Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Koira-avusteinen fysioterapia



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Meillä on aina ollut perheessämme koiria. Olen pienestä asti tottunut siihen, että perheeseen kuuluu näitä karvaisia nelijalkaisia. Vaikka joku ottaisi välillä päähän tai joku ei onnistu, niin koira ei koskaan jätä yksin vaan jaksaa aina viuhuttaa häntää ja olla ihmisten ilona, ihmisen päivästä tai mielentilasta riippumatta. Koira onkin ihmisen parhaana ystävänä jo melkoinen terapiakoira, vaikka niitä ei siihen suoranaisesti olisikaan tarkoitettu. Viikko sitten oma unelmani kävi toteen, kun hankimme oman koiran, samojedin. Tästä hullaantuneena päätinkin tutustua hieman ennalta tuntemattomaan aiheeseen, koira-avusteiseen fysioterapiaan.

Olen monesti miettinyt koira-avusteista fysioterapiaa ja kuinka vaikuttavaa se on verrattuna normaaliin fysioterapiaan. Mitä lisäarvoa se antaa fysioterapialle sekä miten asiakas kokee sen?

 

Koiran läsnäolo

Koiran mukanaolo terapiatilanteessa muuttaa kuntoutusta monin tavoin. Jos koiraa halutaan käyttää apuna fysioterapiassa, niin asiakkaan on itse haluttava koira mukaan kuntoutusprosessiin. (Leppänen 2013, 150, Lautamäki 2015, 16.) Kommunikaatiota helpottaa puheen tai sanojen puuttuminen. Vuorovaikutus tapahtuu elekielen ja toiminnan kautta, joka on sanallista vuorovaikutusta voimakkaampaa. Eläimen kanssa ihminen ei koe omaa sosiaalista asemaansa tai ulkonäköä jarruttavana tekijänä. Koiralle kaikki ihmiset ovat saman arvoisia (GreenCare Finland.)

Koira-avuteinen fysioterapia on suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa, jolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi ikäihmisen motivaatioon, keskittymiseen, kognitiivisiin ominaisuuksiin sekä muistiin. Tutkimusten mukaan jo pelkkä koiran läsnäolo yleensä rauhoittaa ja rentouttaa asiakasta, jonka takia myös sosiaalinen kanssakäyminen yleensä helpottuu (Green Care Finland).

Koira-avusteisella fysioterapialla on hyötyjä myös ihmisen fyysiseen toimintakykyyn. Asiakkaan kehontuntemus paranee ja asennon ja liikkeen havaitseminen kehittyy. Esimerkiksi kävelyharjoitukset koiran kanssa koetaan usein mieleisiksi, koska asiakas ajattelee kävelyttävänsä koiraa eikä koiran kävelyttävän häntä. Koiran lämpöä ja painoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi spastisuuden hoidossa asettamalla spastinen jäykkä raaja koiran alle tonuksen vähentämiseksi. (Leppänen 2013, 151-152, Lautamäki 2015, 17, 23).

Normaalien aktiivisten liikkeiden suorittamisen sijaan koiran kanssa harjoittelu koetaan miellyttäväksi ja harjoitteet tuntuvat vaivattomilta. Näin fysioterapiaa ei välttämättä ajattele vain jumppana vaan se sujuu koiran kanssa leikkimisen lomassa. Asiakkaat kokevat itsensä hyväntuulisiksi fysioterapian jälkeen. (Luukko 2014, Lautamäki 2015, 17.)

Hyvä terapiakoira on kiinnostunut ihmisistä ja nauttii ihmisten läheisyydestä. Hyvä terapiakoira osaa rauhoittua ja rentoutua erilaisissa ympäristöissä ja paikoissa. Koira ei säikähdä nopeita liikkeitä tai ääniä eikä myöskään turhaudu helposti. Tärkeää tulevan terapian kannalta on myös sosiaalistaa koira hyvin muiden koirien kanssa sekä totuttaa erilaisiin välineisiin ja alustoihin jo pienenä. Terapiakoiran on oltava luonteeltaan vahva ja rauhallinen. Terapiakoira omaa hyvän stressinsietokyvyn, mutta koiraa ei ikinä saa pakottaa ahdistaviin tai epämiellyttäviin tilainteisiin (Leppänen 2013, Thompson 2009, Lautamäki 2015, 19).

Jotta koira-avusteista fysioterapiaa voidaan toteuttaa, niin on fysioterapeutilla oltava laillistettu fysioterapeutin pätevyys. Fysioterapeutin on osallistuttava soveltuvuuskokeen lisäksi koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutukseen ja sen jälkeen on suoritettava koiran kanssa työnäyttö. Soveltuvuuskokeessa tuomarit arvioivat työparin soveltuvuutta työhön erilaisten tehtävien avulla. Koiran ei tarvitse vielä olla mestari kaikilla osa-alueilla, vaan soveltuvuuskokeessa katsotaan koiran kokonaisvaltaista kelpoisuutta ja käyttäytymistä terapiakoiraksi. Tuomarit katsovat muun muassa miten koira suhtautuu vieraisiin ihmisiin, ääniin ja tilanteisiin. Työnäytön tarkoituksena on tarkistaa koiran soveltuvuus työskentelyyn erilaisten tukea tarvitsevien ihmisten kanssa (Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry).

 

Pohdinta

Voisi kuvitella koira-avusteisen fysioterapian olevan tehokasta juuri esimerkiksi ikäihmisillä, joilla on tai on ollut oma koira. Koira voi herättää ihmisessä paljon tunteita tai muistoja, jotka vaikuttavat ihmisen toimintaan positiivisesti. Koiran läsnäolon fysioterapiatilanteissa on todettu parantavan keskittymistä, vähentävän ahdistuneisuutta ja levottomuutta.

Kun asiakas touhuaa koiran kanssa terapiatilanteissa, hän joutuu väkisinkin aktivoitumaan enemmän. Esimerkiksi pallotellessa koiran kanssa asiakas joutuu kumartelemaan koiran puoleen ja heittämään palloa. Koira myös innostaa omaehtoiseen liikkumiseen koska sitä tekee mieli silittää ja huomioida.

Koira-avusteinen fysioterapia vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta en välttämättä näe sitä kuitenkaan ihan omana juttunani. Koiria saa (pitää) olla kotona, mutta en itse henkilökohtaisesti haluaisi koiraa myös työparikseni. Olisi kuitenkin kiinnostavaa päästä seuraamaan koiran työskentelyä fysioterapeutin apuna. Kuinka terapiatilanteet rakennetaan niin, että niistä saadaan tehokkaita ja kuntoutus etenee progressiivisesti? Tämä riippuu tottakai myös asiakkaasta ja asiakkaan kuntoutuksen tavoitteista. Mutta mitä kaikkea pitää ottaa huomioon yksilöllistä kuntoutusohjelmaa laadittaessa? Tavoitteet varmaan ovat hyvin pitkälti samat, oli mukana koiraa tai ei.

Lähteet:

  • GreenCare Finland. N.d. Eläinavusteiset menetelmät. Luettu 30.4.2018. http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/
  • Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. N.d. Soveltuvuuskoe. Luettu 1.5.2018. http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/yhdistyksen-toiminta/soveltuvuuskoe/
  • Lautamäki, A. 2015. Koira-avusteinen fysioterapia. Opinnäytetyö. Fysioterapeuttikoulutus. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close