Soluessee Emma Siippainen & Mari Mäkitalo

JOHDANTO

Kun Selkäfix ilmestyi Itsenäisyydenkadulle keväällä, ohikulkevat fysioterapeuttiopiskelijat tietenkin kiinnostuivat uudesta toimijasta näkyvällä paikalla. Kesällä alkoi kuulua jo huhuja mielenkiintoisesta uudesta toimintametodista ja syksyn koittaessa korviin kantautui jo esimerkiksi urheilijatuttujen kokemuksia Selkäfixistä. Kun sitten lopulta eksyimme Selkäfixin nettisivuille asti, olimme melko yllättyneitä – kyse ei ollutkaan uudesta fysioterapiayrityksestä. Mitä nämä fiksaajat oikein ovat – hierojia, jäsenkorjaajia vai jotain ihan muuta?

Selkäfixin nettisivujen mukaan Selkäfix-metodi on Pasin, Selkäfixin perustajan, kehittämä hoitomuoto, joka pohjautuu Pasin tekemään havaintoon selkäongelmaisten vääränlaisesta hoidosta. Pasi kertoo hakeneensa oppinsa USA:sta ja Suomesta, mutta tarkempaa tietoa koulutustaustasta ei löydy. Hän kertoo lisäksi kehittäneensä omasta takaa hoitomenetelmiä. (Selkäfix n.d.) Nopeasti mieleemme heräsi kysymys, minkälainen ammattilainen oikein on kyseessä, kun Suomessa tunnustettuja terveydenhuolto- tai kuntoutusalan ammattinimikkeitä ei Pasilta ainakaan julkisesti löydy. Uskottavuutta erityisesti maallikon silmiin tuo Selkäfix tiimiin kuuluva lääkäri, sekä nettisivuilta löytyvät asiakkaiden referenssit, joissa toistuu sama sanoma: vuosia jatkuneet kivut helpottivat vasta Selkäfixin vastaanotolla, monien muiden ammattiauttajien jättäessä tyhjän päälle.

Skeptisiä fysioterapeuttiopiskelijoita jäi kuitenkin kummastuttamaan se, mihin Selkäfix asettuu eri kuntoutus- ja terapiamuotojen välillä. Selkäfix kouluttaa koulutettuja hierojia selkäfix-metodiin, mutta itse metodin kehittäjän taustoista ei ole tietoja. Selkäfix tarjoaa siis enemmän kuin hierontaa, nettisivujen mukaan myös enemmän kuin fysioterapiaa (mikä kylläkin perustuu virheellisiin käsityksiin fysioterapiasta). Selkäfix koulutus kestää 4kk (Selkäfix n.d.). Tässä ajassa ei mielestämme mitenkään ole mahdollista omaksua kaikkea tuki- ja liikuntaelin vaivojen taustalla olevaa ongelmatiikkaa, mutta toisaalta Selkäfixin mukaan taustat eivät ole moniulotteiset (Selkäfix n.d.). Selkäfixin nettisivuilla kysymysosiossa on asiakkaiden lähettämiä kysymyksiä, joihin fixaajat ovat vastanneet. Muutamaan kysymykseen oli vastattu epämääräisesti ja ne särähtivät korvaamme virheellisenä ja perustelemattomana tietona. Tavalliselle tallaajalle Selkäfix kuulostaa vastaukselta kaikkiin ongelmiin, mutta tulevana terveydenhuollon ammattilaisena jokin tässä metodissa tuntuu mättäävän.

SELKÄTSEKIT

Kävimme testaamassa Selkätsekin palveluita ilmaisen selkätsekin muodossa.

Emma: Luettuani Selkäfixin nettisivuja olin saanut sellaisen käsityksen, että sinne menemällä selkäni hoidetaan kerralla kuntoon. Fysioterapeuttiopiskelijana en kuitenkaan asettanut realistisesti odotuksiani tällaisiksi, koska tiedän, että selkäkivun katoaminen on yleensä pidemmän aikavälin kuntoutuksen tulos, eikä yhden käynnin taikaisku. Olin siis hieman skeptinen mennessäni selkätsekkiin, mutta samalla odotin suurella mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää.

