan ja aiheuttaa negatiivisen kierteen, jossa tyytyväisyyttä omaan itseen ei saavuteta välttämättä koskaan – aina löytyy vielä jotakin korjattavaa. Jos itsetuntoaan haluaa vahvistaa, tulisi ensin pureutua syihin heikon itsetunnon taustalla, eikä alkaa korjaamaan omia persoonallisia piirteitä, joihin heikon itsetunnon olettaa kulminoituvan. Oman arvon tunnetta ei pidä rakentaa vain ulkoisten piirteiden varaan. Henkisen tasapainon löytäminen edellyttää rauhan tekemistä itsensä kanssa ja oman itsen hyväksymistä juuri sellaisenaan.

 

Kautta aikojen ihmisten ulkonäköpaineilla on tehty valtavaa bisnestä. Ja niin kauan kuin ulkonäköönsä tyytymättömiä ihmisiä löytyy, bisnes kukkii ja kukoistaa. Todellisuudessa tyytyväisyyden tilaa ja oman itsen hyväksyntää ei löydä mistään peileistä saati taikaseerumeista, vaan se täytyy löytää omasta mielestä. Haluaisin itse luoda bisneksen, joka vahvistaa ihmisten ajatusta siitä, että he ovat upeita juuri sellaisina kuin ovat. Toivon, että ihmiset – varsinkin oman kehonkuvansa kanssa kamppailevat naiset – voisivat kokea olevansa riittäviä ja oppia suhtautumaan omaan itseensä ja kehoonsa positiivisemmin.

 

”Hyvä itsetunto rakentuu kokemukselle, että on hyvä ja rakastamisen arvoinen sellaisenaan.”
– Pippa Laukka

 

Oman itsensä hyväksyminen sellaisenaan ei tarkoita sitä, ettei itsestään voisi huolehtia tai ulkonäköönsä panostaa. Ulkonäöstä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen toimii positiivisena, piristävänä ja itsetuntoa kohentavana tekijänä niin kauan, kun se ei ala määritellä itsetuntoa. On siis tärkeää erottaa, milloin ulkonäöstä huolehtiminen lähtee omasta itsestä ja milloin ulkopuolelta tulevista paineista. Esimerkiksi meikkaaminen omia parhaita puolia korostaen voi olla itsevarmuutta tehostava asia, mutta jos meikkaamisen tavoitteena on korjata omia virheitä siksi, että muuten ei koe kelpaavansa itselleen tai muille, ulkonäön ehostaminen menee oman minäkuvan kannalta haitallisille raiteille. Samalla tavalla myös urheileminen voi olla parhaimmillaan itsetuntoa ja elämänlaatua kohentava asia, jos sitä tekee oman itsensä vuoksi, mutta jos urheilua harrastetaan pakkomielteisesti täydellisen vartalon saavuttamiseksi, sillä on lopulta enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia itsetuntoon.

 

Kauneus on katsojan silmissä ja kauneutta onkin vaikea määritellä absoluuttisin kriteerein. Kauneusihanteet ja trendit vaihtelevat vuosikymmenten välillä, mutta yksi asia on pysyvää: useimpien ihmisten mielestä itsevarmuus on kaunista. Se näkyy ulospäin aitona, rentona ja luonnollisena olemuksena ja sellaisena hehkuna, jota on vaikea kuvailla sanoin. Itsevarma ihminen on rohkeasti juuri sitä mitä oikeasti on. Pippa Laukka määrittelee itsetunnon kirjassaan Luonnollisesti paras esimerkiksi seuraavin tavoin: itsevarmuus on rohkeutta tuoda omaa persoonaa esiin. Aito hymy ja luonnollisuus viestivät itsevarmuudesta. Ulkoisesti itsevarmuus näkyy omasta itsestä ja hygieniasta huolehtimisena sekä siinä, ettei peilikuva määrittele mielialaa. Itsevarma ihminen uskaltaa ottaa riskejä ja mokailla sekä osaa ottaa palautetta vastaan ja antaa sitä muille. Itsevarma ihminen ei koe tarvetta rakentaa itsetuntoaan muihin ihmisiin vertaamisen kautta tai polkemalla muita ihmisiä alaspäin saadakseen kohotettua itseään. Itsevarmuus on myös kykyä nähdä hyvää muissa ihmisissä.

