Maistuuko digimarkkinointi?

15.05.19 Esseen kirjoittaja: Titta Keisala
Kirjapisteet: 3
Kirja: useita
Kirjan kirjoittaja: useita
Kategoriat: Markkinointiviestintä

Tämän hetkiset markkinointityökalut muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Tämä vaatii yrityksiltä ja yrittäjiltä todella paljon. Jatkuvasti pitää oppia ja ymmärtää uusia asioita, tekniikoita sekä medioita. On ymmärrettävää, että digimarkkinoinnin työkalujen sisäistäminen on kiireisille yrittäjille ja yrityksille haastavaa. Kuitenkin tänä päivänä digimarkkinointi on enemmänkin oletettua yrityksen toimintaa kuin vapaaehtoinen markkinointikeino. Tässä esseessä käsittelemme digimarkkinoinnin tärkeyttä yrityksille ja yrittäjille.

 

Yritysten markkinointi on muuttanut muotoaan suuresti, kun sosiaalisen median tilit alkoivat tulla käyttöön. Tämän hetken digimarkkinointia kutsutaan inbound-markkinoinniksi, jossa keskitytään perinteisen outbound-markkinoinnin (tv-mainokset, printit, radio) sijaan sosiaaliseen mediaan, blogeihin, hakukoneisiin ja verkkosivustoihin. Inbound-markkinoinnin tarkoitus on luoda kuluttajalle hyödyllistä sisältöä, joka vetää kuluttajaa kohti yritystä. Inbound-markkinointi on outbound-markkinointia huomattavasti kustannustehokkaampaa ja osuvampaa. (Kananen 2018, 17, 20)

 

Tänä päivänä sosiaalinen media on täysin välttämättömyys ja usein tärkein työkalu yrityksille. Vanhanaikainen outbound-markkinointi oli yksisuuntaista ja se on muuttunut kaksisuuntaiseksi, vuorovaikutukselliseksi inbound-markkinoinniksi. Vuorovaikutus onkin keskiössä inbound-markkinoinnin ideologiaa, koska kuluttajat ja asiakkaat päättävät minkälaista sisältöä ja missä he sitä haluavat saada. Markkinointi onkin sosiaalisessa mediassa auttamista ja vinkkien jakamista. Jos asiakas kokee tällaisen sisällön hyödykseen, hän jatkaa seuraamista. (Kananen 2018, 11, 14, 17)

 

Tänä päivänä jopa pienillä summilla voi olla suurikin merkitys sosiaalisen median markkinoinnissa. Ennen vain isot yritykset pystyivät tekemään suurta markkinointia esimerkiksi TV-mainokset. Mutta nykyään, jopa pienet yritykset voivat tehdä laajaa ja laadukasta markkinointia. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, nykyiset sekä potentiaaliset asiakkaat ovat sosiaalisessa mediassa. Samoin myös yrityksen kilpailijat. Yrityksen on luonnollisesti oltava siellä, missä asiakas on. (Kananen 2018, 25)

 

Yritykset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa todella laajasti. Uskomme, että digimarkkinoinnissa on vain mielikuvitus rajana. Oikeastaan, mitä kekseliäämpi olet, sitä todennäköisemmin erotut miljoonien joukosta. Lisäksi on hyvä huomioida, että yrityksen ei tarvitse tuottaa kaikkea markkinointimateriaalia itse. Sosiaalisen median kanavissa näkyy runsaasti esimerkkejä, joissa yritykset käyttävät seuraajiaan omien tuotteidensa markkinoinnissa.

Esimerkkinä haluamme käyttää Huda Beautyn instagram-tiliä. Kyseessä on maailman laajuinen meikkiyritys. Huda Beauty on erinomainen esimerkki, koska yrityksen tilillä hyödynnetään omia seuraajia markkinoinnissa loistavin tavoin. Tilin seuraajat postaavat videoita, joissa he käyttävät tuotteita. Tämä on erinomainen tapa markkinoida tuotetta, sillä tuotteen käyttötapa näkyy suoraan kuluttajille toisen kuluttajat käytössä. Huda Beauty löytää kuluttajien jakamat videot hashtagien ja tägäyksien avulla ja jakaa videot omalla tilillään ns. mainosvideoina.

