Tampere
18 Apr, Thursday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Kirjoita tomaattitekniikalla



Kirjoittanut: Jasmiina Servo - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

KIRJOITA TOMAATTITEKNIIKKALLA

 

Tiimin oma kirjapisterajan deadline – kymmenen pistettä syyslomaan mennessä – tuli ja meni. Monella Eventalaisella on haasteita kirjoittamisen kanssa, eivätkä kaikki päässeet kymmeneen kirjapisteeseen. En itsekään päässyt. Kirjoittamiseen ei osata varata kalenterista aikaa ja aloittaminen tuntuu hankalalta. Otin tavoitteekseni pitää osan syyslomasta kirjaesseelomana. Alkuviikko sujui hyvin. Keskiviikkona jokin alkoi tökkiä ja oma työ ei enää tuntunut etenevän toivotulla tavalla. En kokenut saavani tarpeeksi aikaiseksi ja painin toden teolla aloittamisen kanssa. Se jos jokin turhautti. Pidin  loppupäivän vapaata kirjoittamisesta ja kuutelin radio-ohjelmaa kirjoittamisen vaikeudesta. Palasin torstaina uusilla energioilla asian kimppuun etsien uusia työkaluja kirjoittamiseen. On olemassa monenlaisia kirjoittamisen hankaluuksia, joten kaikkien ongelmat eivät ole välttämättä ratkaistavissa samoilla keinoilla. Päätän kuitenkin aloittaa jostakin. Jotain on testattava, vaikka toteaisinkin työkalun itselleni hyödyttömäksi.

 

SYYT VAIKEUDEN TAUSTALLA

 

Tiede-lehden (2011) artikkelin mukaan kirjoittaminen on ihmisen vaativimpia kognitiivisia prosesseja. Ihmisille on ominaista käyttää kognitiivista kapasiteettia vain sen verran kuin on välttämätöntä. Kirjoittamisen aloittaminen on vaikeata ahdistuksen ja epävarmuuden vuoksi. Pohditaan, tuleeko tekstistä hyvää ja pystynkö minä tähän. Ihmiset käyttävät valtavasti aikaa välttämiskäyttäytymiseen, jolla sysätään epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita syrjään. Eihän se edistä tehtävien suorittamista. Hommiin voi ryhtyä negatiivisista tunteista huolimatta. Kun näin tekee, pääsee negatiivisista tunteista eroon ja työ imaisee mukanaan.

Aikaansaamattomuuden takana olevia syitä voi olla monia. Tiede-lehden (2011) mukaan yksi näistä on virheelliset käsitykset itsestämme ja kyvyistämme. Aikaansaamattomuuden taustalla saattavat olla liian korkeat tavoitteet vaatimuksineen itseään ja omaa onnistumistaan kohtaan. Täydellisyyden tavoittelu ei ole hyve. Veijo totesi eräässä kirjapajassa, ettei virheiden pelon kannata antaa viedä iloa tekemisestä.

Omasta henkilökohtaisesta kasvusta tai muuten henkilökohtaisista asioista voi olla haastavaa kirjoittaa ja olla avoin. Kirjailija Maria Peura sanoo Yle Radion (2012) haastattelussa kirjoittamisen olevan epävarmaa, koska omaa nahkaa on luotava aina uudelleen. Tämänkö vuoksi emme aina näe esseissä teorian peilaamista omaan itseen, tiimiin ja projekteihin? Väitän kuitenkin esseen opettavan enemmän ollessaan henkilökohtainen ja käytännön tasolle viety. Avoimuuteen rohkaisee ajatus, kuinka tämä oppi voisi auttaa minua tai muita. Kenties yhtä tai useampaa ihmistä. Toisten esseiden lukeminen avartaa omaa maailmaa. Itsetutkiskelu kirjoittamisen vaikeuden yhteydessä on suositeltavaa. Mikä estää minua kirjoittamasta?