Selkätsekin alussa fixaaja kysyi minulta selkävaivastani. Kerroin, että vasen puoli alaselästäni oireilee ja hän sanoi heti, että se johtuu toispuoleisesta asennosta. Havainnoinnin aikana hän ei pyytänyt ottamaan ollenkaan vaatteita pois, vaikka esitin kysymyksen siitä. Fixaaja pyysi minua seisomaan normaalissa seisoma-asennossa ja teki havainnointia ainoastaan edestä ja takaa. Hän ei myöskään pyytänyt tekemään mitään aktiivisia liikkeitä. Seuraavaksi asetuin hoitopöydälle päinmakuulle ja hän katsoi jalkaterien ja kantapäiden asentoa verraten niitä toistensa asentoon. Oikean jalkani kantapää oli korkeammalla ja enemmän ulospäin kiertyneenä verrattuna vasempaan. Tämän jälkeen hän alkoi käsittelemään pakaroitani, jotka olivat hänen sanojensa mukaan erittäin kireät.

Fixaaja viittasi useaan kertaan suoristamiseen. Hän sanoi tutkimisen jälkeen, että nyt hän suoristaa minut, joka tuntui hieman oudolta. Hän myös sanoi lopuksi, että nyt alat olemaan suorassa, jolloin helposti asiakkaalle jää olo, että hoito on yhden kerran homma. Fixaaja teki myös SI-nivelelleni testin, josta en ollut aikaisemmin kuullut. Testin jälkeen fixaaja kertoi, että selkäkipuni ei ole peräisin SI-nivelestä. Fiksaaja rusautti selkäni käynnin loppupuolella, jonka jälkeen selkäni tuntui liikkuvan paremmin. Tällaisesta nopeasta helpotuksesta voi myös jäädä ihmiselle sellainen olo, että fixaajan käsittely auttaa koko ongelman hoitoon, vaikka kyse on vain hetkellisestä helpotuksen tunteesta. Hän piirsi havainnollistavan kuvan, jonka avulla näytti minulle sitä, että jopa yhden nivelen epätasapaino vaikuttaa moneen muuhun niveleen negatiivisesti ja näin ollen johtaa hermoperäiseen kiputilaan.

Mari: Selkäfixiin sisään astuessa vastaanotto oli vähän erikoinen: ”fiksaaja” ei esitellyt itseään, vaan kutsui minut sisään kysymällä ”mikäs sua vaivaa”. Aloitin kertomalla epämääräisestä selkäkivustani, joka tulee ja menee. Kerroin SI-nivelen alueelle paikantuvasta kivusta sekä ajoittaisesta iskiasoireesta. Lannerangan alueelle tulee myös herkästi paineen tunnetta pitkään seistessä, jota fleksio asento ja selän naksauttaminen helpottavat.

Fiksaaja aloitti tutkimisen tarkastelemalla seisoma-asentoani. Kysyin, tarvitseeko riisua päällimmäistä löysää paitaa pois, mutta fiksaaja totesi, että eiköhän hän näe tarpeeksi paita päällä. Hän totesi asennostani seuraavat: vasen jalkaholvi on pettänyt, minkä johdosta vasen reisiluu on sisäänpäin kiertynyt, tämän johtaen siihen, että lantion asento on muuttunut ja selässäni on toiminnallinen skolioosi, joka selittää kivut. Fiksaaja piirsi myös ”havainnollistavan” kuvan asennostani. Fiksaajan mukaan selkäkivulle on kaksi mahdollista syytä: hermojuuri on puristunut joko nikamien virheellisen asennon takia eli nikamien väliin, tai välilevyn pullistuman painaessa hermojuurta.

Tämän jälkeen alettiin käsittelemään pakaroita. Käsittelyjen välissä ja jälkeen kokeiltiin aktivoitumisjärjestystä takareiden, pakaran ja selän lihasten osalta, joka korjaantui käsittelyn jälkeen. Fiksaaja esitti minulle kysymyksen, jossa antoi jo ymmärtää hänen oman käsityksensä asiaan: ”Sano sinä nyt fyssariopiskelijana, että jos sun selkäkivun aiheuttaa nää pinnalliset kireät lihakset, niin auttaako syvien lihasten treenaaminen asiaan?”. Seuraavaksi fiksaaja omien sanojensa mukaan testasi SI-nivelen liikettä selinmakuulla, ja tuli siihen johtopäätökseen, että oikean puolen (kipeä puoli) SI-nivel oli lukossa. Itse koin, että liike rajoittui kireiden farkkujen takia. SI-nivelen mobilisoinnin jälkeen fiksaaja tunsi lukon auenneen.

