Keskity, äläkä leiki sankaria – voit saada jotain aikaan

05.05.19 Esseen kirjoittaja: Lassi Seppä
Kirjapisteet: 2
Kirja: ReWork - tee työsi toisin
Kirjan kirjoittaja: Jason Fried, David Heinemeier Hansson
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit

Päätimme järjestää uuden Squad Tampere -tapahtuman vuoden 2020 tammikuussa. Pohdimme pitkään sitä, tulisiko meidän päräyttää isolla pyssyllä huomattavasti entistä suurempi tapahtuma esimerkiksi Helsingissä isoine yrityksineen, sponsoreineen ja medianäkyvyyksineen. Lopulta päädyimme pitämään Squad 2019 kaltaisen tapahtuman Suomen rennoin yrittäjätapahtuma -hengessä Proakatemian tutussa ympäristössä, jossa onnistuimme jo kerran. Olin itse loppuun asti sitä mieltä, että nyt olisi painettava isoa nappulaa, kun tilaisuus siihen on paras mahdollinen. Halusin viedä hyvän idean maaliin ”asap” – mahdollisimman nopeasti. Pikkuhiljaa kuitenkin ymmärsin, että hätiköinti ei tuota onnellisuutta – varsinkaan, kun Squad on ainakin itselleni sellainen juttu, jonka parissa voisin työskennellä pidempäänkin. Kirjassa ReWork – tee työsi toisin kerrotaan, kuinka tulisi perustaa oikea yritys startupin sijaan. Startupeissa ajatuksena taustalla on usein nopea kasvu ja exit ison rahapotin kanssa.

Squadissa on itselleni kyse paljon muustakin kuin edellä mainituista asioista. En halua, että minulla on valtava kasa rahaa kovin nuorena ja ajautuisin palmusaarelle kauniiden naisten ja alkoholin ympäröimäksi. Onhan tuokin ajatus varsin houkutteleva, mutta se tarkoittaisi samalla sitä, että olisin aiemmin priorisoinut tekemisissäni vääriä asioita. Mieluummin luon jotain sellaista, jonka avulla pystyn tekemään pitkän ja ennen kaikkea mielekkään uran. Taloudellinen hyvinvointi on toki tärkeä asia, mutta ökyilijäksi minusta ei ole. Sitä paitsi, kuten kirjassa todettiin, startupit tönäävät liian usein ajatusta voiton tuottamisesta ja vakaalla pohjalla toimimisesta kauemmaksi kuin kannattaisi – startupeille riittää hyvin usein riittävän ponnekas kertarykäys. Jason Fried ja David Heinemeier Hansson puhuvat siitä, kuinka startup-yrittäjät heittävät usein hieman lapsekkaita ajatuksia kuten ”leikitään, että ei ole painovoimaa ja rakennetaan avaruusalus”. On otettava huomioon alati muuttuvat elämän ja bisneksen realiteetit, joiden mukaan yrityksen on tuotettava rahaa, jotta sen omistajat ja työntekijät saavat elantonsa. Maassa, jossa avaruusalus rakennetaan, on myös painovoima. Avaruusalus ei siis pääsisi avaruuteen asti toteuttamaan todellista tarkoitustaan, jos painovoiman olemassaolon unohtaa.

Toisaalta tästä pääsemme aasinsillalla siihen, kuinka kirjassa puhutaan siitä, kuinka suunnitelmallisuus on roskaa ja esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaa voisi nimittää arvailusuunnitelmaksi. En täysin jaa tätä näkemystä, sillä jokainen aloitteleva yrittäjä on kerännyt historiasta, kirjoista ja muista vaikutuspiireistä näkemyksiä siitä, kuinka bisnes kannattaa aloittaa. Liiketoimintasuunnitelmaan voi siis asettaa juttuja, joien voi kokemuksen perusteella olettaa pitävän paikkansa. Aivan kaikkea ei kuitenkaan voi perustella sillä, että ”tämä on toiminut riittävän monesti aiemmin”, sillä menestyvät yritykset tarvitsevat aina jotain uutta ja innovatiivista kerätäkseen asiakaskuntansa. Jos aloitteleva yrittäjä keskittyy liikaa siihen, mitä tietää kilpailijoidensa tehneen ja miten heidän tarinansa on kehittynyt, päätyy uusi tulokas todennäköisesti vain kaupittelemaan vain kilpailijansa tuotteita eri värisenä tai hieman erilaisilla ominaisuuksilla. Kirjassa mainitaan hyvä esimerkki chicagolaisesta leipäfirmasta, jolla oli itse tehty basilikakastike, jota he käyttivät patongeissaan. He hakivat leipänsä tuoreena aikaisin aamulla lähileipomosta ja päivän mittaan, kun asiakkaat kysyivät ”mihin aikaan te suljette?”, vastaus oli ”niin kauan, kun leipää riittää”. Tavaraa olisi toki voinut hakea lisää, mutta se ei olisi ollut enää tuoretta – eli sitä, millaisena asiakkaat leivästä innostuivat. Kun leipäfirma piti yllä hieman myyttistä aukiolosysteemiään, asiakkaat tulivat sankoin joukoin hyvissä ajoin paikalle ja kaikki sille päivälle varatut tuotteet myytiin loppuun. Työpäivä oli ohi jo noin kello kaksi iltapäivällä ja tulos päivästä oli voitollinen. Squadin tapauksessa kannattaa siis tehdä priimatyötä silloin, kun tapahtuman järjestäminen on päällä tai kun kohtaamme asiakkaita. Meidän ei kannata pitää aktiivisesti ”toimistoa” auki ympäri vuoden, sillä tällöin asiakkaamme joutuisivat altistumaan totuttua tylsemmälle ja vähemmän inspiroivalle ajanjaksolle. Totta kai on pidettävä huoli siitä, että aktiivisten kausien ulkopuolella asiakkaillemme on riittävästi inspiroivaa sisältöä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