 

APUA TOMAATTITEKNIIKASTA

 

Viime keväänä Tirri piti meille pajaa pikalukemisesta. Moni ei ollut ikinä ajatellut kirjan lukemista pikalukuna. Meille on lapsesta saakka opetettu, että kirja pitäisi lukea kokonaan. Oli hassu ajatus edes miettiä lukevansa vain osan kirjasta. Voisiko kirjoittamiseen löytyä vastaavanlainen työkalu?

Tätä essettä kirjoittaessa tutustun niin kutsuttuun tomaattitekniikkaan eli Pomodoro-tekniikkaan. Pomodoro-tekniikan on kehittänyt italialainen Francesco Cirillo. Pähkinän kuoressaan ajatuksena on keskittyä tehokkaasti yhteen tehtävään lyhyiden jaksojen ajan. Lyhyiden jaksojen välissä pidetään taukoja. Kynnys aloittaa iso tehtävä tuntuu korkealta. Kun tekeminen jaetaan useisiin pienempiin osiin, on aloittaminen helpompaa. Lopputulos on näin helpompi saavuttaa ja aivojen palkitsemiskeskus kehrää tyytyväisenä onnistuneen pomodoro-suorituksen jälkeen. On myös helpompi suhtautua tekemään töitä tehokkaasti 25 minuuttia verrattaessa esimerkiksi kokonaiseen tuntiin. Viiden minuutin tauon aikana ajatus ei ehdi harhailla liian kauas. (Duunitori 2017.)

 

TOMAATTITEKNIIKKA VAIHE VAIHEELTA

 

1. Valitse yksi tehtävä, johon keskityt 25 minuuttia eli yhden pomodoron ajan. Laita ajastin soimaan 25 minuutin päähän, sulje häiriötekijät pois ja rupea hommiin.

2. 25 minuutin pomodoron jälkeen pidä viiden minuutin tauko. Tauon tarkoituksena on antaa aivoille lepohetki ja irrottaa ajatukset pois käsillä olevasta tehtävästä. Voit esimerkiksi hakea kahvia, kävellä, kuunnella musiikkia tai katsella ulos ikkunasta. Muista pitää tauko vain 5 minuutin mittaisena ja aloita sen jälkeen uusi pomorodo.

3. Neljän pomorodon jälkeen olisi hyvä pitää pidempi tauko, 25 minuuttia. Tässä välissä on hyvä lähteä pienelle kävelylle raittiiseen ulkoilmaan tai syödä. (Duunitori 2017.)

Pomorodoja voi itse aikatauluttaa munakellolla tai puhelimen ajastimella. Tomaattitekniikan toteuttamiseen on myös olemassa erilaisia valmiita työkaluja. Itse testaan www.mytomatoes.com -sivustoa. Työkalussa saa pomorodon jälkeen kirjoittaa ylös, mitä pomorodon aikana teki ja sivusto tallentaa ne kaikki. Sivusto pitää ääneen pomorodon päättyessä ja aikatauluttaa myös tehtävät tauot väliin. Uskoakseni perinteinen munakellokin käy tähän tarkoitukseen, jos tikitys ei häiritse. Lisäksi välillä on hyödyllistä kirjata ylös, mitä on missäkin pomorodossa tehnyt.

 

TULOKSET

 

Tomaattitekniikka auttoi itseäni alkuun pääsemisessä kirjoitustyössä. Neljän pomorodon eli 25min x 4 sain aikaiseksi kirjoitettua esseetä melkein kolme sivua. Tuumasta toimeen periaatteella sain oikeasti asioita aikaan eikä oloni ollut enää lainkaan turhautunut. Tomaattitekniikka auttoi kirjoitustyössä eteenpäin ja keskityin oleelliseen yhteen asiaan kerralla. Aion käyttää jatkossa tomaattitekniikkaa työn tuntuessa hankalalta aloittaa tai tuntiessani olevani jumissa. Tietenkin tomaattitekniikkaa voi käyttää muussakin työskentelyssä. Ratkaisuissa tai muissa tiimin yhteisissä isoissa projekteissa tekniikkaa voisi käyttää rytmittämään osaa työskentelyajasta. Kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti uusia työkaluja. Aina kaikki ei toimi, mutta tällä kertaa kaikki osui nappiin.