Fiksaaja pyysi seuraavaksi minua liikkumaan ja tunnustelemaan, onko kipu helpottanut. Kipua minulla ei alun perin ollut tuolla kertaa ollenkaan, mutta nyt eteentaivutusta tehdessä SI-nivel oli ärtyneen tuntuinen ja säteili kipua ympäristöön. Siispä fiksaaja käsitteli SI-nivelen aluetta vielä istuma-asennossa, jonka jälkeen kipu aina hieman helpotti mutta palasi pikkuhiljaa takaisin.

Käynnin päätteeksi fiksaaja totesi, että useammasta käsittelystä voisi olla minulle hyötyä, ja että kipu poistuu vasta, kun lantion virheellinen asento saadaan korjattua useamman hoidon avulla.

SELKÄFIX VS. FYSIOTERAPIA

Selkäfixin mukaan fysioterapiassa kohdellaan oikeaa ja vasenta puolta lihaksistosta samalla tavalla lihaksiston epätasapainosta välittämättä. Heidän mukaansa fysioterapeutit keskittyvät synnynnäisten vammojen, sairauksien, tapaturmien tai ikääntymisen aiheuttamiin toimintakyvyn alenemien edistämiseen. (Selkäfix n.d.). Pitää paikkaansa, että fysioterapeutit tekevät edellä mainittuja asioita, mutta lukiessa tulee käsitys, että fysioterapiassa ei keskitytä kehon virheasennoista johtuviin oireisiin. Ihan kuin nämä asiat sulkisivat toisensa pois ja että voidaan keskittyä vain alentuneen toimintakyvyn parantamiseen tai asentovirheistä aiheutuvien ongelmien hoitoon. Fysioterapiassa tavoitteena on ylläpitää, edistää ja palauttaa yksilön liikkumista, liikettä, terveyttä sekä toimintakykyä (Suomen fysioterapeutit. N.d.). Osana toimintakyvyn edistämistä on myös lantion virheasennosta johtuvien selkä- ja tukiliikuntaelimistön vaivoihin keskittyminen. Selkäfixin nettisivuilta saa sellaisen käsityksen, että fysioterapeutti ei tee näitä asioita, vaan ainoastaan Selkäfix-metodi keskittyy kyseisten ongelmien ratkaisemiseen. Selkäfix mainostaa metodiaan uutena näkökulmana selkäongelmiin, vaikka fysioterapeutit ovat tehneet samanlaista kuntoutusta jo vuosikausien ajan.

Selkäfixin sivuilla puhutaan siitä, että kipu ei poistu, ennen kuin sen aiheuttaja korjataan (Selkäfix n.d.). Nimenomaan fysioterapiassa annetaan avaimia alkutilanteen korjaamiseen esimerkiksi työergonomian parantamiseen erilaisin neuvoin, joita yksilö voi hyödyntää jokapäiväisessä elämässään. Tällaisessa tilanteessa kivun alkulähde ei ole lihasepätasapaino, vaan esimerkiksi huono työskentelyergonomia, joka voi johtaa juurikin lihasepätasapainoon ja kiputiloihin.

“Selkäfix-metodissa keskitytään kehon kipujen alkusyyn löytämiseen ja korjaamiseen. Asentovirhe korjataan kehon omaa anatomiaa kunnioittaen, turvallisesti ja tehokkaasti samalla lihastasapaino palauttaen. Asentovirheen korjaaminen tapahtuu käsin lihaksia käsittelemällä, niitä vaurioittamatta.” (Selkäfix n.d.). Kehonhallinta, ryhtitekijät, lihasten kalvorakenteiden joustavuus, stabiliteetti, nivelten virheetön toiminta, hermokudoksen sujuva liukuminen ja kehon kyky reagoida oikealla tavalla ulkoisiin tekijöihin ovat asioita, jotka liittyvät hyvään lihastasapainoon. (Ahonen, J. Sandström, M. 2011.) Näitä kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei millään voida korjata manuaalisesti käsittelemällä. Esimerkiksi stabiliteettia kehon eri osissa voidaan kehittää erilaisin harjoittein, eikä siihen voida vaikuttaa parantavasti ainoastaan manuaalisella käsittelyllä. Sen sijaan lihasvoimaharjoitteilla sekä yleiskunnon parantamisella on myönteisiä vaikutuksia yli 3 kuukautta kestäneeseen alaselkäkivun oireisiin. (Käypähoito 2014.)

