Kyky unelmoida on kilpailuetu / Kirjaessee

07.12.16 Esseen kirjoittaja: Anu-Maria Järvinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Lupa toimia eri tavalla
Kirjan kirjoittaja: Anssi Tuulenmäki
Kategoriat: Oppiva organisaatio

 

Kyky unelmoida on kilpailuetu

Unelmoimisen vaikeus

Motive piti marraskuussa 2016 ensimmäisen Final Camp- pajansa. Pajan aikana huomasin, että unelmointi Final Campista ja matkakohteestamme oli minulle vaikeaa. Olin juuri pajapäivän aamuna itkenyt kenkäkaupassa reklamaation toivossa äkillisesti rikkoutuneita kenkiäni. Olin kertonut myyjälle, että olin saanut kengät perheeltäni syntymäpäivälahjaksi. Kenkien haljettua pohjista omistin talvikenkinä enää vain saappaat, eikä minulla ollut varaa uusiin talvikenkiin.

Kenkäkaupasta lampsin saappaineni Proakatemialle pajaan, jossa tehtävänämme oli tiimin kanssa pohtia, mihin haluamme matkustaa Final Camp-leirillä, ja mitä tavoitteita yhteinen matkamme voisi sisältää. Kaksi eri maailmaa tömähtivät sillä hetkellä yhteen. En pystynyt unelmoimaan matkasta, enkä edes halunnut kuvitella paljonko lentoliput Väli-Amerikkaan tai Afrikkaan tulisivat maksamaan.

Myöhemmin kahvitauon aikana ymmärsin, että arjen pulmat olivat vallaneet päästäni kaiken tilan, eikä unelmille, esimerkiksi Final Campille, ollut jäänyt tilaa. Päätin, että nyt haluan raivata tilaa ruusunpunaisille unelmille.

Anssi Tuulenmäki ja Lupa toimia eri tavalla

Aloin lukea Anssi Tuulenmäen Lupa toimia eri tavalla -kirjaa, koska kirjan kirjoitaja ajattelee, että ilman unelmia mitään täysin uutta ei voi syntyä. Aalto-yliopiston tutkija ja Yli-innovaatioaktvisti Anssi Tuulenmäki luennoi innovaatiosta ja kehittämistyöstä syksyllä 2016 Tampereella järjestetyssä työllisyysfoorumissa. Hän jäi mieleeni uteliaana puhujana, jonka ajatuksista halusin oppia lisää.

Kirja kertoo ihmisen kyvystä innostua ja muuttaa omia ja yrityksen toimintatapoja, eli kyvystä toimia eri tavalla. Kirja sopi hyvin pohjustamaan tietäni kohti unelmointia.

Unelmat

Unelmat ovat Tuulenmäen mukaan yksilön positiivista energiaa ja innovaatio yrityksen kehittymisen ehto. Unelmointi ja innovoiti liittyvät erottamattomasti toisiinsa, ja erityisesti tiimiyrittäjänä tämä tuntui tärkeältä oivallukselta.

Wikipedian mukaan unelma on myös haavetta, toivetta, tuulentupaa, pilvilinnaa, toiveunta, ruusunpunaista päiväunta ja utopiaa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Tuulenmäen mukaan unelmointi on positiivista energiaa, ja siihen liittyy aina vahva tunne. Unelma on usein yksilölle hyvin henkilökohtainen asia, ja sen eteen on valmis tekemään kovastikin töitä. Unelma eroaa Tuulenmäen mukaan visiosta siinä, että juuri henkilökohtaisuus tekee unelmasta tärkeän ja tavoiteltavan, kun taas visio on usein synonyymi asialle, jota kukaan ei muista, ja joka joskus ehkä oli olemassa.

Melestäni unelmoinnissa ei ole kyse arjen realiteeteista tai siitä, onko unelman toteutuminen mahdollista. Haaveen käsitteestä ja unelmoimisesta Pro gradu- tutkielman tehneen Leena Kurjen mukaan unelma voi myös muuttaa muotoaan henkilön iän ja elämänkaaren mukaan.

Miksi unelmoiminen on niin vaikeaa?