 

”Tapa, jolla kohtelet kehoasi ja kunnioitat itseäsi, viestittää muille, kuinka kohdella sinua. On ihanaa nähdä ihmisiä, jotka kantavat itseään ylpeinä ja joiden eleistä hehkuu hyväksyminen omaa kehoa kohtaan erilaisuudesta huolimatta.”
– Pippa Laukka

 

Urheilulääkäri Pippa Laukka on tunnettu kehopositiivisuuden puolestapuhuja. Kehopositiivisuus on nykypäivän ulkonäkö- ja kehokeskeisyyden vastareaktio, jonka ytimessä on kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä armollisuus omaa kehoa ja muita ihmisiä kohtaan. Ylen Vaakakapina -kehopositiivisuuskampanjan keulahahmo Jenny Lehtisen viesti on, että omaa kehoa voi ja saa rakastaa, olipa se millainen tahansa. Jokainen ansaitsee asiallista kohtelua riippumatta siitä, paljonko painaa – kilot eivät määritä muuta kuin kehon painon.

 

Kehopositiivisuus on trendi-ilmiö myös maailmalla. Mallimaailmaan tiukkaan juurtuneita epäterveellisiä standardeja murtamaan pyrkinyt plus-koon malli Ashley Graham julkaisi vastikään Swimsuits For All -uimapukumalliston, jonka kaikki kuvat ovat aitoja paparazzien ottamia kuvia ilman minkäänlaista photoshop-jälkikäsittelyä. Uimapukumalliston kuvat saivat aikaan valtavan kohun, mutta nettiyleisö rakasti tempausta taaten myös mallistolle valoisan tulevaisuuden. Kehopositiivisuus onkin yksi viime vuosien voimakkaimmin nousseista megatrendeistä. Mielestäni se on ehdottomasti tervetullut ilmiö tasapainottamaan 2010-luvulla valta-aseman saavuttanutta ulkonäkökeskeistä fitnessbuumia. Ilmiönä kehopositiivisuus on samaistuttava, jonka vuoksi se on lähtenyt niin räjähdysmäisesti leviämään ympäri maailmaa. Se voimaannuttaa ja yhdistää ihmisiä.

 

Bisnesnäkökulmasta kehopositiivisuusilmiö on kultakaivos. Itsetunnon ja oman kehon hyväksymisen arvoa ei voi mitata rahassa, ja siitä ollaan valmiita maksamaan mittaamattomia summia. Ashley Grahamin Swimsuits For All on tästä hyvä esimerkki. Merkin menestys perustuu ideologian – ei pelkästään uimapukujen – myymiseen. Samaa konseptia aion tulevaisuudessa hyödyntää myös omassa kehopositiivisuuteen ja itsensä hyväksymiseen pohjautuvassa brändissäni. Arvomaailma brändin taustalla heijastuu läpi koko asiakkaan ostopolun. Tavoitteena on saada asiakas tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi. Liikeidea haarautuu palveluiden ja tuotteiden myyntiin, mutta arvon tuottaminen asiakkaalle nimenomaan kehopositiivisuuden ja itsetunnon kohentamisen kautta on kaiken toiminnan pohjalla.

 

”Change your mindset about your body, you don’t need to change your body.”
– Sara Puhto, @saggysara / Instagram

 

Lähteet:

Pippa Laukka – Luonnollisesti Paras

Yle – Vaakakapina: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/jennyn-manifesti-ihmisen-arvoa-ei-mitata-puntarilla

Pippa Laukan blogi: https://www.pippalaukka.fi/fi/

Sara Puhto, @saggysara, Instagram

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!