Selkäfix antaa sivuja lukevalle ristiriitaista tietoa siitä, mitä heidän metodinsa sisältää. Ensin he vakuuttavat korjaavansa asentovirheen käsin, mutta sitten kerrotaan, että vaiva ei kuitenkaan korjaannu pelkästään sillä (Selkäfix n.d.). Selkäfixin sivustolla ei puhuta myöskään siitä, kuinka pitkään kestänyttä selkäkipua he pystyvät parantamaan. Akuuttiin ja krooniseen selkäkivun kuntoutukseen annetaan muissa lähteissä toisistaan eroavia ohjeita kivun kestosta riippuen. Esimerkiksi käypähoidon mukaan kroonista selkäkipua ei voida täysin parantaa ja äkillisen selkäkivun helpottamiseen auttaa yleensä normaalien toimien jatkaminen (Käypähoito 2014.).

Sivuilla puhutaan fysioterapiasta hoitotyönä (Selkäfix n.d.), joka voi herättää erilaisia mielikuvia, kuin mitä fysioterapeutin työ oikeasti on. Hoitotyö on sairaanhoitajien ja ensihoitajien työtä (Wikipedia. Hoitotyö n.d.). Hoitotyö kuulostaa helposti siltä, että asiakas tulee vastaanotolle, ongelma hoidetaan paikan päällä ja sen jälkeen vaiva on kadonnut. Fysioterapiassa yritetään yhdessä asiakkaan kanssa löytää sopiva kuntoutustapa, jotta hän voi saavuttaa oman toiminta- ja liikkumiskyky. Siinä tarvitaan molempien osapuolten aktiivista osallistumista. Asiakkaalta oman kehon sekä itsensä tuntemista ja fysioterapeutilta anatomian ja fysiologian tietoa.

SELKÄKIPU SELKÄFIXIN MUKAAN

Selkäfixin mukaan selkäkivun selittää lähes aina hermojuuren puristuminen, joka johtuu lannenikamien toisiaan vasten painumisesta. Lannenikamien painumisen Selkäfixin mukaan aiheuttaa lihasepätasapaino, ja tämä nikamien yhteen painuminen on myös välilevynpullistuman selitys. Lihasepätasapaino johtaa lantion virheasentoon, mikä heijastuu siis lannerangan lisäksi koko kehoon. (Selkäfix n.d.)

Lihastasapainon palauttaminen on osa selkäfix-metodia. ”Lantion varovainen venyttäminen oikeaan asentoon” on hoidon perusta. Myös ”napsahdukset” hoitojen aikana ovat tavallisia lukkojen auetessa. Yksi hoitokerta saattaa riittää, mutta pahimpien virheasentojen hoito voi vaatia jopa 20 käyntiä. Jos hoidossa ei pureuduta vaivan aiheuttajaan (eli lantion asentoon), palautuu vaiva Selkäfixin mukaan aina vain takaisin. (Selkäfix n.d.)

Käypä hoito -suositus on Selkäfixin kanssa eri mieltä selkäkivun helpottamisesta. Epäspesifi selkäkipu on tavallinen vaiva, joka helpottaa yleensä päivien, viimeistään viikkojen kuluessa. Myös iskiasoireyhtymä paranee yleensä viimeistään 1-2kk sisällä, ja täydellinen toipuminen on useimmissa tapauksissa odotettavissa. (Käypä hoito 2017.)

Selkäkipujen syypääksi Selkäfixin mukaan nimetty hermojuuren puristuminen kuuluu paljon käytetyn luokittelun mukaan spesifisiin selkäkipuihin. Spesifisiä selkäkipuja on vain noin 10% selkäkivuista, kun taas epäspesifejä on 90% selkäkivuista. Spesifisiin selkäkipuihin hermojuuren pinnetilan lisäksi kuuluvat mm. murtumat, syövät ja selkäydinahtaumat. (O’Sullivan 2005.) Selkäfixin mukaan hermojuuren pinnetila on siis lähestulkoon aina syypää kipuun, vaikka tutkimusten mukaan se kuuluu vain 10%:n aiheuttajien joukkoon.