Suurin syy minun unelmieni puuttuumisen on se, että töiden ja opiskelujen kanssa taiteilu vie välillä paljon energiaa. Usein minusta tuntuu siltä, että minun kannattaa keskittyä yhden päivän tai viikon asioiden hoitamiseen kerrallaan. Unelmoimiseen pitäisi silloin varata erikseen aikaa, sillä kiireessä harvoin ehtii unelmoida muusta kuin paremmista ajosta. Unelmoiminen vaatisi siis minun tapauksessani ajanhallintaa. Olen Proakatemialla huomannut, että ajanhallinassa ja itseni johtamisessa minulla riittää vielä töitä, ja tämä tekee unelmoimisesta joskus vaikeaa.

Unelmoimiseen liitttyy itseen uskominen. Kurjen mukaan moni ajattelee, että unelmiaan ei voi toteuttaa, ja ettei heistä ole siihen. Unelmointi vaati rohkeutta päästää irti piintyneistä ajatuksista omasta itsestä. Unelmoimiseen liittyy mielestäni myös se, että toivoo jotain tulevaisuudelta ja näkee itsensä siellä, eikä vain tässä päivässä kahlaamassa läpi erilaisista tehtävistä.

Unelmiin liittyy joskus myös raha. Kun rahaa on vähän, saatan itsekin virheellisesti ajatella, että unelmoiminen ei sovi juuri nyt pirtaan. Joskus unelmat maksavat, ja niihin saattaa kuulua vaikkapa matka. Taloudellisesta tilanteesta huolehtiminen ja asioiden ”järkeistäminen” saattaa ajaa unelmien edelle.

Mitä unelmoimalla voi saavuttaa?

Unelmoiminen liittyy mielestäni innostumiseen ja positiivisuuteen. Unelmointi on yksilöä vapauttavaa ja se lisää yksilön ja yhteisön positiivista energiaa.

Kyky unelmoida on kilpailuetu. Tuulenmäen mukaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa kyky unelmoida ja kehittää uutta on olennainen metakyky ja yritysmaailmmassa kilpailuetu. Unelmointin kuuluu olennaisesti kyky tuottaa määrää, kyky venyttää ylärajaa ja kyky lyödä löylyä toisen unelmiin. Kun kehitetään uutta, täytyy uskaltaa ajatella riittävän isosti, eli unelmoida, ja täytyy uskaltaa ajatella riittävän pienesti, eli kokeilla. Unelmoimalla voi siis löytää jotain täysin uutta.

Unelmoidessa työskentelymotivaatio lisääntyy. Kurjen tutkimuksen mukaan korkeat odotukset toiveiden toteutumisesta sekä mielessä olevat keinot näiden unelmien saavuttamiseksi lisäävät ihmisten työskentelymotivaatiota ja samalla menestystä saavuttaa toiveitaan.

Unelmoiminen muokkaa Kurjen mukaan lopulta myös nykyhetkeä. Kun ihminen tekee tekoja unelmiensa eteen, nykyhetki muokkautuu. Harva ihminen vain ajautuu omaan unelmatyöhönsä, vaan sitä ennen on tapahtunut jotain, muun muassa haaveilua.

Täysin uutta ei synny suunnittelemalla

Opin kirjaa lukiessani paljon unelmoimisen tärkeydestä ja merkityksestä. Ymmärsin, että unelmat ovat arvokasta eteenpäin vievää energiaa.

Tuulenmäen mukaan työnteko on nykyään hyvin merkittävä osa elämää. Opiskelemme Proakatemialla paljon työelämää ja yrittäjyyttä varten, ja monilla meistä Proakatemian opiskelijoista on myös unelmia liittyen tulevaisuuteen. Tuulenmäki kysyykin, että kun työ on kerran niin suuressa osassa elämäämme, kannattaako silloin tavoitella kopiota, vaan uuden kehittämistä? Täysin uutta ei voi kehittää pelkällä suunnittelulla.

Kuinka hyvä sinä siis olet unelmoimaan?

 

Kirjaesseen lähteenä on käytetty Anssi Tuulenmäen kirjoittaman Lupa toimia eri tavalla- kirjan lisäksi Leena Kurjen vuonna 2009 valmistunutta Pro gradu-tutkielmaa ”Pilvilinnoja vai ihan oikeita unelmia? Haaveen käsitteen laadullinen tarkastelu”. Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos.

