En ole ikinä seurannut koripalloa säännöllisesti. Tiedän että koripallossa on kaksi joukkuetta vastakkain, peli on nopeatempoista ja pallo on kuminen tai nahkainen ja mikä tärkeintä, pisteitä saa koreista. Muuten olen aina seurannut urheilua ja itsekin harrastanut liikuntaa koko pienen ikäni. Kirjan valitsin, koska oli mielenkiintoista nähdä, miten kirjassa on yhdistetty koripallo ja johtajuus. Kuuntelin kirjan Bookbeat-sovelluksen avulla, joten lainauksia en ole ottanut ylös vaan pohdin aihetta kuulemani perusteella. Peilaan kuulemaani projektiin, johon osallistuin nähdäkseni, miten 50 henkilöä toimii saman projektin parissa kellon ympäri. Projekti oli Antti Tuiskun lavan rakentaminen huhtikuussa Tampereella.

Hyvällä ja taitavalla johtajalla on oltava lujan lämpimät otteet niin tiimiläisiin kuin johdettaviin asioihinkin. Hänen on tiedostettava kaikki ympärillä tapahtuva asia ja osattava reagoida asioihin riittävän nopeasti. Lujia otteita tarvitaan tiukan paikan tullen. Lujat otteet eivät saa olla tiellä tai vääristää johtajan oletuksia johtamistavasta. Minulle lämpimät otteet kertovat, että johtajan on tiedettävä tiimiläisistään kaikki mahdollinen, jotta hän voi luoda jokaiselle mukavan ja turvallisen työympäristön. Lujan ja lämpimän suhde on siis oltava tasapainossa, jotta saadaan aikaan mahdollisimman hyvä yhdistelmä. Uskon, että johtaja menestyy parhaiten olemalla ihminen. Seurasin mielenkiinnolla Antti Tuiskun lavan rakennuksen pääjohtajan toimintatapaa. Hänellä oli valtavat paineet, että lava ja siihen kuuluvat rakennelmat saadaan rakennettua ajoissa ja oikein. Kun tein töitä kellon ympäri, oli odotettavissa tunteita laidasta laitaan. Pääjohtaja osoitti meille, että mitä on johtajuus ihmisenä. Välillä ääni kohoaa ja otetaan happea, selvitetään tilanne. Toisaalta myös vitsaillaan työkavereiden kesken ja ollaan valmiita auttamaan kaikkia. Tätä oli mielestäni huippujohtaminen. Ei johtajan tarvitse olla korkealla korokkeella ja johtaa sieltä alaisiaan, vaan hänen on tehtävä kenttätyötä yhdessä muiden kanssa. Näin tilanteisiin pystytään myös paremmin puuttumaan ja muuttamaan. Johtajan ollessa ihminen, hän on myös valmiimpi kuuntelemaan muita paremmin ja huomioimaan kaikkien toiveet. Mielestäni Dettmann sanoi mielenkiintoisesti työntekijän työnteosta: ”Hyvä johtaja saa työntekijän tekemään enemmän töitä kuin työntekijä itse arvaisi tekevänsä”. Pystyn allekirjoittamaan täysin edellisen lauseen. Tämä väite ei todellakaan ole helppo toteuttaa, mutta ei sen kuulukaan olla helppo, koska sillä erotellaan hyvät johtajat huipuista!

Dettmannin kirjassa väitetään, että hyvä johtaja on itsepäinen. Jäin pitkään miettimään tätä väitettä. Ensimmäisenä nousi mieleeni ajatus, että tämä pitää paikkansa. Kaikki johtajat ovat enemmän tai vähemmän itsepäisiä. Siihen en halua kommentoida, että onko tämä hyvä piirre johtajassa. Mielestäni ihanne johtaja osaa paremminkin keskustella tiimiläisten kanssa ja saada näin hyviä, kaikkia palvelevia päätöksiä aikaiseksi. Uskon kuitenkin, että jokainen tiimi tarvitsee vähintään yhden henkilön, joka on valmis toimimaan itsepäisesti tiimin eteen. Itsepäistä johtajaa tarvitaan enemmän urheiluvalmentajan roolissa kuin tiimijohtajan roolissa.