Selkäfix keskittyy siis metodissaan hermojuuren pinnetilan aiheuttaman kivun hoitoon. Yleisimpiä syitä alaselkäkivulle on epäspesifit selkäkivut, jotka jaetaan ei-mekaanisiin ja mekaanisiin kipuihin (O’Sullivan 2005). Yleisempiä näistä on mekaaniset selkäkivut, jotka voidaan jakaa vielä kahteen ryhmään: liikehäiriöt ja liikekontrollin häiriöt. Nämä kaksi kattavat siis tutkimusten mukaan 70% alaselkäkivuista, kun hermojuuriongelmat arviolta vain noin 5%. (Luomajoki 2018.)

Jos asiakas kärsii liikehäiriöperäisestä selkäkivusta, on jokin liikesuunta rajoittunut ja kipu provosoituu tässä liikesuunnassa. Liikekontrollinhäiriön aiheuttama selkäkipu sen sijaan ilmenee yleensä staattisissa asennoissa, ja liikelaajuudessa ei ole välttämättä ongelmia. Erityisesti liikekontrollin häiriöihin liittyy lihasten epätasapaino. (Luomajoki 2018.) Selkäfixin tsekkauksessa fiksaaja yritti tutkimalla saada provosoitua kipua aktiivisilla (rajoittuneilla) liikkeillä, ja tämän jälkeen käsitteli aluetta, mikä tavallaan viittaa liikehäiriön tutkimiseen ja hoitamiseen, mutta jostain kumman syystä se hermojuuren pinne oli pakko tunkea jokaiseen tutkimukseen ja selitykseen mukaan kivun aiheuttajana.

Kipu voidaan jakaa nosiseptiiviseen ja neurogeeniseen kipuun. Nosiseptiivisen kivun muotoja ovat somaattinen ja viskeraalinen kipu. Somaattinen kipu voidaan jakaa pinta- (esim iho) ja syväkipuun (lihakset, nivelet). Viskeraalinen kipu on sisäeläinperäistä kipua. Hermoperäistä kipua kutsutaan neurogeeniseksi kivuksi. (Sand, Sjaastad, Haug & Bjålie 2014, 152-153.) Kipua aistivia reseptoreita kutsutaan nosiseptoreiksi. Nosiseptoreita ei ole ollenkaan esimerkiksi aivokudoksessa tai tiiviissä luussa. Sen sijaan niitä on runsaasti ihossa, lihaksistossa ja luustossa, kalvoissa, jänteissä sekä nivelissä. (Honkanen & Kivinen 2013, 11.) Kaikki nämä kudokset siis voivat olla kipuaistimuksen lähteitä.

Selkäfixin nettisivuilla on esitelty niin kutsuttu ”kipuketju”, joka pätee useimpiin tapauksiin. Kipuketju kulkee suoraan lainattuna seuraavalla tavalla:

> Selkäkipu (heijastuu usein pakaraan ja jalkaan)
> Kipu johtuu L4-L5 hermon pinteestä
> Pinne johtuu L4-L5 nikaman puristuksesta
> Puristus johtuu lantion virheasennosta
> Lantion virheasento johtuu lihasepätasapainosta selän/lantion alueella
> Lihasepätasapainoon on useita mahdollisia syitä. Esimerkiksi toispuoleinen urheilulaji tai työ, nukkuminen aina samalla kyljellä, vammasta toipuminen

Tämä kipuketju voisi pitää paikkansa tällaisenaan jonkun tietyn asiakkaan kohdalla, mutta ei missään nimessä kaikkien kohdalla. Totta on se, että selkäkipu voi heijastua alaraajaan. Kipu ei kuitenkaan johdu kaikissa tapauksissa hermon pinnetilasta. Kipu voi myös olla paikallista. Hermon pinne voi olla myös lihasperäinen, ei välttämättä nikama- tai välilevyperäinen. Lantion virheasento voi aiheuttaa nikamien ”puristumisen”, mutta esimerkiksi välilevyongelmia voi olla myös ilman lantion virheasentoa.

Kun ajatus kivusta on näin kaavamainen ja yksinkertaistettu, vaikuttaa se varmasti monien ongelmien huomiotta jättämisiin, ja toisaalta toisten ongelmien suurenteluun. Välilevyongelmat ja hermojuuren pinteet saattavat kuulostaa monille asiakkaille pelottavilta, ja jos tutkiminen ja asiakkaalle ongelman selittäminen ei ole selkeää ja perusteellista, voidaan aiheuttaa myös turhaa kipukäyttäytymistä. Pelko siitä, että liikkuminen pahentaa ongelmaa, on yleistä. Tämä kaavamainen kipuketju sulkee myös pois todella monta mahdollista kivun aiheuttajaa, ja ei takaa yksilöllistä hoitoa ja tutkimista, kun fiksaajan päässä on ajatus siitä, että yleensä tilanne on tämä.

