Matkailuelinkeinon kestävä kehittäminen

29.04.17 Esseen kirjoittaja: Hanna Kallio
Kirjapisteet: 3
Kirja: useita
Kirjan kirjoittaja: useita
Kategoriat: Globaali yrittäjyys

Tämän soluesseen kirjoittajat ovat Juuli Tappura ja Hanna Kallio Eventa Creativesta.

 

Matkailuelinkeinon kestävä kehittäminen

 

Matkailu tarkoittaa sitä, että ihmiset matkustavat pois päivittäisestä asuin- ja työympäristöstään mieleisiinsä matkailukohteisiin. Matkailu liittyy useimmiten lomaan ja virkistäytymiseen, mutta voidaan puhua myös työmatkailusta. Matkailu käsittää työhön liittyvien ja lomamatkojen lisäksi muun muassa kilpailu-, opinto-, pyhiinvaellus- ja terveysmatkat (Wikipedia Matkailu 2017).

Matkailu on merkittävä ja valtava elinkeino useassa maassa. Pelkästään Suomessa vieraili vuonna 2015 7,4 miljoonaa matkailijaa, mikä on enemmän kuin koko Suomen väkiluku yhteensä. Ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen samaisena vuonna 2,4 miljardia euroa (Talouselämä: turistit karttavat suomea 2014.)

“Matkailu on Suomen suurimpia vientialoja, johon kohdistuu vahvoja kasvuodotuksia. Tavoitteenamme on, että Suomen matkailu kasvaa tulevaisuudessa yhä useamman kivijalan varassa” kertoo Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen

Puhdas luonto, alkuperäinen kulttuuri ja turvallinen toimintaympäristö yhdistettynä toimivaan infrastruktuuriin ja hyvään palveluun ovat ehdottomia vetovoimatekijöitä matkailussa. Juuri näiden tekijöiden säilyttäminen on kestävän matkailun kehittämisen tavoite. Matkailusta saatavien hyötyjen tulee olla haittoja suuremmat. (Karusaari & Nylund 2015 , 43).

Jatkuvan muutoksen alla oleva matkailuala on vuorovaikutuksessa luonnon sekä sosiaalisen,kulttuurisen, poliittisen, taloudellisen ja teknologisen ympäristön kanssa. Muutokset ympäristössä vaikuttavat vääjäämättä matkailuun, mutta myös matkailu vaikuttaa ympäristöön. Vaikutukset ovat molemmin puolin sekä positiivisia että negatiivisia. Valitettavasti matkailun negatiiviset vaikutukset tiedostetaan positiivisia vaikutuksia paremmin. Matkailualalta odotetaan suuria ponnistuksia negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi, ja vaikka kestävä matkailu on kehittynyt 2000-luvulla, positiiviset vaikutukset jäävät silti yhä liian pienelle huomiolle.

Koska matkailu on jo tällä hetkellä yksi Suomen suurimpia vientialoja, jonka määrä tulee vain kasvamaan, on välttämätöntä keskittyä kestävään matkailuun, jotta ympäristömme selviää matkailun tuomista rasitteista. Selvitimme, mitä kestävä matkailu oikeastaan on, mitkä ovat kestävän matkailun tärkeimmät osa-alueet ja miten matkailuyritys voisi omalta osaltaan toimia kestävämpiä ratkaisuja edistäen.

 

Mitä on kestävä matkailu

 

Kestävän matkailun yksinkertaisin määritelmä on pyrkimys maksimoida matkailun positiiviset vaikutukset ja minimoida negatiiviset. YK:n matkailujärjestö UNWTO määrittelee kestävän matkailun ’matkailuksi, joka huomioi sen nykyiset sekä tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset, huomioiden niin matkailijoiden, matkailualan, ympäristön sekä kohdeyhteisöjen tarpeet’. Eli toisin sanoen kyseessä on yleisten kestävän kehityksen periaatteiden mukainen matkailu. (Reilun matkailijan ohjeet, 2016).