Alla muutamia esimerkkejä yritysten sosiaalisen median käyttötarkoituksista:

  • Imagon kehittäminen ja tuotteiden markkinointi 85 %
  • Kysymisten kysyminen, vastaaminen, asiakkaiden mielipiteet 57 %
  • Rekrytointi 41 %
  • Yhteistyö liikekumppaneiden tai muiden organisaatioiden kanssa 35 %

(Kananen 2018, 25)

 

Olennaista yrityksille tällaisen kokonaisuuden hallitsemiseen on kunnon strateginen digimarkkinointisuunnitelma. Suunnitelman tekeminen on yhtä olennaista, kuin minkä tahansa muun osa-alueen suunnittelu yrityksessä. Yrityksen digimarkkinoinnin suunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat asiat:

  • Kenelle tehdään? (kohderyhmä, persona)
  • Mitä tehdään? (sisältö)
  • Miksi tehdään? (perusteet)
  • Miten tehdään? (sisältö/media)
  • Milloin tehdään? (ajoitus)
  • Missä tehdään? (kanavat, mediat)
  • Miten toteamaa seurataan? (seuranta)

(Kananen 2018, 275)

Kun suunnitelma on tehty, voi sen tavoitteita mitata esimerkiksi SMART-mallin mukaan, joka koostuu seuraavista kohdista:

  • Täsmällisyys (specific)
  • Mitattavuus (measurable)
  • Realistisuus/saavutettavuus (achievable)
  • Oleellisuus, relevanssi (relevant)
  • Sidonnaisuus aikaan (time-bound)

Yksi tärkeimmistä digimarkkinoinnin suunnitelman osa-alueista on seuranta. Ilman seurantaa, ei voi tapahtua muutosta ja kehitystä. Digimarkkinointi tarjoaa seurannan ja kehittämisen osalta uskomattomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voidaan mitata reaaliajassa jatkuvasti, millainen vaikutus markkinoinnilla on ollut kohderyhmään. Ennen markkinoinnissa ei ollut työkaluja, joilla markkinointi saatiin menemään juuri täsmennetylle kohderyhmälle. Nykyään taas voidaan mitata esimerkiksi, kenelle mainos meni, miten siihen reagoitiin ja mitä siitä seurasi. (Kananen 2018,13)

 

Vinkkejä yrityksen digimarkkinointiin: 

Yrityksen digimarkkinoinnin keinoja on monia. Esimerkkeinä Some-kanavat, kuten Instagram, Facebook, Twitter ym. Nykyään yhä suurempi osa kaupankäynnistä ja myynnistä tapahtuu verkossa. Kortesuon (2019) mukaan tuote joko myydään verkossa kokonaan tai vähintään ajatus kyseisestä tuotteesta.

Yrityksen kannalta on tärkeää näkyä verkossa. Asiakkaan polku tuotteen ostamiselle verkossa nimittäin kulkee usein mainoksesta syntyvästä ostohalusta käyttäjäkokemusten lukemiseen, suositteluihin, arvosteluihin, tuotevertailuun ja lopulta ostopäätökseen ja ostovaiheeseen. Kortesuon mukaan tällaisia polkuja on verkossa kolmenlaisia;

  1. Verkoton asiakaspolku: ”Äärimmäisen harva asiakaspolku on sellainen, joka tapahtuu kokonaan verkon ulkopuolella. Käytännössä ei juuri ole olemassa sellaisia tilanteita, joissa uusi asiakas kuulisi tuotteesta ilman verkkoa, kyselisi muilta käyttäjäkokemuksia ilman verkkoa, tekisi ostopäätöksen ilman verkkoa, varaisi ajan ilman verkkoa ja lopulta myös ostaisi tuotteen ilman verkkoa. Itse en satsaisi kovin paljoa näihin asiakaspolkuihin, koska ne ovat katoava luonnonvara.” (Koivumäki & Kortesuo 2019, 18)
  1. Osittain digitaalinen asiakaspolku. ”Suurin osa asiakaspoluistamme on sellaisia, joissa yhdistyvät verkko ja kasvokkaismaailma. Saatamme kyllä nähdä mainoksen Facebookissa, mutta silti haluamme sovittaa vaatetta ennen kuin ostamme sen. Tai ehkä Trivagon mainos tulee vastaan kadulla ja televisiossa, ja vasta sitten menemme nettiin varaamaan hotellin. Usein kalliiden hankintojen asiakaspolku alkaa verkosta ja päätyy kasvokkaistapaamiseen: useimmat meistä haluavat koeajaa auton, nähdä asunnon tai tavata konsultin, ennen kuin ostavat mitään.” (Koivumäki & Kortesuo 2019, 18)
  1. Täysin digitaalinen asiakaspolku. ”On myös valtavasti tuotteita, joissa koko asiakaspolku pysyy täysin digitaalisena: esimerkiksi lomamatkat, lisenssit ja ohjelmistot valitaan, vertaillaan ja ostetaan netissä. Myös moni arkinen shoppailutoiminta tapahtuu sataprosenttisesti verkossa. Wishistä ostetaan korvakorut, Verkkokauppa.comista vastamelukuulokkeet, iTunesista leffa ja Amazonista kirja.” (Koivumäki & Kortesuo 2019, 18)

 

Nykyään on siis jopa välttämätöntä näkyä verkossa jollakin tapaa. Kohtaan kaksi sijoittuvat yritykset panostavat verkkoläsnäoloon ja somemarkkinointiin, vaikka yrityksellä ei olisikaan verkkokauppaa.

