Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Laput pois silmiltä!



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Talous yhdeltä istumalta
Hazlitt, H.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Jos olen jotain oppinut kuluneen syksyn aikana, niin sen, että talousasioissa pitää aina vilkuilla omaa nenäänsä pidemmälle. Yksi asia vaikuttaa aina toiseen ja toinen kolmanteen. Vaikka Promisia on syksyn aikana oppinut kenties hieman rauhallisemmaksi, Promisian taloustiimi on kyllä pitänyt yllä ”ensin tehdään ja sitten mietitään” -asennetta. Ja kuinka monessa asiassa onkin ensin menty metsään ja sitten korjailtu taakse jäänyttä sekamelskaa! No, onneksi mitään varsinaista sotkua ei kuitenkaan ole saatu aikaan. Pidemmälle katsomalla olisi ehkä voitu välttää tekemästä samoja asioita moneen kertaan. Tällaisen myllerryksen keskellä on joka tapauksessa ollut hauskaa lukea Henry Hazlittin teosta Talous yhdeltä istumalta. Hazlittin tärkein viesti on nimittäin se, että talouden tulkinnassa mennään yleensä metsään juuri siksi, että keskitytään tutkimaan tapahtumien välittömiä vaikutuksia erityisryhmille ja unohdetaan tarkastella tapahtumien pitkäaikaisia vaikutuksia kaikille sidosryhmille (Hazlitt 2011, 92).

Leikitäänpä hetki, että Proakatemian opiskelija on ollut rohkea ja lähtenyt toteuttamaan unelmiaan perustamalla brittipubin Tampereelle. Eräänä lauantai-iltana jääkiekko-ottelun jälkeisessä huumassa pettynyt lätkäjätkä saapuu kuitenkin ystävineen rellestämään Tampereen keskustaan ja päätyy tukkanuottasille juuri sulkeutuneen pubin edustalle yön pimeinä tunteina. Yksi asia johtaa toiseen, ja kiekkofanit rikkovat taistelun tuoksinnassa pubin ikkunan. Pubin omistajalle aiheutuu tästä kustannuksia, ja omistajan valitsemalle ikkunoita valmistavalle yritykselle syntyy tuloja. (Oli pubin omistajalla sitten vakuutusta tai ei, tilanne on silti sama: jollekin aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia ja ikkunafirmalle töitä.) Hazlittin (2011, 21) mukaan analysoitaessa tällaisia tapauksia talouden näkökulmasta unohdetaan usein tärkeä seikka: tilanteessa on myös se kolmas osapuoli.

Jätinkin alussa kertomatta, että pubin omistaja oli juuri saanut kutsun Proakatemian 20-vuotissyntymäpäiville ja oli aikonut ostaa tilaisuutta varten uuden mekon. Nyt kun hänelle aiheutuikin ylimääräisiä kustannuksia rikkoutuneesta ikkunasta, omistaja päätti jättää mekon ostamatta ja lainata juhliin mekon kaveriltaan. Pubin omistajan oma budjetti pysyy näin ”tasapainossa”, mutta Proakatemian yritys, Showroom Tampere, josta hän oli aikonut ostaa mekon, saa vähemmän tuloja, kuin mitä se olisi voinut saada ilman ikkunan rikkoutumista. Tämä tarkoittaa myös vähentynyttä työmäärää mekon valmistaneelle yritykselle. Hazlitt (2011, 21) huomauttaa, että työllisyys ei siis yleisesti ottaen lisäänny yhteiskunnassamme siksi, että ikkunafirma saa lisää tilauksia, sillä sen työllisyyden lisääntyminen ainoastaan vähentää mekon valmistaneen firman työllisyyttä.

Sen lisäksi, että unohdamme usein kolmannen osapuolen olemassaolon kokonaan, erehdymme monesti myös tulkitsemaan asioita vain omasta näkökulmastamme. Tähän sortuu varmasti joskus meistä jokainen, vaikka asia ei talouteen varsinaisesti liittyisikään. ”Kunpa juustot olisivat kaupassa lähempänä leikkeleitä, koska minä en osta niiden välissä olevalta hyllyltä mitään.” ”Kunpa tuo teini päästäisi minut ensin bussiin, kun tämä aamukin on ollut niin vaikea.” Hazlitt (2011, 122) puhuu valtiollisesta hintojen säätelystä ja huomauttaa, että kuluttaja on usein tottunut tuotteen hintaan ja närkästyy, jos hintaa nostetaan. Ainoa poikkeus tähän on kuitenkin tuote, jota hän valmistaa itse (Hazlitt 2011, 122). Sen kohdalla kuluttaja kyllä ymmärtää, että tuotantokustannukset ovat nousseet, raaka-aineiden hinta on noussut tai yhtä sun toista raaka-ainetta ei ehkä saa enää maasta. Oman tuotteen ollessa kyseessä, ihminen saattaa nähdä hyvinkin epäoikeudenmukaisena sen, että valtio pyrkii pitämään tuotteen hintaa alhaisena (Hazlitt 2011, 122).

Hazlittin (2011) teoksesta oppimani asiat ovat varmasti syventäneet taloudellista maailmankatsomustani, mutta kun teoksen oppeja pohtii tarkemmin, on päivänselvää, että ne käyvät myös yleisistä ohjenuorista elämään. Älä kävele laput silmillä ja pohdi pelkästään tekojesi välittömiä seurauksia – vilkuile myös sivuille ja tarkkaile, mitä teoistasi seuraa muille ihmisille. Tästähän edellä mainitussa ikkuna-esimerkissäkin oli kyse! Älä ajattele vain itseäsi, ajattele myös muiden tunteita. Tästähän puhuttiin juuri yllä hintojen säätelyn yhteydessä! Teoksessa esitetyt ajatukset ovat mielenkiintoisia ja ne herättävät pohtimaan talouteen liittyviä asioita laajemmin ja monista eri näkökulmista. Olisin kuitenkin itse nauttinut teoksesta enemmän, jos olisin lukenut alkuperäisen englanninkielisen version. Lukemani suomenkielinen versio oli kehnosti käännetty ja lukeminen oli minulle todella hidasta ja vaikeaa. Vaikka lukukokemukseni kärsikin hieman tämän takia, Hazlittin ajatukset ovat pohtimisen arvoisia, ja miehen ajatuksiin on ehdottomasti syytä tutustua vielä tarkemminkin. Tulen varmasti lukemaan teoksen vielä toiseen kertaan!

 

Lähteet

Hazlitt, H. 2011. Talous yhdeltä istumalta. Eetos kustannus.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close