Jotkut vetoavat matkailijoihin kehottamalla heitä pysymään kotona tehdäkseen todellisen ympäristöteon. Mutta todellisuudessa kestävä matkailukehitys on toimintaa, jossa kaikki eri osa-alueet pyritään huomioimaan ilman, että kehitystä pysäytetään kokonaan. Monille alueille matkailu on tärkeä elinkeino, jota ilman paikallisista iso osa olisi ilman työtä ja mieluista tekemistä (Kestävän matkailun infopaketti 2010).

Kestävä kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen ja sosiokulttuuriseen kestävyyteen. Näiden pohjalta on helpompi ymmärtää mitä kestävässä matkailussa tulee ottaa huomioon. Matkailualan yrittäjä voi tehdä toiminnallaan ja valinnoillaan parempaa ja kestävämpää bisnestä (Karusaari & Nylund 2015 , 44).

 

Ekologinen kestävyys

 

Ekologisesti kestävää matkailua määriteltäessä on helppo pohtia matkailun ekologisia haittoja ja miettiä, miten niitä voidaan parhaiten vähentää. Haittoja ovat muun muassa ilmapäästöt liikenteestä ja energiantuotannosta, eroosio, veden liikakäyttö ja luonnon eläinten ja kasvien kasvun ja lisääntymisen häiritseminen (Karusaari & Nylund 2015 , 44).

Yrityksen kestäviä ratkaisuja:

  • Vaihtoehtoiset energiamuodot
  • Jätteiden lajittelu
  • Energiaa säästävät valaistus- ja lämmityslaitteet
  • Vettä säästävät hanat ja wc
  • Moottoriajoneuvolla kulkemisen minimointi

“Parhaan mahdollisen teknologian käyttö, kohtuullinen kulutus ja asianmukainen suunnittelu ovat valintoja, ovat asioita jotka johtavat kestävämpään matkailuun.” – Riikka Karusaari

 

Taloudellinen kestävyys

 

Matkailuelinkeinon merkitys työllistäjänä ja alueellisen kehityksen moottorina tunnistetaan. Kehitystä ei haluta pysäyttää, vaan myönnetään kehityksen jatkumisen tarve ja etsitään taloudellisesti kestäviä ja muut kestävyyden osa-alueet huomioivia ratkaisuja (Karusaari & Nylund 2015 , 45).

Taloudellisesti kestäviä valintoja

  • Suositaan kestäviä tuotteita ja vältetään kertakäyttötuotteita
  • Hankitaan huollettavissa olevia välineitä ja irtaimistoa
  • Ostetaan lähialueen tuotteita
  • Ohjataan taloudellinen hyöty paikallisille
  • Hinnat eivät nouse liian korkeiksi paikallisille.

 

Sosiokulttuurinen kestävyys

 

Sosiokulttuurisesti kestävä toiminta matkailussa näkyy perinteitä, kulttuuria ja paikallisuutta arvostavina ratkaisuina. Paikallisten tulisi olla mukana matkailun kehittämisessä ja päättämässä matkailun toimista. Sillä matkailun tulee hyödyttää paikallisväestöä (Karusaari & Nylund 2015 , 45).

Matkailun aiheuttamia sosiokulttuurisia haittoja:

  • Paikallisten kulttuuri häviää.
  • Paikallinen nuoriso matkii matkailijoita ja alkaa hävetä oman yhteisönsä tapoja.
  • Arki ja juhla sekoittuvat paikallisväestön elämässä.
  • Paikallisyhteisö ei ehkä hyödy matkailusta, mikä saattaa johtaa rikollisuuteen.
  • Seksiturismi saattaa yleistyä.

Matkailu voi olla myös paikallisen kulttuurin säilyttämisen kannustin. Matkailijoille voidaan tarjota paikallista kulttuuria matkailupalveluiksi tuotteistettuna ja säilyttää perinne muuten muuttuvassa maailmassa. Paikalliset käsityöt, ruoka ja juoma ovat hyviä myytäviä matkamuistoja.

