Luomisen tuska

11.01.16 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset Ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit, Markkinointiviestintä, Oppiva organisaatio

Luomisen tuska

 

Luin Alf Rehnin teoksen Vaaralliset Ideat, joka käsitteli luovuutta. Muista luovuusteoksista poiketen tämä kirja käsitteli luovuutta hyvin erilaiselta kantilta. Muulle luovuuskirjallisuudelle on normin omaista, että niissä korostetaan sitä kuinka luovuus tarkoittaa aina uusien ideoiden ja toimintamallien luomista.

Tästä onkin syntnyt yleinen olettamus, että luovat ihmiset ovat heitä jotka kykenevät keksimään jotain ennenkuulumatonta ja uutta. Toki tälläinen olettamus on täysin hyväksyttävää, sillä maailma tarvitsee kekseliäitä ihmisiä jotka osaavat vastata puutteisiimme jollain ihan uudella tavalla.

Tästä hyvänä esimerkkinä klassinen tapaus 1900-luvun alkupuolelta, kun Henry Fård totesi ”jos olisin kysynyt mitä ihmiset haluavat, olisi vastaus ollut nopeampia hevosvaunuja”.

Toki jos hän olisi tuonut markkinoille radikaalisti nopeammat hevosvaunut, olisi sekin ollut mullistava keksintö, mutta auto oli jotain ennenkuulumatonta, mistä monet osasivat jollain tasolla uneksia, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut vielä kyennyt tuomaan haaveitaan todeksi.

Vaikka Fårdin kaltaisia visionäärejäkin tarvitaan, on silti silkka mahdottomuus, että luovuus tuottaisi aina jotain mullistavaa.

Maalaisjärjen käyttökin voi olla luovaa

Luovuus on paljon enemmän, kuin mistä normaalisti puhutaan. Luovuutta on myös se, että ei syyttä suotta käy läpi tuskallista luomisprosessia jos parasmahdollinen, tai edes yhtä hyvä vaihtoehto on jo olemassa. Tärkeä osa luovuutta on kyky priorisoida asiat ja keskittyä olennaiseen sekä lopulliseen päämäärään.

Nasalla tajuttiin aikanaan, että normaali kuulakärkikynä ei toimi avaruudessa, sillä muste ei päässyt säiliöstä painottomassa tilassa. He käyttivät sitten miljoonia dollareita luodakseen uudenlaisen kynän mikä toimi myös avaruudessa. Lopulta he saivatkin tälläisen aikaiseksi ja olivat niin ylpeitä luomuksestaan, että he päättivät lahjoittaa myös Neuvostoliitolle vastaavan teknologian. Tähän Neuvostoliiton päästä vain vastattiin, että he olivat huomanneet myös saman ongelman ja ratkaisivat sen antamalla kosmonauteilleen mukaan avaruuteen lyijykynät.

Mielestäni Neuvostoliiton ratkaisu ongelmaan oli paljon luovempi, sillä he eivät lähteneet keksimään pyörää uudestaan, vaan tyytyivät jo täysin toimivaan keinoon. Veikkaan Neuvostoliiton onnistuneen muutenkin priorisoinnissaan avaruuskamppailussa muutenkin paremmin, sillä he voittivat pahimman kilpakumppaninsa USA:n kaikilla muilla paitsi yhdellä kertaa (Neuvostoliitto oli mm. ensimmäinen maa jolla oli satelliitti kiertämässä ilmakehää, ensimmäinen miehittämätön avaruuslento, ensimmäinen elollinen olento avaruudessa, sekä ensimmäinen ihminen joka kävi avaruudessa oli Neuvostoliittolainen Juri Gagarin). USA kykeni voittamaan Neuvostoliiton vasta ensimmäisellä kuukävelyllään.

Tämän lyijykynä esimerkin tapainen luovuus on hyvin suositeltavaa, sillä se helpottaa työprosessia ja aikaa jää enemmän tärkeimmille asioille.

