Kohti tasapainoista elämää

14.05.18 Esseen kirjoittaja: Titta Keisala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: Johtaminen

Koskettavin ja parhain lukemani kirja vuosiin on ollut Voittamisen anatomia. Se herätti niin paljon ajatuksia sisälläni. Koen jopa paineita kirjoittaa kirjasta, koska pelkään, etten osaa pukea sanoiksi oppimaani sekä ajatuksiani. On jopa ironista, että tätä mm. uupumuksesta kertovaa kirjaa lukiessani, minulla oli tietämättäni sydänlihas- ja sydänpussintulehdus. Siksi koenkin, että kirja vaikutti minuun lukemishetkellä niin paljon, koska olin itse todella uupunut.

 

Hintsa puhuu paljon kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, joka koostuu seuraavista osa-alueista: yleinen terveys, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo ja henkinen energia. Jos joku näistä hiipuu, se voi aiheuttaa sairauksia, joiden takia ihminen hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Hintsa halusi sairauksien tai ongelmien poistamisen ja parantamisen lisäksi keskittyä aina myös alkuperäiseen aiheuttajaan.

Mietinkin, kuinka yleistä on, että huolehditaan esimerkiksi vain ravinnosta tai käydään vain salilla pumppaamassa, mutta muut osa-alueet jätetään täysin huolehtimatta. Esimerkiksi hyvä ravinto ei ikinä korvaa kuitenkaan elintärkeää unta ja lepoa. Tasapaino näiden kaikkien osa-alueiden välillä auttaa jaksamaan sekä nauttimaan elämästä.

 

Toinen tärkeä esimerkki tasapainon löytämisestä on Hintsan energiapyramidi. Energiapyramidi jaetaan sosiaaliseen ympäristöön, työympäristöön ja henkilökohtaiseen suoritustasoon (oma aika). Jotta ihminen voisi olla mahdollisimman hyvinvoiva, energiapyramidin osa-alueiden tulisi olla tasapainossa seuraavasti: Sosiaalinen ympäristö 50 %, työympäristö 30 % ja henkilökohtainen suoritustaso 20 %. Kun puhuimme Kajossa näistä prosenttiosuuksista, työn ja koulun osuus saattoi olla jopa 80 %. Tämä on erittäin huolestuttavaa ja ehdottomasti tärkeä syy joidenkin tiimiläisten väsymykseen tai uupumukseen.

 

Hintsa kertoo kirjassaan useita esimerkkejä potilaistaan, joilla sosiaalinen ympäristö on kärsinyt liian kuormittavan työn takia. Hän painottaakin läsnäolon merkitystä ja sen vaikutusta ympärillä oleviin tärkeisiin ihmisiin.

Lisäksi tietokoneet ja puhelimet häiritsevät nykyään läsnäoloa ja tekevät keskittymisestä hankalaa. Kun aloitin Proakatemialla, huomasin, kuinka minua stressasi ja ahdisti jatkuva Slackin ja WhatsAppin vahtiminen vielä ilta-aikaan. Lukemattomat viestit painoivat mielessäni pitkin iltaa, kun leikin lapseni kanssa ja saatoin tarkistaa viestit vielä ennen nukkumaan menoa, joka taas vaikutti yöuniini. Päätin, että tarkistan viestit, ennen kuin haen lapseni päiväkodista ja seuraavan kerran seuraavana aamuna. Jos joku asia olisi akuuttia, siitä voi soittaa.

 

Vaikka fyysisesti irtautuisi työ- ja kouluasioista ne voivat ajatuksen tasolla vaivata koko päivän. Pitkällä aika välillä tuollainen on kuormittavaa. Uskon, että työajan ja vapaa-ajan erottaminen voi osalla tiimiläisillä olla vielä haastavampaa kuin omalla kohdallani, koska minulla lapsi rajaa sitä automaattisesti. Toivonkin, että tiimissämme löydettäisiin jatkossa enemmän tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Ehkä siihen auttaisi ajatus, että on oman sekä ympärillä olevien ihmisten edun mukaista, että tasapainoisempaan elämään kiinnitetään huomiota sekä siihen panostetaan. On selvää, että tasapainoinen ihminen on paljon tehokkaampi kuin täysin ylikuormittunut ihminen.

 

Kilpaurheilussa tasapainoinen elämä on suuri osa, ellei ratkaiseva osa suoritusta. Maailman huipulla kisaavilla urheilijoilla ei ole taidollisesti kovinkaan paljon eroja. Kuka vaan kärkikisaajista voisi voittaa. Syy miksi joku voittaa, johtuu henkisestä puolesta sekä elämän tasapainosta ja säännöllisyydestä. Hintsa kertoo kirjassaan Etiopialaisesta olympiakullan voittajasta Gerbselassiesta, jonka menestystä hän kirjassa pohtii. Urheilijalta löytyi sitoutuneisuutta sekä hänellä oli erittäin säännöllinen rytmi sekä tasapainoinen elämä. Lisäksi Hintsa huomioi, kuinka kyseisen urheilijan ympäristö oli optimaalinen harjoittelulle. Mikään asia ei haitannut suoritusta tai vienyt energiaa pois. Urheilija keräsi itseensä energiaa ympäriltä sekä hän pystyi keskittymään ja sitoutumaan työhönsä. Hintsa huomasi eron verratessa Länsimaihin, joissa puitteet harjoitteluun oli paremmat, mutta häiriötekijöitä elämässä ja ympärillä oli enemmän.

Mielestäni näitä Hintsan mietteitä voi liittää aivan normaaliin työssäkäyvään ihmiseen eikä vain kilpaurheilijaan. Ehkäpä voisi ajatella, että tasapainoinen elämä toisi menestystä myös työuralla samalla tavalla kuin urheilussa.

 

Nuorena urheilijana kävin Aki Hintsan vastaanotolla polviongelmieni takia. Hintsa oli tuttu lääkäri perheessämme jo aikaisemmin ja hänestä oltiin aina pidetty. Muistan, kuinka Hintsa otti minut ylimääräisenä potilaana kiireisestä aikataulustaan huolimatta. Hän osasi hienosti ymmärtää nuoren urheilijan ajatusmaailmaa ja kunnioittaa sitä sekä miettiä ongelmaa kohdallani kokonaisvaltaisesti. Siitähän tämä kirjakin kertoo, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

 

”Hintsa ei usko virheettömän elämän tavoitteluun. Täydellisyyden sijasta pitäisi pyrkiä kohti tasapainoa ja perfektionismin sijasta kohti tarkoituksenmukaisuutta.” (Saari, 2015, 72)

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!