 

LÄHTEET

 

Duunitori. 2017. Pomodoro-tekniikka – tomaateilla tehokkuutta ajanhallintaan. Julkaistu 16.11.2017. Luettu 18.10.2018. https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka/

Tiede-lehti. 2011. Kun vetkuttelu vaivaa. Julkaistu 8.2.2011. Päivitetty 8.2.2011. Luettu 18.10.2018. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kun_vetkuttelu_vaivaa

Yle Radio 1. 2012. Kirjoittamisen vaikeus. Julkaistu 19.4.2018. Kuunneltu 17.10.2018. https://areena.yle.fi/1-1465218

Kommentit
  • Juuli Tappura

    Ah, kirjapisterajat. On ollut huvittavaa seurata viimeiset 2,5 vuotta, kuinka kirjapisterajaa edeltävänä yönä esseitä ilmestyy pankkiin kuin sieniä sateella. Seuraavana aamuna paikalla on joukko zombeja.
    Mielenkiintoisia ajatuksia aikaansaamattomuuden syistä. Olen itse useimmiten ajatellut, että olen vain laiska ja pirun hyvä välttelemään epämiellyttäviä tehtäviä. Mutta mitä jos kyse onkin aina ollut liian korkeat vaatimukset itselleen ja pelko siitä, että omaa vaatimustasoaan ei saavuta? Tuo Veijon kommentti tekemisen ilosta oli kaikessa ytimekkyydessään aivan loistava – sen voisi melkein kehystää toimiston seinälle.
    Kun Eventasta ensimmäisen kerran poistettiin sakolliset kirjapisterajat, sain pisteet kasaan noin viikko sovitun rajan jälkeen. Mutta kirjoittamisen ilo, oivalluksien määrä ja esseiden laatu oli aivan ennennäkemätöntä. Silloin ymmärsin, miksi me Proakatemialla kirjoitamme esseitä.
    Fakta on kuitenkin se, että tiettyyn päivään mennessä sovittu esseemäärä tulee olla kasassa. Oman viivyttelyn syiden analysointi voi auttaa deadlinen hieman stressittömämmässä saavuttamisessa, mutta myös erilaisten työkalujen hyödyntäminen voisi myös olla avuksi.
    Kuvailemasi Pomodoro-tekniikka oli mielenkiintoinen ja uskon, että se voisi sopia minulle todella hyvin. Minulle haastavinta on aloittaminen ja kun lopulta aloitan, kirjoitan yhtä esseetä tunteja putkeen ilman taukoja. Tauottoman kirjoittamisen jälkeen olen niin uupunut, että seuraavan esseen kirjoitus maistuu jo puulta. Siksi tekniikka, jossa aloitus tehdään kevyeksi “kirjoitan nyt vain tämän pienen hetken” -ajatuksella, ja joka pakottaa pitämään taukoja, voisi olla minulle erittäin hyödyllinen työkalu. Seuraavan esseen kohdalla aion ehdottomasti kokeilla kirjoittaa tomaattien tuella!

    18.11.2018
  • Antti Rein

    Ai, että. Maukasta pohdintaa tekemiseen rupeamisesta. Tässä täytyy kyllä itsekin todeta olleensa aika tehoton näiden esseiden paukuttamisessa. Mutta kun tekemiseen alkaa, alkaa myös esseitä tulemaan. Pomodoro tekniikkaa ollaan kokeiltu jossain määrin opparia tehdessä, mutta aika on ollut huomattavasti pidempi.
    Tehtiin silleen, että tunti –> tauko 5min, 45 töitä –> 5min, 30min töitä –>5min. Sitten pidempi ruokatauko ja taas sama uudestaan. Siinä ehkä ongelmaks muodosto se, että alko odottamaan taukoja liikaa. Tossa Pomodoro-mallissa varmaan jää ennemminkin fiilis, että “hitto ku jäi kesken.”
    Tuon vien kyllä käytäntöön heti tänään ja tiedän myös muutaman kenelle suositella. Veisitkö tämän myös pajaan, jotta muut Eventalaisetkin kokeilisi.
    Ehkä tällä saa myös takaisin kadotettua lukumotivaatiota 😉

    5.12.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close