Kolmannen kohdan yritysten kannattaa tehdä ostokokemuksesta niin sujuva ja helppo kuin mahdollista. Varustelekan omistaja Valtteri Lindholm sanookin hyvin: ”Verkkokaupan pitää olla äärimmäisen helppo käyttää, sillä jokainen sivuston lataussekunnin puolikaskin tuntuu viivästykseltä ja jokainen täytettävä lomake tuntuu turhalta kiusaamiselta”.

Hakukonenäkyvyydestä tulee jokaisen yrityksen huolehtia, ihan sama kuuluuko toiseen vai kolmanteen ryhmään. Tärkeintä on, että kun asiakas kirjoittaa vaikkapa nimesi, toimialasi, tuotteesi nimen tai yrityksesi nimen Googleen, tulee sen näkyä heti ensimmäisellä sivulla. Koska kukaan ei selaa Googlen hakutuloksia pidemmälle kuin ensimmäisen sivun loppuun, vai mitä? Kylmä totuus on kuitenkin, että vaikka pääsisit etusivulle, siellä ei automaattisesti pysy aina. Sen ylläpito on jatkuva prosessi.

 

Somessa yrityksen olisi hyvä olla läsnä tavalla, joka ei anna liian kiiltokuvaa, vaan olisi mahdollisimman aito ja helposti yhteyttävä. Mutta mikä kanava sitten kannattaisi valita? Kaikkialla ei yksinkertaisesti kannata olla, se on turhaa. Koivumäki & Kortesuo antavatkin kanavan valitsemiseen 4 kriteeriä;

  1. Missä asiakkaasi liikkuvat?
  1. Mikä kanava on hyödyllisin myymällesi tuotteelle tai palvelulle?
  1. Missä osaat ilmaista itseäsi parhaiten? Osa on taitavia kirjoittajia ja osa taas parempia puhumaan.
  1. Mihin sinulla on tekninen valmius?

(Koivumäki & Kortesuo 219, 21)

 

Yhdeksi hyväksi vinkiksi, millä kanava on helpompi valita, Koivumäki & Kortesuo neuvovat pisteyttämään jokaisen kanavan asteikolla 1-5. Alla kuva esimerkkitaulukosta.

Kanava Asiakkaat Tuote/ 
palvelu
Oma 
ilmaisu
Tekniset 
mahdollisuudet
Yhteensä
Facebook 2 3 5 5 15
Twitter 5 3 5 5 18
blogi 4 5 5 5 19
podcast 2 4 4 4 14
YouTube 3 4 5 2 14
Instagram 4 2 1 2 9
LinkedIn 5 2 5 5 17
Snapchat 2 1 2 5 10

Taulukko 1. (Koivumäki & Kortesuo 2019, 21)

 

Somekanavat toimivat kaikki eri lailla. Toisessa kanavassa toimii joku toinen juttu ja toisessa joku toinen. Instagramissa pitkä teksti ei ole hyvä juttu, vaan lyhyt ja ytimekäs teksti soveltuu paremmin Instagramiin. Erityisesti Instagramissa on tärkeää myös kuvien laatu ja värimaailma, koska kuvat herättävät ihmisten huomion ja mielenkiinnon. On siis tärkeää panostaa kuviin ja kuvien luomaan kokonaisuuteen omassa fiidissä, jossa kuvat luovat parhaimmillaan varsin näyttäviä kokonaisuuksia.

Facebookissa on taas tärkeintä herättää keskustelua ja ihmisten välillä. Kannattaa pyrkiä luomaan mielipiteitä tai suoria kysymyksiä. Tällöin päivitykset leviävät mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti ihmisten tietoisuuteen.

LinkedInissä voi herättää myös keskustelua päivityksillä, mutta siellä ruokakuvat ja -päivitykset päivän kulusta eivät ole haluttuja. LinkedInissä päivityksien tulee olla asianmukaisia ja ammattimaisia, mutta sallittua on myös pieni pilke silmäkulmassa.

 

95 % alle 35-vuotiaista käyttää internetiä päivittäin ja lisäksi alle 35-vuotiaista lähes kaikki käyttävät jotakin sosiaalisen median kanavaa. Niin yritysten kuin yrittäjien on hyvä pitää mielessä, että yhteisöllisyys, jakaminen ja keskustelu ovat merkittävässä roolissa. Koemme, että avain tekijä koko digimarkkinoinnissa on laadukas sisältö ja sen ylläpito. Kananen kiteyttää ajatuksen sisällön tärkeydestä seuraavasti: ”Sisällön tuottaminen on verkkomaailmassa tärkeää, ja sisältöä tulee tuottaa jatkuvasti. Sisällön tuottaminen on verkkovirran polttoaine. Hakukoneet pitävät lisäyksistä, muutoksista ja sivujen dynaamisuudesta.” (Kananen 2018, 15, 75)

 

Kirjoittajat Toni Latosaari ja Titta Keisala

Lähteet

Kananen, J. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. JAMK Julkaisu-sarja 2018.

Koivumäki, A. & Kortesuo, K. 100 faktaa myynnistä. Alma Talent 2019.

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!