Soluessee Antti Tervonen & Mikko Vainioniemi (Motive)

Johdanto

Ihmiset muuttavat ja liikkuvat maasta toiseen enemmän kuin ennen. Elämme kaiken kaikkiaan maailmassa, joka muuttuu koko ajan kansainvälisempään suuntaan. Nykyään tutkinto hankitaan jostain, mutta työtä lähdetään helpommin tekemään oman maan rajojen ulkopuolelle. Myös meille tulee työntekijöitä terveydenhuoltoalalle myös Suomen ulkopuolelta. Tällöin kulttuurierojen kohtaaminen sekä asiakkaan kuin asiakkaan kanssa toimiminen nousee isompaan rooliin. Fysioterapia itsessään on mielestämme kuitenkin asiakaslähtöistä työtä, jossa pitää ottaa huomioon asiakkaan tarpeet.

Monet ammattitaitoiset työläiset, opiskelijat, turvapaikanhakijat sekä pakolaiset etsivät uutta elämää oman maansa rajojen ulkopuolelta. Lisäksi kulttuurinen, etninen ja kansallinen monimuotoisuus on lisääntynyt Suomessa paljon viimeisen vuosikymmenyksen aikana. Suomessa terveydenhuoltoalalla työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen vaatimuksissa on jo nähtävissä tiettyjä osaamisvaatimuksia, kuten kielitaito, kulttuurituntemus ja verkostoitumistaito. Nämä taidot nähdään tulevaisuudessa varmasti entistä tärkeämpänä hallita ja niitä tullaan myös varmasti vaatimaan työntekijöiltä.

Pyrimme esseen avulla miettimään mitä maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kohtaamisessa olisi syytä huomioida, kun työskennellään Suomessa. Lisäksi tarkastelemme mitkä ovat isoimpia kulttuurillisia eroja fysioterapiassa verrattuna työskentelyyn muissa maissa. Entä mitä on kansainvälinen fysioterapia ja mikä rooli on sitä ohjaavalla kansainvälisellä liitolla fysioterapian ohjaamisessa ja kehittymisessä?

Työskentely Suomessa

Terveydenhuollon ammattilaisina meitä sitoo useampi laki toimintaan liittyen, mutta erilaisten kulttuurien kohtaamisen kannalta merkittävin on laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Finlex 1992). Laki määrittelee hoitoon pääsystä, tiedonsaannista, itsemääräämisoikeudesta, mutta tärkeimpänä jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lain mukaan jokaisella potilaalla on oikeus laadukkaaseen hoitoon ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen. Lisäksi potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet sekä kulttuuri on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon.

Fysioterapeutin toimintaa ohjaa myös eettiset ohjeet. Niiden tehtävä on helpottaa fysioterapeuttia tekemään valintoja, perustelemaan toimintaa ja ohjaamaan omaa sekä muiden toimintaa. Fysioterapeutin tulisi kohdata jokainen asiakas tasavertaisena riippumatta sosiaalisesta asemasta, etnisestä taustasta tai esimerkiksi kulttuurista huolimatta. Vieraassa maassa ja kulttuurissa toimiessa toimintatavat voivat erota omista arvoista ja eettisestä käsityksestä. Tällöin on tärkeää kyetä ymmärtämään kunkin asiakkaan kulttuuritaustaa hoitotilanteessa. (Suomen fysioterapeutit 2014.)