Omista heikkouksista vahvuuksia

Toinen mielestäni todella hyvä pointti Rehnin kirjasta, oli kuinka joku yritys voi kääntää selvän heikkoutensa verrattuna kilpailijoihinsa vahvuudekseen. Tälläinen kyky on erityisen tärkeää yritykselle joka on uusi markkinoilla, tai se on jostain syystä jäänyt kilpailijoidensa jalkoihin. Tyypillinen ongelma on mm. että pienempi yritys ei kykene samanlaiseen laatuun ja/tai hintaan kuin kilpailijansa.

Jos tämä yritys kykenee näkemään selvän heikkoutensa mahdollisuutena, on se osoitus kannattavasta luomisesta. Ryanairin kaltaiset halpalento yhtiöt ovat onnistuneet tässä esimerkillisesti. Ennen tämän kaltaisia yrityksiä lentäminen oli hyvin kallis matkustamismuoto, mutta halpalento yhtiöiden tullessa markkinoille käytännössä kenellä vain oli varaa lentää. Ryanairin toimintamalliin kuuluu, että lentolippujen hintaa on saatu tiputettua karsimalla lennolla tarjottavia palveluita, kuten hintaan kuuluva ruoka.

Ryanairin kaltaisille lentoyhtiöille on varmasti ollut jo ennen niitä kysyntää, mutta muut lentoyhtiö eivät ole varmaan ylpeydessään halunnut lähteä luomaan itsestään halpamaista kuvaa. Ryanairin toimintamalli on kuitenkin kannattanut, sillä monelle matkustajalle ei ole olennaista saavatko he valita lentoa varattaessa paikkansa tai saavatko he lennolla jotain ylihintaista einesruokaa.

Luovaa tässä toiminnassa oli kyky tehdä siittä ominaisuudesta mitä ennen pidettiin heikkoutena ja huonouden merkkinä selvä vahvuus, millä kykenee erottautumaan omaksi edukseen kilpailijoista. Erityisen oivalliseksi tilanteen tekee se, jos olemassa olevat kilpailijat eivät juuri imago kysymyksen takia tohdi edes ajatella normin omaisissa heikkouksissa mahdollisuutta.

 

Kopioiminen on hyvästä

Kilpailijoilta kopioimen on suotavaa, kunhan ei tee täysin samoin kuin he vaan tekee jotain olennaista paremmin.  Hyvä kopioija huomaa kilpailijan tuotteessa jonkin olennaisen puutteen tai ongelman ja kykenee vastamaan siihen nopeammin kuin kilpailija itse.

Tästä hyvänä esimerkkinä autoteollisuuden rakennemuutos, ja pääpainon siirtyminen pois Amerikasta. Yhdysvallat hallitsivat vuosikymmeniä automarkkinoita kaikilla mantereilla. Viimeistään 2000-luvun alussa hallitsijoiksi nousivat kuitenkin suurimmat Eurooppalaiset ja Aasialiset autonvalmistajat. Yhdysvaltalaiset eivät kehittäneet autojaan tarpeeksi vastaamaan ksysyntää markkinoilla ja perinteisistä amerikkalaisista merkeistä jäljellä on enään murto-osa.

Suurin ongelma heillä oli huomioimattomuus; he eivät ajoissa tiedostaneet tuotekehittelyssään sitä faktaa, että öljyn hinta on muilla mantereilla hivenen suurempi. Toinen heidän iso ongelmansa oli ympäristöystävällisyyden rantautuminen Eurooppaan ja Aasiaan paljon ennen Amerikkaa.

Nykyään suurinta huutoa automarkkinoilla ovat vähän kuluttavat ja verrattain pienipäästöiset autot. Perinteisistä Yhdysvaltalaisista merkeistä ainoastaan Fård on kyennyt pysymään mukana markkinoilla onnistuneesti, joka onkin jo hyvin pitkään selvästi ”eurooppalaistanut” mallejaan.

