Bloggaaminen ja blogit ovat olleet suosittuja oikeastaan koko internet-aikakauden ajan. Blogia voi pitää oikeastaan mistä tahansa aiheesta: urheilusarjasta, harrastuksesta, matkustelusta, kosmetiikasta… Suosituimpia ovat lifestyle-blogit, joissa blogaajat jakavat usein hyvin täydelliseltä näyttävän arkensa kulkua, sekä vinkkejä ja tuotearvosteluita, useimmiten kaupallisen yhteistyön kautta saamistaan tuotteista. Viime vuosina video on kasvattanut osuuttaan kulutetusta mediasta, ja myös blogeista iso osa on siirtynyt Youtube-maailmaan, tai vähintäänkin alkanut tuottaa videoita tekstien ohessa.

Blogit eivät kuitenkaan ole pelkästään yksityishenkilöiden julkisia päiväkirjoja, vaan myös erinomainen väline yrityksille markkinoida itseään. Kotisivujen yhteyteen upotettu blogi parantaa sivujen näkyvyyttä hakukoneissa, kunhan se vain pysyy aktiivisena ja asiallisena. Markkinoinnillisessa mielessä mielenkiintoinen blogikirjoitus esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettuna houkuttelee ihmisiä klikkaamaan blogiin, ja sitä kautta yrityksen sivuille. Blogitekstejä voidaan hyödyntää monin tavoin, esimerkiksi asiantuntijaroolin kasvattamiseen, yrityksen henkilöstön lähestyttävyyden parantamiseen tai yrityksen tai tuotteen tarinan kertomiseen ja syventämiseen.

Millainen on hyvä blogi?

Blogin ehdottomiin etuihin kuuluu sen interaktiivisuus. Aikaisemmin blogitekstien kommenttiosiot mahdollistivat keskustelun, jota syntyikin yleensä varsin runsaasti. Nykyisin keskustelu on siirtynyt hieman enemmän sosiaalisen median kanavien puolelle, mutta yhtä kaikki, siellä jaetun blogitekstin inspiroimana. Katleena Kortesuon Sano se someksi -kirjassa kehotetaankin välttämään liian loppuun ”pureskeltujen” ja aukottomien blogitekstien tekemistä, jotta keskustelulle jää sijaa. Samaa vinkkiä olen alkanut hyödyntää itsekin esimerkiksi LinkedIn-palvelussa, jonka kaikkein hedelmällisin hyöty perustuu nimenomaan päivitysten kommenttikentässä tapahtuviin keskusteluihin.

Palvelujen markkinoinnissa kannattaa pyrkiä rakentamaan itselleen asiantuntija-asemaa sosiaalisessa mediassa. Sinulla ei ole konkreettista tuotetta, jonka ominaisuuksia asiakas voisi vertailla kilpailijoiden kanssa, joten ainoa keino vaikuttaa päätökseen on oma asiantuntijuus. Tämä on yksi tapa käyttää blogia: kirjoituksissa on mahdollista esimerkiksi ottaa kantaa alan viimeaikaisiin tapahtumiin ja muutoksiin, tarjota lyhyitä tietopaketteja tai auttaa ratkaisemaan yleisiä pikkuongelmia.

Oman alan asiantuntijaroolin pönkittämisen lisäksi blogia voi hyödyntää myös muin tavoin. Sitä voi kirjoittaa esimerkiksi useampi yrityksen työntekijä omalla nimellään, jolloin blogi tarjoaa asiakkaalle ikkunan ”kulissien taakse”. Lukija pääsee näkemään kasvot työsuoritusten takana, sekä käsiksi yrityksen arkeen. Yrityksille, jotka tahtovat markkinoida arvoillaan, tällainen on oiva tapa näyttää potentiaalisille asiakkaille, kuinka arvot näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Tämän tyyppistä blogaamista voi soveltaa hyvin esimerkiksi oppilaitosten markkinointiin, jolloin tekstejä kirjoittavat opiskelijat. Myös Proakatemian oma blogi toimii tällaisella periaatteella. Tällöinkin asiakas on kuitenkin syytä pitää keskiössä, blogia ei saa rakentaa ”minä-minä-minä”-tyyppiseksi monologiksi. Myös markkinoinnin tarinallistamiseen blogi on oivallinen väline, minkä lisäksi sitä voi soveltaa myös erilaisten liidimagneettina käytettävien ohjeiden, vinkkien tai oppaiden alustana. Olennaista on, että blogi tuo lukijalleen jonkinlaista lisäarvoa, minkä lisäksi sen aihe ja tyyli ovat selkeät ja yhtenäiset. Blogin olisi myös syytä erottua kilpailijoista tyylin, aiheen tai näkökulman perusteella.

Hyvään blogiin ilmestyy uusia julkaisuja riittävän usein. Blogi, joka roikkuu sivuilla, mutta on ollut päivittämättä kuukausia, on kehnoa mainosta yritykselle. Hyvä työkalu blogin säännöllisen päivittämisen varmistamiseen on konkreettinen julkaisuaikataulu: merkitse kalenteriin, milloin blogitekstejä julkaistaan, ja esimerkiksi suunnitelmaa aiheista. Nykyisin lähes jokaisella blogialustalla on mahdollista ajastaa julkaisut, joten kiireinen yrittäjä voi varata ajan blogitekstien kirjoittamiselle ”pankkiin” ja julkaista ne sitten ripotellen.