Transnationaalinen eli kulttuurien välinen osaaminen muodostuu viidestä osa-alueesta. Niitä ovat analyyttinen, emotionaalinen, luova, viestinnällinen ja toiminnallinen. Analyyttinen osaaminen on tiedonhankintaa. Terveydenhuollon ammattilainen tuntee ja ymmärtää kulttuurisia erityispiirteitä ja ymmärtää kuinka ne vaikuttavat kohtaamistilanteessa. Emotionaalinen osaaminen on kykyä tehdä havaintoja ja osoittaa kiinnostusta sekä kunnioitusta terveyteen liittyviä arvoja kohtaan. Lisäksi se on kykyä kohdata jokainen maahanmuuttaja-asiakas yksilönä ilman että kulttuurin liittyvät stereotypiat ohjaisivat toimintaa. Luova osaaminen on kykyä yhdistellä hoitomenetelmiä ja käytäntöjä oman sekä asiakkaan kulttuuriin liittyvien käytäntöjen pohjalta. Viestinnällinen osaaminen on taitoa olla vuorovaikutuksessa, kuunnella ja tulla kuulluksi, sekä kykyä luoda ilmapiiri jossa maahanmuuttaja-asiakas kokee tilanteen turvalliseksi puhua omista asioistaan, vaikka yhteistä kieltä ei löytyisi. Toiminnallinen osaaminen on taitoa toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Siinä yhdistyy oma taito ja tieto, motivaatio, vuorovaikutus sekä taito hoitaa kulttuurisesti oikein. Toiminnallinen osaaminen on myös kykyä edistää tasa-arvoista kohtelua asiakkaasta riippumatta. (Sainola-Rodriguez 2009, 36 – 41.)

Transnationaalisen osaaminen käsitteen rinnalla kulkee hoitotyön kulttuurinen kompetenssi. Molemmissa näkökulmissa on yhtäläisyyksiä sekä taito- että osaamisvaatimuksissa, mutta käytännössä näiden ero näkyy niin, että kulttuurisen kompetenssin mallissa hoitotyöntekijä nähdään aktiivisena ja kulttuurien monipuolinen tunteminen on edellytys. Transnationaalinen osaaminen taasen näkee maahanmuuttajan aktiivisena osallistujana itse hoitoon ja kulttuurin merkitystä pidetään ensisijaisena. Transnationaalinen osaaminen on käytännönläheisempi ja sen katsotaan soveltuvan jokaiselle terveydenhuollossa työskentelevälle. (Sainola-Rodriguez 2009, 52.)

Kulttuuri vaikuttaa yksilön käsitykseen omasta terveydestä ja sairaudesta, sekä hoitoon hakeutumiseen että hoitomenetelmiin. Terveydenhuollon asiakaskohtaamisessa voidaan ajatella olevan läsnä kolme kulttuuria: itse ammatin kulttuuri (esimerkiksi fysioterapeutin ammatin arvot, tavat ja käytännöt), asiakkaan kulttuuri (käsitys ja odotukset hoidosta, arvot ja uskomukset) sekä kohtaamisen kontekstin kulttuuri. Fysioterapeutin tulee olla perillä kohdattavan asiakkaan kulttuurin yleisistä ja erityisistä piirteistä, jotta ne voidaan ottaa asiakastilanteessa huomioon esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kanssa. (Sainola-Rodriguez 2009, 26-27.)

Toisaalta, terveydenhuollon ammattilaiselta ei välttämättä ole tarpeen odottaa täydellistä kulttuurin tuntemista, vaan tärkeämpää on osoittaa aitoa kiinnostusta ja halua auttaa asiakasta. Kulttuurin, etnisen taustan ja uskonnon voi huomioida asiakkaan kertoman ja kokeman kautta, sekä hoidossa voidaan ottaa huomioon kulttuurin erityispiirteitä, mikäli asiakas niitä itse tuo esille. Maahanmuuttajataustaiselta asiakkaalta voidaan samoin kuin terveydenhuollon ammattilaiselta edellyttää kiinnostusta uuden kotimaansa kulttuuria ja hoitokäytäntöjä kohtaan, jotta yhteinen ajatus hoidosta ja terveydestä voidaan löytää. Transnationaalinen osaaminen terveydenhuollossa on taitoa hoitaa eri maista ja eri kulttuureista tulleita asiakkaita. (Sainola-Rodriguez 2009, 35.)