 

Kopiointi on myös hyvää silloin jos kilpailija on luonot jo kelvollisen lopputuotteen, mutta ei ole jostain syystä tehnyt sillä läpimurtoa tai on selvästi markkinoinut sen väärin. Toki suora kopioiminen ei ole tällöinkään hyvä juttu, tarvittavien muutosten määrä on vain huomattavasti pienempi.

Jätti suosioon nousseet The Hunger Games kirja- ja elokuvasarjat eivät todellakaan ollut originaali idea. Tarina kertoo synkästä tulevaisuudesta jossa totalitäärisessä yhteiskunnassa järjestetään vuosittain nuorten kansalaisten kesken mittelyt joissa heidät laitetaan kilpailemaan areenalle hengestään. Japanissa julkaistiin jo vuonna 2000 elokuva nimeltä Battle Royale, jonka perusidea on täysin samanlainen. Tarinoissa on kuitenkin pieniä eroja, sillä esim. Battle Royale ei sijoitu yhtä kaukaiseen tulevaisuuteen ja siinä vastaavaan otteluun määrätään aina joku arvottu japanilainen perukoululuokka.

The Hunger Games on kuitenkin onnistunut pääsemään paljon suurempaan kansainväliseen suosioon. Isoimpina syinä siihen ovat varmaankin englanninkieli, sekä tämä tarina sijoittuu fantasia maailmaan, mitkä ovat olleet etenkin nuorten keskuudessa suuressa suosiossa 2000-luvulla mm. Harry Potterin ja Twilight sagojen johdosta.

Joskus jopa suora kopionti on hyäksyttävää. Tästäkin löytyy taiteiden parista lukuisia esimerkkejä. Etenkin Hollywoodissa pusketaan läpi todella paljon toiminta ja komedia elokuvia, jotka noudattavat jonkun elokuvaklassikon luomaa mallia. Ehkä eniten kopioituja elokuvia ovat James Bondit, Bullit sekä Die Hard. On olemassa kymmeniä elokuvia jotka noudattavat täysin samaa juonikaaviota kuin edellä mainitut, mutta silti suurin osa näistä kopioistakin on noussut jättimenestykseen.

Nykyään Hollywoodiin on tullut myös trendiksi uusien versioiden tekeminen vanhoista klassikko elokuvista, etenkin vanhoista toiminta- ja kauhuelokuvista on tehty 2000-luvulla lukemattomia uusinta versioita. Nämä uusinta versiot eivät ole kuitenkaan usein menestynyt yhtä hyvin kuin edeltäjänsä (kuten RoboCop, Total Recall ja Conan).

Kopioiminen voi siis olla hyvin menestyksekästäkin ja hyväksyttävää, kunhan ei kuitenkaan tee täysin samaa mikä on jo olemassa.

 

Lähteet: Alf Rehn – Vaaralliset Ideat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit:

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Luomisen tuska”

  1. Eveliina Lehtimäki sanoo:

    Hyviä esimerkkejä Mikael.

    Mielestäsi tämä lause kiteytti koko esseesi: ”Lyijykynä esimerkin tapainen luovuus on hyvin suositeltavaa, sillä se helpottaa työprosessia ja aikaa jää enemmän tärkeimmille asioille.”

    Tuotteistamis pajassa me kävimme läpi tuotteistamisessa vaadittavia tai hyväksi havaittuja asioita. Yksi näistä oli pystyä kääntämään heikkoudeut vahvuuksiksi. Esimerkiksi Apple on luotu niin, että et pääse sitä kovasti muokkaamaan, toiset rakastavat sitä ominaisuutta, toiset vihaavat sitä. Jos et aiheuta tunteita, et voi menestyä.

    Välillä on hyvä mennä siitä mistä aita on matalin.. ainakin osan prosessia. Tällöin jaksaa pidemmälle ja toisaalta, joskus aidan alta meneminen avaa enemmän portteja kuin sen yli pääseminen.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!