Otsikon on oltava sellainen, joka houkuttaa lukijaa avaamaan tekstin. Tekstilajista riippuen se voi olla esimerkiksi hiukan humoristinen tai provosoiva. Toimivia ovat myös vinkkilistat, jotka tuovat kirjoituksen hyödyt heti esille, esimerkiksi ”Viisi perusvinkkiä hakukoneoptimointiin”. Otsikon perusteella tekstin avattuaan lukija silmäilee tekstin aloituskappaleen. Tästä syystä tekstissä on mentävä suoraan asiaan, kukaan ei tahdo tuhlata aikaansa ylimääräisen liirumlaarumin lukemiseen. Tekstillä on oltava myös selkeä näkökulma. Yleispätevä pyörittely ja pelkästään faktatiedot listaaminen karkottavat lukijat hyvin nopeasti. Kirjoittajalla on oltava selkeä mielipide asiaan, eikä sen esiin tuomista pidä pelätä. Yleensä, jos joku suuttuu, tietää onnistuneensa näkyvyyden saavuttamisessa. Eriävien mielipiteiden kohtaaminen luo usein hyvin mielenkiintoista keskustelua. Onkin syytä muistaa seurata blogitekstin ympärille viriävää keskustelua ja myös osallistua siihen, eikä kadota omaan norsunluutorniin heti ”julkaise”-napin painamisen jälkeen.

Nykypäivänä sosiaalisessa mediassa näkyminen on elinehto myös blogeille. Perinteisen Facebookin ja Twitterin lisäksi LinkedIn on erityisesti ammattipiireissä erinomainen kanava saada lukijoita omille blogiteksteilleen. Blogien automatiikka mahdollistaa nykyisin myös julkaisujen suoran jakamisen myös someen, mutta tämän käyttämistä kannattaa harkita tarkoin. Lukija huomaa melko helposti robotin ja oikean käyttäjän tekemän somepäivityksen eron.

Tulosten seuraaminen

Blogaaminen on tiivistetysti sisältömarkkinointia, jolla pyritään lisämyyntiin ja siten tulokseen. Tulosten seuranta ja analysointi ovat olennainen osa tätä prosessia, mutta millaisilla mittareilla ja keinoilla se tapahtuu?

Liikkeelle on hyvä lähteä perinteisestä verkkoanalytiikasta. Blogialustat tarjoavat analytiikkaa vaihtelevasti, joten esimerkiksi Google Analyticsin asentaminen voi olla tarpeen. Tärkeitä tietoja seurattavaksi ovat luonnollisesti kävijämäärät, sekä niiden kehitys, väylät, joiden kautta kävijät päätyvät blogin pariin, uusien ja palaavien käyttäjien määrä ja vierailuajat. Kävijäpiikkien syyt täytyy selvittää, ja pyrkiä toistamaan niitä useammin, näin sisältöään pystyy muokkaamaan lukijoita houkuttavammaksi.

Oma lukunsa ovat nykypäivän sosiaalisessa mediassa julkaisujen somejaot. Kun jaat blogitekstisi vaikka Facebookiin, seuraa varsinaisen tekstin lisäksi myös Facebook-julkaisun omaa analytiikkaa. Tässä erityisen kiinnostava kohta ovat julkaisun jaot. Jakaminen kielii yleensä siitä, että otsikon lisäksi myös sisältö on ollut lukijan mielestä laadukasta. Tässä piilee kuitenkin yksi blogin analysoinnin suurimmista haasteista; on todella vaikeaa ja työlästä seurata jakojen laatua. Onko julkaisu jaettu siksi, että se on koettu hyödylliseksi, vai tahdotaanko sille naureskella kavereiden kanssa? Jakoja ja niiden ympärillä leviävää keskustelua voi seurata käsin, minkä lisäksi on olemassa erilaisia alert-ohjelmia, jotka ilmoittavat aina, kun julkaisu mainitaan jossain. Lisäksi on hyvä googlata vaikkapa oman yrityksen nimeä silloin tällöin.

Hyvä sisältö puhuu puolestaan, eikä asiantuntijan tällöin tarvitse erikseen vakuutella asiakasta ostamaan. Varsinaisia blogin kautta tulleita liidejä voi seurata verkkosivujen kautta tulleiden yhteydenottojen perusteella, minkä lisäksi myös palaute on kullan arvoista. Blogiin voi myös lisätä työkalun, jolla lukija voi tilata itselleen ilmoitukset uusista postauksista. Tällöin itse markkinoija saa todennäköisesti kiinnostuneen ihmisen yhteystiedot. Suorien yhteydenottojen lisäksi blogin analytiikan perusteella on mahdollista profiloida esimerkkiasiakkaita, jotka helpottavat myynnillisemmän, maksullisen somemarkkinoinnin kohdentamista tällaisille henkilöille. Mainoksen näkevä ihminen myös päätyy ostopäätökseen huomattavasti helpommin, kun sen takana oleva yritys on tuttu hyödylliseksi osoittautuneen blogitekstin kautta.