Dettmannin kirjassa kerrotaan, että huippupelaaja tarvitsee monesta lajista vaikutteita. Mielestäni sama sääntö pätee myös työelämässä. Johtaja osaa johtaa paremmin, kun hänellä on kokemusta monesta erilaisesta työnkuvasta. Tällöin hän ymmärtää paremmin ja näkee laajemmin asioita. Myös tiimiläisten tai työntekijöiden laaja kokemus on rikkaus työpaikalla. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkia asioita, kun jollain on riittävä taito. Kirjassa Dettmann kertoi, ettei hyväksy huonoa tai laiskaa suoritusta. Jälleen ajatuksen voi viedä mihin tahansa työympäristöön, koska laiska tai huono työsuoritus ei vie yritystä eteenpäin. Johtajan on tärkeä osata johtaa siten, että työntekijä on halukas tekemään oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Laiskottelu ei kuulu töihin, vaikka jokaista joskus väsyttää eikä työ kiinnosta, on johtajan vastuu luoda ympärille ilmapiiri, mikä innostaa ja kiinnostaa työntekijöitä. Jokaisen taidon oppiminen on konkreettista toimintaa, sen on oltava myös perusteltua. Uskoisin, että johtaja saa paremman vastaanoton, kun osaa perustella tarpeeksi hyvin ja kattavasti ideansa muille. Antti Tuiskun lavan rakennuksessa tilanteet muuttuivat todella nopeasti, koska lavaa ei oltu tällä suunnitelmalla ennemmin rakennettu. Tiimin vetäjien piti pystyä nopeassa ajassa perustella uudet ideat ja toteutustavat pääjohtajalle. Meille tämä oli mielenkiintoista seurattavaa, koska siinä piti kaiken tapahtua nopeasti. Työelämässä jokainen kohtaa varmasti välillä epäonnistumisia, tämän pitäisi vain vahvistaa tekijää ja viedä kohti onnistumisia. Omasta työstään voi oppia joka päivä ja kehittää omaa toimintaansa. Lavan rakennuksessa tapahtui yksi iso moka, joka johti siihen, että pari kymmentä ihmistä joutui työskentelemään pari tuntia tämän mokan korjaamisen eteen. Tämä varmasti kasvatti yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska jokaista tarvittiin korjaamaan tilanne. Luulen, että seuraavalla kerralla ei vastaavaa tapahdu, koska tästä opittiin kantapään kautta. Uskon, että lavan rakentaminen onnistui isolla tiimillä juuri sen takia, että meillä kaikilla oli yhteinen päämäärä. Halusimme saada lavan rakennettua mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, sekä sen kestävän tulevan esityksen. Yhteisen päämäärän on sidottava niin työntekijät kuin johtajakin. Jos toinen osapuoli muuttaa päämäärää, voi toinen osapuoli loukkaantua eikä työteho enää palvele yhtä paljon päämäärään pääsemistä. Säännöt ovat siis oltava selvät ja projektin loppuun viemistä auttaa, kun kaikki osapuolet haluavat onnistumista yhtä paljon.

Dettmann tuo kirjassaan ajatuksen, että harjoitukset ovat kuin juhla, josta kannattaa poistua parhaimmalla hetkellä. Tämä on mielenkiintoinen ajatus tuoda työelämään. Voisiko työpäivänkin päättää, kun asiat on saatu menemään hyvin sen sijaan että jatketaan väsymykseen saakka? Antti Tuiskun lavan rakennuksen ja keikan jälkeen oli vuorossa lavan purku. Jäin miettimään, että olisiko aikataulut voinut luoda siten, että työnteon ei tarvitsisi tappaa ketään? Tällä hetkellä roudareiden työolot ovat karmaisevat. Uskon, että parempia tuloksia saadaan, kun kaikki voivat aidosti nauttia työstään.

Johtajien tulisi osata huomata ja hyödyntää kaikkien erityisosaamista. Tämä on kultaakin kalliimpi erityisosaaminen, joka jälleen kerran erottaa hyvän johtajan huipusta. Kuinka inspiroivaa ja ihanaa olisi toimia tiimissä, jossa jokaisesta olisi kaivettu esiin paras osaaminen ja taito. Rullat rullasivat hirmuisella vauhdilla eteenpäin! Lavan rakennuksessa jokaisella työntekijällä oli oma rooli ja vahvuus toimia juuri sillä paikalla, mitä varten hän on harjoitellut ja hänet on palkattu. Tämä oli oikeastaan ainoa vaihtoehto, että lava saatiin onnistuneesti rakennettua. Kun työntekijä keskittyy omiin vahvuuksiin, hän saa enemmän onnistumisia aikaiseksi. Onnistumiset ruokkivat itsetuntoa ja tämä taas johtaa positiiviseen onnistumisen kierteeseen! Dettmann sanoi kirjassaan, että eihän aivokirurgikaan tee välillä gynekologin työtä. Kuinka osuvasti tämä onkaan sanottu? Kirjassa kerrotaan, että hyvä johtaja hallitsee antamalla vapautta. Tämä on jälleen väite, mikä ei voi sopia kaikkiin työtehtäviin tai työnkuviin. Se pitää kyllä paikkansa, että työntekijä tekee työnsä sujuvammin, kun hän saa itse päättää työajan, paikan ja toteutustavan. Luovuutta on mahdotonta määrätä, sille pitää antaa aikaa. On myös kannattavaa, että kaikki oppivat tekemään ratkaisut itse kuin, että yksi on ainoa päättävä. Tämän jälkeen päästäisiin lopputulokseen, että suurimmalla osalla ei riitä kiinnostus ja yksi on hukkunut työtaakan alle.

Voin lämpimästi suositella Dettmannin kirjaa kaikille urheilusta ja johtajuudesta kiinnostuneille. Oli hieno huomata kuinka paljon kokeneella valmentajalla voi olla sanottavaa johtajuudesta. Sain kiinni monesta hienosta ajatuksesta, mitä Dettmann on yrittänyt parhaimpansa mukaan ajaa. Pystyin luottamaan hänen puheisiinsa, koska hän on taitava työssään ja saanut paljon aikaan. Olisi ihana joskus päästä toteuttamaan näitä ajatuksia ja toimintatapoja oman tiimin kanssa.