Kuunteleminen on rakkautta ilman eroottista ja seksuaalista jännitettä

13.11.17 Esseen kirjoittaja: Timur Alanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuuntele ja tule kuulluksi
Kirjan kirjoittaja: Tony Dunderfelt
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Kävelin kirjastossa ja etsin itselleni mielenkiintoista luettavaa. Silmiini pomppasi kirja, jonka psykologi Tony Dunderfelt on kirjoittanut. Kirjan nimi Kuuntele ja tule kuulluksi, herätti oitis mielenkiintoni. Mutta miksi? Olen viime aikoina yrittänyt oppia tuntemaan ja ymmärtämään ihmisiä nimenomaan kuuntelemalla. Otin tämän keinon käyttöön jo Proakatemialle saapuessani. Tavallisesti olen sellainen ihminen, joka tykkää olla jatkuvasti esillä ja äänessä. Siispä päätin ottaa asioihin erilaista näkökulmaa – mitä jos en olisikaan aina äänessä, vaan opettelisin tuntemaan ihmisiä kuuntelemalla ja havainnoimalla heitä. Täytyy myöntää, että se oli aluksi aika haastavaa, mutta näin vuoden jälkeen se on kasvattanut myös minua henkisesti. Minusta tuntuu, että olen oikeasti saanut ihmisiltä paljon enemmän oppia kuin aikaisemmin. Kirja auttoi minua ymmärtämään, että olen vasta matkalla aidon kuuntelemisen tilaan ja kuuntelemisen kanssa on vielä paljon opittavaa.

Mutta mitä kuunteleminen todellisuudessa on?

Moni varmasti samaistuu siihen, että kun esimerkiksi pajan aihe on lähellä sydäntämme ja se kiinnostaa meitä, olemme huomattavasti vastaanottavaisempia ja haluamme kuulla aiheeseen liittyen lisää asioita, joista voimme saada jotain irti. Kun taas pajan aihe ei ole lähellä sydäntämme, emme keskity siihen yhtä kovaa ja käytännössä olemme vain läsnä siinä tilanteessa. Aina ei tietenkään ole näin, mutta omalla kohdallani huomaan tämän tapahtuvan valitettavan usein.  On siis sanomattakin selvää, että näissä tilanteissa aivomme ja korvamme reagoivat täysin eri tavalla. Hyväksyvä, läsnä oleva kuunteleminen on taito. Se ei ole vain itsestään tuleva, refleksinomainen toimintatapa. Kuulemme toki ääniä ja sanoja sekä vastaanotamme puhetta melko automaattisesti. Varsinainen kuunteleminen vaatii kuitenkin vielä ylimääräisen tietoisen tahdon ponnistuksen. On tahdottava olla läsnä ja osattava tulkita vuorovaikutustilanne mahdollisimman rakentavalla tavalla.

Hyvä kuunteleminen vaatii tietoista asettumista kuuntelemisen tilaan

On helppo heijastaa oma näkemyksensä toisen puheeseen. Usein se tapahtuu tiedostamattamme, mutta ei kuitenkaan pahaa tarkoittaen. Toinen saattaa kokea, ettei hän ole tullut kuulluksi lainkaan tai sitten hänet on ymmärretty väärin. Tällaisen kokemuksen jälkeen on todennäköistä, ettei hän halua tarjota muille osapuolille sitä luksusta, että myöskään he tulisivat kuulluiksi. Keskustelu ei näin ollen etene, vaikka vuorovaikutuksessa on mukana sinänsä fiksuja ja osaavia ihmisiä.

Luulemme usein heti ymmärtävämme, mistä on kysymys ja otamme saman tien kantaa toisen sanomiseen. Voimme myös ärsyyntyä tai pettyä ja silloin usein katkaisemme vuorovaikutuksen siihen paikkaan. Meidän tekee usein mieli automaattisesti kommentoida tai arvostella toisen sanomisia, jolloin käytännössä hyökkäämme toista kohtaan.

Puolestaan voimme myös käyttäytyä myös puolustavasti, jolloin emme jaksa kuunnella, mitä toinen on sanomassa, poistumme ainakin henkisesti paikalta ja alamme ajatella jotain aivan muuta, mikä ei kuulu lainkaan käsillä olevaan tilanteeseen. Taitavaan kuuntelemiseen kuuluu kuitenkin se, että jaksamme viipyä tietyn ajan läsnä olevassa niin sanotussa kuuntelemisen tilassa. Kuuntelemisen tila on aito psyykkinen, sisäinen tila. Olemme hereillä ja valppaana, huomaamme, että olemme hyökkäämässä vastaan tai huomiomme poistuu tilanteesta, mutta tietoisella sisäisellä fokusoivalla liikkeellä palautamme itsemme läsnä olevaan kuunteluun. Annamme toisten puheiden kaikua omassa sisäisyydessämme niin kauan, että suurin piirtein ymmärrämme, mitä toinen on sanomassa ja miksi.

Mielestäni on siis erittäin tärkeää, että tiimissä saataisiin dialogi mahdollisimman nopeasti kuntoon. Tarkoitan dialogilla aitoa vuorovaikutusta, jossa tiimin jäsenet haluavat aidosti ymmärtää mitä toisella on sanottavaa ja mitä hän sillä tarkoittaa. Oleellista on myös ymmärtää miksi hän on sitä mieltä. Aika ajoin kuitenkin edelleen tuntuu, että keskustelemme dialogiringissä, mutta keskustelumme koostuu muutaman ihmisen kilpailevasta monologista. Olen kuitenkin tyytyväinen, että ensimmäisen vuoden aikana olemme panostaneet dialogin laatuun ja tiiminä olemme saaneet hyvää palautetta dialogin sujuvuudesta.

 

Kehitettävää kuitenkin löytyy

Jossain kohtaa dialogia olisi aina hyvä tehdä yhteenveto siitä, mistä on puhuttu ja mitä koko keskusteluprosessista seuraa tai mihin se on johtanut. Ihmisiltä jää liian usein tämä ratkaiseva kohta huomioimatta. Parhaimmillaan olemme kuunnelleet toisiamme ja pystyneet melko hyvin kyselemään toisiltamme tarkentavia kysymyksiä saavuttaen parempaa ymmärrystä. Sitten aika loppuu, ihmisille tulee kiire ja kohta kukaan ei muistakaan, mistä on puhuttu ja mihin on päädytty. Tämä toimii yleensä vain silloin, kun dialogia käy vain muutama ihminen ja keskustelun pohjalta tehdään pöytäkirja.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit:

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Kuunteleminen on rakkautta ilman eroottista ja seksuaalista jännitettä”

  1. Essi Vaara sanoo:

    Hyvin kirjoitettu essee Timppa! Sulla on hyvin jaoteltua tekstiä ja teksti etenee todella sujuvasti! Olen itse huomannut myös tuon saman esimerkin johon viittaat pajan aiheella. Olen myös huomannut, jos aihe ei ole itselleni lähellä sydäntäni, mutta asiaa käydään enemmän dialogilla kuin monologilla kiinnostukseni säilyy huomattavasti paremmin, tiedä sitten mistä se johtuu! 😀

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!