Kyselytutkimus

22.02.17 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät
Kirjan kirjoittaja: Vehkalahti Kimmo
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle

Kyselytutkimus

 

Tutkimusongelman määrittäminen

Ensimmäinen askel kyselytutkimuksen aloittamisessa, on ongelman määrittäminen: Mikä on ongelma, joka halutaan selvittää? Kannattaako sen selvittämiseen ylipäätään uhrata aikaa? Mitä siitä tiedetään entuudestaan?Tutkimus kannattaa ehdottomasti toteuttaa, jos ollaan tilanteessa, missä painitaan asian kanssa josta on tärkeää saada tietoa ja vain mututuntuma ei riitä.

Tutkimusongelman määrittämisessä on tärkeää muistaa aiheen tarkka rajaus. Tämä essee käsittelee kyselytutkimusta, jossa aiheen rajauksen merkitys korostuu. Mikäli tutkittava aihe asetetaan liian laajaksi voi aineiston luotettavuuden suhteen ilmetä ongelmia, sekä tutkimusryhmä kohdata resurssipulan toiminnan jatkamiseksi.

Kyselytutkimus toteutetaan usein satunnaisesti valituilla kohdehenkilöillä, jotka kuuluvat valittuun otantaan. Jos heille lykätään eteen liian laaja tutkimuslomake todennäköisesti he puuttuvat sitä täyttäessään ja antavat sinnepäin vastauksia. Pahimmillaan he jättävät koko lomakkeen täyttämättä.

Jahka tutkimusongelma on määritelty, tulee eteen tutkimuksen toteuttamisen suunnittelu. Millainen on tutkimuslomake? Keneltä kerätään tietoa? Miten, milloin ja missä tietoa kerätään?Kyselytutkimukseen voi soveltaa seuraavia tiedonkeruumenetelmiä: kirjelistat, sähköpostitse levitettävä lomake, nettisivuilla markkinoitava lomake, puhelinhaastattelut, f2f-haastattelut, sovitut tapaamiset. Kaikilla edellä esitetyillä menetelmillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Tapauskohtaisesti pitää osata tulkita, mikä on sopivin tapa kerätä tietoa.

 

Hyvä kyselylomake

Voisin väittää, että kyselytutkimuksen kannalta kaikkein olennaisin seikka on hyvän kyselylomakkeen laatiminen. Sen merkitys korostuu etenkin tilanteissa, joissa vastaajat eivät ole kontaktissa tutkijoihin lomaketta täyttäessään.

Lomakkeen on oltava selkeä, johdonmukainen ja sen välittämän viestin on oltava helposti ymmärrettävissä. Kysymykset tulee muotoilla niin, että vastausvaihtoehdot eivät mene päällekkäin. Jos kieli on epäselvää, tai sillä on koitettu kikkailla tulee tuloksien joukkoon äkkiä virheellistä tietoa väärinkäsitysten johdosta.Lomake ei saa olla liian pitkä. Lomakkeen laatimista varten on hyvä rajata tutkimusongelma tarpeeksi pieneen, jotta lomakkeella pystytään haalimaan mahdollisimman syvällistä tietoa. Liian pitkä kyselylomake ei taatusti kerää ainakaan loppupäästään kovin relevantteja tuloksia. Avoimia kysymyksiä ei kannata tunkea joukkoon liikaa.Toki jossain kohdissa ne voivat olla välttämättömiä. Kuitenkin jos avoimet kysymykset tuntuvat keräävän lähinnä yhden sanan mittaisia vastauksia, on se merkki, että niitä on viljelty lomakkeeseen liikaa.

Monesti lomakkeilla selvitetään myös vastaajien taustatietoja (työtilanne, koulutus, parisuhde, asumismuoto, ikä yms.). Näitä tekijöitä selvittävät kysymykset kannattaa ehdottomasti sijoittaa vasta lomakkeen loppupuolelle.  Niihin vastaaminen ei vaadi ajattelutyötä, ja eivät täten puuduta vastaajaa. Lisäksi jotkut vastaajat voivat koke hyvin tungettelevaksi, jos samantien ryhdytään tivaamaan henkilökohtaisia tietoja.