”Haluat, että sillä on merkitystä, jos lopettaisit tekemästä sitä, mitä teet” on juuriajatus sille, mikä Squadia ajaa eteenpäin. Maailma on täynnä jäykkiä seminaareja ja opetustilaisuuksia, mutta kuinka usein yrittäjyys on varsinkaan pienemmille toimijoille hauskaa? Haluamme uskoa, että Suomen rennoin yrittäjätapahtuma kantaa hedelmää sillä, mitä se on ja keitä me olemme sen ympärillä. Kuten kaikilla maailman mahtihenkilöillä, meilläkin on oma tyylimme tehdä asioita. Jotkut päättävät seurata, jotkut hylätä – todella harvat katselevat etäältä. Toisaalta menestyvä bisnes ei tarvitse kaupan näyteikkunaan tuijottelijoita. Riittää, että sopiva määrä ihmisiä kävelee sisään ja ostaa – loput saavat kävellä ohi katsetta kääntämättä.

Kuten jo aiemmin totesin, teemme Squad-tapahtuman todennäköisesti muutaman kuukauden aktiivisena sysäyksenä ja sitä ennen teemme valmistelevia ja ylläpitäviä toimia. Edelliskerrasta opimme, että vision ollessa tarpeeksi vahva, työtunteja ei tarvitse käyttää tuhansia ylimääräistä. Toki viime kerta oli ensimmäinen ja kaikesta tulee tutumpaa jatkossa. Aikaa riittää hyvän tapahtuman järjestämiseen, jos sen käyttää oikein. Kirjassa annetaan yksinkertaisia esimerkkejä, kuten television katselun korvaamisen tovin aktiivisella suunnittelulla iltaisin tai kymmeneltä nukkumaan menemisen sijaan valvoisi tunnin pidempään. Ihmiset tarvitsevat eri määriä unta, mutta esimerkiksi 15 minuutin muutos unen määrässä ei tuota murheita. Itse uskon siihen, että kun aamulla sanoo itselleen, että päivästä tulee hyvä ja positiivinen, huomaan tulosten olevan sen kaltaisia. En siis halua keskittyä siihen, miten olen esimerkiksi nukkunut. Väsymys on fyysinen olotila, mutta se ei tarkoita sitä, että päivittäisten askareiden tarvitsisi tuntua puisilta. Fried ja Heinemeier Hansson ovat sitä mieltä, että kroonisesti negatiiviset ihmiset eivät vain halua saavuttaa asioita tarpeeksi lujasti. Jaan tämän näkemyksen täysin. Jos kuluttaa hyvistä päivän työtunneista leijonanosan väsymyksestä valittamiseen tai kahvin tai tupakan tankkaamiseen, mahdollisuus kuningasajatuksen esiintuloon vähenee. ”Minä keksin eBayn idean ja olisin miljardööri, jos olisin kehittänyt sitä” on humpuukia. Jälkiviisaus ja jossittelu ovat omiaan tappamaan terveen innostuksen johonkin omaan ja kopioimattomaan. Vasta se, miten tuote tai palvelu menee kaupaksi määrittää sen, onko se hyvä vai ei.

Proakatemialla painotetaan usein, että virheitä on tärkeää tehdä, jotta niistä voi oppia. Innostuin ReWork-kirjassa esitetystä haastosta tuota ajatusta kohtaan. Miksemme keskittyisi vastavuoroisesti omista onnistumisista oppimiseen? Tällöin onnistumisen resepti jäisi mieleen ja sitä voisi jalostaa eteenpäin uuteen onnistumiseen. Se on fakta, että emme voi tietää asioiden toimivuudesta ennen kuin teemme ne, vaan vasta sen aikana tai jopa niiden jälkeen. Toisten epäonnistumisetkin ovat vain toisten epäonnistumisia. Ei kannata siis viettää toistakymmentä tuntia päivittäin töissä, kuten Proakatemialla on vähän tapana. Ei ole sankarillista nukkua työpaikalla tai tappaa itseään jonkun hankkeen vuoksi. Työpäivien venyttäminen ei tarkoita sitä, että ihminen välittäisi työstään sen enempää tai saisi enemmän aikaan. Hän tekee vain enemmän työtunteja kuin muut.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!