“ Suomalaisen matkailualueiden tulisi uskaltaa olla reilusti suomalaisia ja luottaa suomalaisuuden vetovoimaan. Matkakohteiden rakentamisessa olisi hyvä käyttää suomalaisia ratkaisuja, ja yritysten nimien olisi hyvä olla suomenkielisiä. Näin matkailijakin kokisi, että hän on Suomessa eikä missään tahansa samanlaiselta vaikuttavassa matkakohteessa” – Anu Nylund

 

Vastuullinen matkailutoiminta

 

Vastuullinen matkailutoiminta sisältää samoja asioita kuin kestävä kehitys. Vastuullinen matkailuyritys osoittaa käytännön teoillaan, että se toimii kestävän toimintatavan mukaisesti. Vastuullisen liiketoiminnan kantava ajatus nousee yhteiskunta vastuullisuudesta. Vastuullinen yritys toimii vastuullisesti asiakkaitaa, työntekijöitään ja yhteistyökumppaneitaan kohtaan ja osallistuuu esimerkiksi tärkeiksi katsomiensa kohteiden suojeluun (Karusaari & Nylund 2015 , 46). Kestävä ja vastuullinen matkailu ei siis ole vain matkailun muoto, vaan kaikki oikein suunniteltu ja kehitetty matkailu voi olla kestävää, vastuullista matkailutoimintaa.

Kestävältä matkailulta puuttuu lähes kokonaan yhtenäiset kriteerit ja sertifikaatiti. Joihinkin laatuohjelmiin on sisällytetty kestävän toiminnan huomioivia kriteereitä ja joissakin maissa on käytössä kansallisia sertifikaatteja. Mitään yhtenäistä mallia ei kuitenkaan ole, eikä matkailijan siis ole helppo varmistua käyttämänsä matkailuyrityksen vastuullisuudesta. Vastuullinen yritys kertoo avoimesti esimerkiksi nettisivuillaan, miten se toiminnassaan huomioi kestävän kehityksen osa-alueet ja millaisiin tekoihin se on sitoutunut. Myös eettisyys ja turvallisuus ovat osa vastuullista toimintaa (Kestävän matkailun infopaketti 2010).

 
Lopuksi

 

Matkailijat ovat yhä tiedostavimpia ja pitävät huolen siitä, että matkailualan yritysten tulee vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toiveenamme onkin, että matkailijat kyselisivät ahkerammin myös yritysten vastuullisuudesta, jotta yritykset ottaisivat asiakseen osoittaa vastuullisuutensa.

Puhdas, kaunis luonto on yksi maamme suurimpia vientivaltteja ja sitä saavutaan ihastelemaan kaukaa. Jotta tuo uniikki luontomme säilyy, se vaatii kestävää ja ympäristöä huomioon ottavaa matkailua. Jos jätämme kestävän matkailun kehityksen ilman painoarvoa, kukaan ei voita; kohta ei ole enää mitään, minkä perässä matkailijat Suomeen saapuvat. Kestävä matkailu on luontomme säilymisen lisäksi myös itse matkailuelinkeinon elinehto.

 

 

LÄHTEET

Karusaari, R. & Nylund, A. 2015. Matkailu on cool. 2. painos.  Helsinki: Sanoma Pro

Reilun matkailun yhdistys. Reilun matkailijan ohjeet. 2016. Nettiartikkeli. Luettu 24.04.2017

http://www.reilumatkailu.fi/reilun-matkailijan-ohjeet/

Talouselämä artikkeli. Julkaistu 25.2.2014. Tämä grafiikka paljastaa tylysti, miten paljon turistit karttavat Suomea. Nettiartikkeli. Luettu 29.4.2017. http://www.talouselama.fi/uutiset/tama-grafiikka-paljastaa-tylysti-miten-paljon-turistit-karttavat-suomea-3452753.

Turunen, A, 2010. Kestävän matkailun infopaketti. Helsinki Declaration . Luettu: 24.4.2017.

http://www.smal.fi/loader.aspx?id=2989a1e4-a78f-4e3a-981f-2663b4398e07

Visit Finland artikkeli. Julkaistu 26.4.2016. Suomessa vieraili 7,4 miljoonaa matkailijaa vuonna 2015. Nettiartikkeli. Luettu 29.4.2017.

http://www.visitfinland.fi/news/suomessa-vieraili-74-miljoonaa-matkailijaa-vuonna-2015/

Wikipedia. Matkailu.Päivitetty 14.2.2017. Luettu 29.4.2017.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkailu.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!