Kysymysmalleja löytyy lukuisia. Sen kummemmin niitä tässä erittelemättä, voin vain todeta, että samaan tapaan, kuin tiedonkeruumenetelmissä, on niillä kaikilla omat etunsa ja niiden soveltuvuus eri tilanteisiin on tutkijoiden harkinnan varassa.

 

Vastausten luotettavuus

Huonosti laadittu kyselomake voi johtaa aiemmassa kappaleessa esiteltyihin ongelmiin. Jos yksittäisen vastaajan kohdalla ilmenee selvästi väsymys vastauksia annettaessa, on tälläisen vastaajan antamat tiedot syytä rajata aineistosta pois.

Lomakkeita levitettäessä on monesti tapana käyttää jotain porkkanaa houkuteltaessa vastaajia perehtymään lomakkeeseen. Houkuttimena käytetään tyypillisesti vaikkapa tuote- tai lahjakorttipalkintoja. Jotkut vastaajat saattavat osallistua tutkimukseen vain tälläisten palkintojen perässä ja antaa epämääräisiä vastauksia. Nämäkin vastaukset on syytä tunnistaa joukosta ja rajata tulosten analysoinnin ulkopuolelle.

Vastaajat saattavat herkästi vastata kysymyksiin siten, että heistä tulee todellisuutta parempi kuva, vaikka sillä ei olisi mitään merkitystä heidän kannaltaan. Esimerkiksi jos tutkitaan vastaajien liikuntatottumuksia on vaarana, että vastaukset ovat kaunosteltuja todellisuuden aiheuttaman häpeän vuoksi.

Tutkijan on osattava tunnistaa lomakkeestaan ne kohdat, joihin mahdollisesti pääsee joukkoon liioiteltuja vastauksia ja suhtautua niihin erityisen kriittisesti. Hyvä tutkija osaa ottaa nämä seikat huomioon ja laatiessaan tutkimuslomaketta osaa muotoilla ne mahdollisimman pehmästi. Esimerkiksi kannattaa pohtia kysytäänkö ikää niin, että vastaajat ilmoittavat sen tarkkoina vuosina, tai vaihtoehtoisesti vuosilukuihin perustuen.

 

Vastausten tulkinta

Vastausten tulkintaan on kaksi hyvää perussääntöä: ole mahdollisimman perusteellinen, ja suhtaudu aineistoon kriittisesti.Edellä esiteltyjen ongelmien johdosta on aineistoa käsiteltävä kriittisellä otteella. Vastauksia ei pidä niellä sellaisenaan, vaan niiden paikkaansa pitävyyttä on syytä kyseenalaistaa. Etenkin jos tuloksissa ilmenee jotain räikeää.

Toki tilanne on hieno, jos tutkimuksella saadaan selvitettyä jotain mullistavaa, sehän tutkimuksella on ideana. Ennen kuitenkin, kuin lähtee väittämään mitään tulee tuloksiin perehtyä todella tarkasti. Omat päätelmät on perusteltava niin hyvin, että niiden takana voi todella seistä jonkun niitä mahdollisesti kyseenalaistaessakin.

Raporttia kirjoitettaessa on oltava perusteellinen. Tuloksia tulee lähteä perkaamaan ihan ruohonjuuritasolta. Raporttia kirjoittaessa on syytä luoda se sellaiseksi, että kuka tahansa saa jälkeenpäin siitä  kuvan mitä ja miten on tutkittu, millaisia tuloksia on saatu ja millaisia päätelmiä niistä on tehty. Etenkin omissa päätelmissä on selkeästi viitattava aineiston kohtiin, joista päätelmät sikiävät, luotettavan analyysin takaamiseksi.Jos tutkimuksen tukena käytetään aiempaa teoriaa tai muuta materiaalia täytyy siihen viitata niin, että sen voi jälkikäteen tarkistaa.

 

Lähteet:
Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, Vehkalahti Kimmo, 2014

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Kyselytutkimus”

  1. Taru Mansikka sanoo:

    Hieno teksti Mikael! Täsrä näkee, että olet tutustunut tähän aiheeseen ja en malta odottaa kesää, kun päästään monen eri kyselyn tekemiseen yhdessä Älyn & Väläyksen malliin! Näitä samoja oppeja on myös hyvä käyttää oppreiden tekemiseen ja tämä essee on varmasti sinullekin hyvä työkalu tekstin tuottamiseen ja opparissa eteenpäin pääsemiseen!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!