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.9/5 (17 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: +2 (from 2 votes)
Kyky unelmoida on kilpailuetu / Kirjaessee, 4.9 out of 5 based on 17 ratings Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

3 kommenttia to “Kyky unelmoida on kilpailuetu / Kirjaessee”

  1. Laura Kallio sanoo:

    Tämäpäs laittoi ajattelemaan!

    Huomaan itsellänikin olevan vaikeuksia unelmoida ja usein ne unelmat ja haaveet kariutuvat heti alkuunsa. Siis ennen kuin niistä edes tulee unelmia. Jäävät siis ajatuksen asteelle, kun itse jo arkiajatuksissani torppaan ne juurikin ajattelemalla että ”ei ole rahaa tai ei se kuitenkaan onnistu tai vie liikaa aikaa tai eihän tuo ole yhtään realistista”.

    Esimerkiksi meidän syksyn aarrekarttapajassa sanoinkin ääneen, että oli jotenkin vaikeaa haaveilla tai pohtia valmistumisen jälkeisiä asioita.

    ”Unelmointi vaati rohkeutta…” on hyvä muistutus itselle. On siis uskallettava mutta uskottava samalla itseensä.:) Ja samalla ehkä muistutettava itseään siitä, että unelmia ei tarvitse myöskään suorittaa. Jos joku ei toteudu, se ei haittaa tai jos joku unelma ei osoittaudukkaan unelmoinnin arvoiseksi, suuntaa voi aina muuttaa.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Maija Laurikkala-Dewes sanoo:

    Voi miten hyvä kirjoitus! Jos emme uskalla lennättää unelmiamme, miten minkään muunkaan lennättäminen voisi onnistua..?

    ”Pessimisti ei pety” on joskus ollut oma mottoni.. kauhistuttaa ajatellakin, millaisen ajattelumaailman, unelmista puhumattakaan, sellainen elämänasenne saa aikaan. Pettymyksiltä suojautuminen on liiallista silloin, kun pettymysten pelossa kieltää itseltään myös unelmoinnin, kurkottelun jonnekin eteenpäin, ylöspäin, kauas. Eihän unelmien muuttumisen tarvitse olla pettymystä. Unelmia (ja mielipiteitään) saa vaihtaa! Kunhan jaksaa unelmoida – ja muodostaa omia mielipiteitä.

    Yritetään pitää Motivessa yllä sekä unelmointia että omien mielipiteiden vaihtoa, joohan?

    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Hanna Kallio sanoo:

    Pajojen yön aarrekartta paja oli minun mielestäni todella ihana, kiitos siitä vielä kerran! Olin tehnyt viimeksi 15-vuotiaana vastaavanlaisen aarrekartan jossa oli kuvia siitä mistä haaveilen 5 vuoden päästä. Seitsemässä vuodessa unelmani ovat muuttuneet melko paljon noista ajoista, mutta oli siellä myös asioita joista olen unelmoinut aivan pikkutytöstä asti.

    Olen kova unelmoimaan, eli voi kai sanoa, että olen rohkea. Mutta muutan unelmiani hyvin usein, luultavasti sen takia etten usko itseeni riittävästi. Olen myös erittäin malttamaton, että hylkään haaveeni erittäin nopeasti jos en saavutakkaan sitä viikossa. Välitavoitteiden asettaminen on ainut keino minulle pyrkiä kohti unelmiani.

    Aikaisempi aarrekarttani keskittyi enemmän asioihin, jotka halusin omistaa ja tänä päivänä unelmoin enemmänkin perheestä ja menestyksekkäästä urasta. Monet lapsuuden haaveeni kulkevat yhä mukanani, mutta ne ovat matkan varrella muuttaneet muotoaan realistisemmiksi.

    Meidän valmentajamme Liisa sanoo aina, että jos kurkottaa kuuhuun saattaa pudota tähtiin. Sanonnan innoittamana en aijo enää pelätä suuria unelmiani, vaan nautin jokaisesta hetkestä kohti niitä.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!