Luin Rocktopsin artikkelin Artisti on brändi (2017), jossa kerrottiin brändäämisen olevan erityisen tärkeää esiintyvien taiteilijoiden kohdalla. Hyvin luotu brändi voi olla avain menestykseen. Brändi kertoo millainen artisti on sekä millaisia mielikuvia hän herättää. Hyvin luotu brändi auttaa markkinoinnin suunnittelussa, viestinnässä sekä oikeastaan kaikessa, mitä artisti tekee. Kaikki ulospäin näkyvä tehdään brändin mukaisesti, jolloin tuloksena on ehjä kokonaisuus. Brändin luomisesta vastaa usein manageri, jos artistilla on sellainen. Artistibrändin luomisesta löysin Anna-Tiina Timosen opinnäytetyön Artistibrändin lanseeraaminen ja markkinointi.

Brändin luominen

Se, miten artisti esiintyy, pukeutuu tai puhuu faneilleen luo brändiä. Niiden pitäisi olla samassa linjassa esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Anna-Tiina Timosen opinnäytetyön mukaan artistin brändäämisessä hyvä apuväline on 4T-malli: tuote, tahto, tarina ja tyyli. Siinä kokonaisuus ei koostu yksittäisistä irrallisista osista, vaan siitä, millainen artisti todella sisimmiltään on. Kaikki neljä T:tä tulee olla tarkkaan mietitty, sillä jos yksi osa jää haaleaksi, ei kuluttaja kiinnostu tarpeeksi. 4T-malli onkin kuin artistibrändin rakentamisen pohjapiirros.

Tuote on musiikkibisneksessä itse äänite. Hyvästä musiikkituotteesta puhuttaessa äänitteen laadukkuus ja se, miltä se kuulostaa ovat avainasemassa. Opinnäytetyöstä selvisi, että musiikkia tehdessä ei voida kuitenkaan edetä tavallisen tuotekehitysajattelun mukaan ja ajatella ensin kohderyhmää. Tieto yllätti minut, sillä kuvittelin musiikkia tehtävän kuuntelijoiden mieltymysten mukaan. Sen sijaan musiikkia tehtäessä tulisi ajatella kriittisesti ”Onko joku muukin, joka voisi tykätä tästä?” Tuote pitää hioa niin hyvään kuntoon, että se on timanttia kuulijoille ja sitä kautta laadukas brändi alkaa rakentumaan.

Nykyisin myös visuaalinen puoli, kuten promokuvat, musiikkivideot ja artistin pukeutuminen, ovat tärkeässä asemassa musiikkibisneksessä. Kuvilla ja videoilla voidaan nimittäin kertoa isoja, tuotteita tukevia tarinoita. Huonosti toteutettu visuaalinen ilme voi pilata hyvänkin musiikillisen tuotoksen, sillä laadukkuus niin visuaalisessa ilmeessä kuin musiikissakin muodostaa toimivan kokonaisuuden, jonka kuluttajat haluavat omakseen.

Tahto on brändäyksessä tärkeässä osassa: haluaako artisti tehdä artistin työtä koko sydämestään.  Brändäystä on turha tehdä, jos artisti ei ole varma haluaako tehdä sitä työtä. Tahtotila näkyy myös lavalla ja yleisö huomaa sen helposti. Artisti saattaa olla hätäinen tai ei näytä nauttivan esiintymisestä. Tällöin tulee helposti mielikuva, että hän tekee työtään vain rahan takia, ei intohimosta musiikkia kohtaan.

Tarina kertoo artistin elämästä musiikin takana. Siitä selviää, miksi artisti laulaa noin ja mistä kappaleet kertovat. Tarinaan kannattaa antaa pieni pala itsestään, jotta siitä syntyy rehellinen ja kiinnostava kokonaisuus. Elämän vaikeat kokemukset täytyy tuoda mukaan musiikkiin, jotta 4T-malli täyttyy. Monet artistit kertovat avoimesti esimerkiksi kiusaamisesta tai läheisen kuolemasta.

Tyylillä tarkoitetaan artistille ominaista tyyliä musiikin suhteen, jota vahvistetaan visuaalisin keinoin. Tyylilajin valinta onkin ehkä tärkein osa brändäystä, sillä se määrittelee, kuinka kaikki muu tehdään. Se helpottaa esimerkiksi visuaalisen ilmeen luomista.

Artistin brändäämisessä, kuten missä tahansa muussakin brändäämisessä, tärkeintä on tuoda esille todenperäisiä asioita ja korostaa niitä haluamaansa suuntaan. Brändäys ei ole valehtelua tai kuvan kiillottamista, vaan maineen ja imagon rakentamista. Se on sitä, mitä ihmiset kertovat lempiartististaan silloin, kun eivät voi kuunteluttaa hänen musiikkiaan esimerkiksi.

4T-malli oli itselle uusi työkalu. Oli hyvä, että löysin sen tätä esseetä tehdessä, sillä se pääsee pian käyttöön. Ryhdyn nimittäin manageroimaan tamperelaisbändiä, Mansesteria. Samalla teen heille opinnäytetyöni artistimanageroinnista ja sen vahvana teemana on Mansesterin brändin vahvistaminen. Uskon, että 4T-mallista on paljon hyötyä!