POHDINTA

Vaikkakin me tulevina terveydenhuoltoalan ammattilaisina suhtaudumme Selkäfixiin kriittisesti, ja löydämme esimerkiksi heidän nettisivuiltaan paljon kyseenalaista ja jopa virheellistä tietoa, ei Selkäfix metodina todennäköisesti aiheuta asiakkaalle vaaraa. Siitä voi olla jopa hyötyä. Me molemmat olemme jopa kuulleet tavallisilta tallaajilta hyviä kokemuksia Selkäfixistä – siitä on siis ollut apua.

Meidän molempien kokemus selkätsekeistä oli melko samankaltainen – tutkiminen oli hutaistua ja vajavaista, mutta fiksaajan manuaalinen käsittely oli varmaa. Hän myös perusteli käsittelynsä ja testinsä kohtalaisen hyvin. Kokemus tuntui oikeastaan melko samalta, kuin esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle mennessä – tilanteessa oli jonkinlainen tutkiminen haastatteluineen ja testaamisineen, mutta kokonaisuudessaan tilanteesta tuntui jäävän paljon oleellista pois ja siitä puuttui tietyt ammattimaisuudet. Esimerkiksi tutkiminen niin, että asiakkaalla on kaikki vaatteet päällä oli melkein shokeeraavaa meille fysioterapiaa opiskeleville. Emme pääsisi läpi käytännön kokeista, jos havainnoisimme tai käsittelisimme täysissä pukeissa olevaa asiakasta.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin Selkäfixin käsitys selkäkivun hermoperäisyydestä ja oikeastaan koko metodi pohjautuu – Pasin omakohtaiseen kokemukseen juurikin häntä vaivanneen hermoperäisen kivun vääränlaiseen hoitoon? Onko Pasi päätellyt tästä, että kaikilla selkäkipuisilla on sama tilanne? Miksi metodissa keskitytään pelkästään hermoperäiseen kipuun? Ymmärtävätkö selkäfixaajat ollenkaan, että selkäkivulle on muitakin mahdollisuuksia? Ainakin nettisivujen ja meidän kokemustemme perusteella vaikuttaisi siltä, että 4kk kestävässä koulutuksessa ei paljoa pohdita muita vaihtoehtoja selkäkivulle.

Onko selkäfiksaaja tulevaisuudessa Valviran laillistama ammattiryhmä? Mihin tämä porukka oikein sijoittuu hierojien, fysioterapeuttien ja muiden ammattilaisten joukossa? Tietävätkö fiksaajat tätä oikein itsekään? Selkäfix tavoittelee laajenevansa koko Suomen ja jopa Euroopan laajuiseksi. Tarvitseeko esimerkiksi Valviran tutkia toimintaa ja selvittää, mihin Selkäfix-koulutus perustuu, onko sen toiminta näyttöön perustuvaa ja riittävän perusteltua? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, missä ja millaisena Selkäfix on muutaman vuoden kuluttua.

LÄHTEET

Honkanen, T., Kivinen, H. 2013. Kroonisen kivun hallinta. Kirjallisuuskatsaus ja osteopaattinen hoitomalli. Opinnäytetyö. Osteopatian koulutusohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Sand, O., Sjaastad, O., Haug, E., Bjålie, J. 2014. Ihminen – Fysiologia ja anatomia. 8.-11. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Selkäfix. n.d. Luettu 7.12.2018. https://selkafix.fi/

Luomajoki, H. 2018. Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt. 1. painos. Lahti: VK-kustannus.

O’Sullivan, P. 2005. Diagnosis and classification of chronic low back pain disorders: Maladaptive movement and motor control impairments as underlying mechanism. Manual Therapy. 10(4):242-55

Ahonen, J., Sandström, M. 2011. Liikkuva ihminen-aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. 1. Painos. Lahti: VK-kustannus.

Wikipedia. Hoitotyö. Luettu 9.12.2018. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hoitotyö

Suomen fysioterapeutit. N.d. “Mitä on fysioterapia?”. Luettu 7.12.2018. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/mita-on-fysioterapia/

Käypähoito. 2017. Alaselkäkipu suositus. Luettu 9.12.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00002