Esimerkkejä erilaisten kulttuurien piirteistä

Afrikkalaisia potilaita on maanosan suuruuden ja kulttuurien erilaisten kirjojen vuoksi vaikeaa yleistää yhteisiksi piirteiksi. Uskonto on kuitenkin vahvasti läsnä afrikkalaisissa kulttuureissa, jonka vuoksi afrikkalainen potilas on todennäköisesti hyvin uskonnollinen ja puhe uskonnosta tai jumalasta saattaa tulla esiin potilaan kuvatessa tilannettaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö afrikkalainen toimisi rationaalisesti ja ymmärtäisi länsimaisen lääketieteen näkökulmaa. Länsimaiseen lääketieteeseen suhtaudutaan yleensä myönteisesti, vaikka sen rinnalle saatetaankin yhdistää perinteisiä, omalle kulttuurille tyypillisiä lähestymistapoja. (Tuominen 1998, 58 – 64.)

Somali saattaa liittää sairastumisensa koti-ikävään tai kärsimykseen kotimaassa. Oireiden kuvailu voi olla kirjavaa johtuen kulttuurin tavasta ja oireet täsmentyvät sitä mukaan, kun luottamus esimerkiksi fysioterapeuttia kohtaan kasvaa. Oireen syiden taustalla on lääketieteellisten syiden lisäksi mukana uskonnollisia tai muita vaikuttimia. Somaleilla vanhuus merkitsee iän tuomaa viisautta, jonka myötä ammatillinen auktoriteetti voi joutua koetukselle nuoremmalla fysioterapeutilla iäkkäämmän somaliasiakkaan kanssa. Somaleilla perhe on erityisen tärkeä, ja perheellä onkin viimeinen sana terveydenhoidon valinnoissa. (Tuominen 1998, 70 – 72.)

Islaminuskoiset eivät kiellä länsimaista lääketiedettä, vaan käyttävät sen hoitomenetelmiä. Islamilainen terveysajattelu pohjautuu kolmeen kohtaan. Ensimmäisenä on usko siihen, että niin terveys kuin sairaus on Allahin käsissä. Islamin uskoiset ajattelevat mielen ja ruumin olevan toistensa peilejä, jotka heijastelevat toisiaan niin sairautena kuin terveytenä. Toiseksi ajatellaan, että jokaiseen vaivaan on lääke, olivat ne sitten perinteisesti tai lääketieteellisesti perusteltavissa. Kolmanneksi uskotaan, että sairaudet ja vaivat voitetaan seuraamalla Koraania. Sen mukaan hyveellisten tekojen uskotaan vahvistavan terveyttä. Islamin uskossa on paljon sääntöjä miehen ja naisen välillä, joka heijastuu myös terveydenhuoltoon. Alastomuuteen suhtaudutaan häveliäästi, eikä hoitotilanteessa saa paljastaa enempää kuin on hoidon kannalta tarpeellista. Samoin ammattihenkilön, kuten fysioterapeutin tulisi olla samaa sukupuolta kuin asiakas. Tyypillistä on myös asioiden tekeminen oikealta. Asiakasta tulisi lähestyä hänestä katsoen oikealta, ja miespuolisen fysioterapeutin tulisi välttää suoraa katsekontaktia naisen kanssa. Tyypillistä on myös, että esimerkiksi naisasiakkaalla on mies mukana. Tällöin puhutellaan ja tervehditään ensin miestä, jonka jälkeen keskustellaan asiakkaan kanssa. (Tuominen 1998, 78 – 88.)

Työskentely ulkomailla

Mikäli fysioterapeutin työ ulkomailla kiinnostaa, vaaditaan muissa kuin pohjoismaissa työskennellessä tutkinnon hyväksyttäminen paikallisilla viranomaisilla. Suomalaisella fysioterapeuttitutkinnolla pystyy työskennellä Pohjoismaissa sen vuoksi, koska maiden välillä on tehty mm. opetusalaa ja terveydenhuoltoa koskevat sopimukset. Ennen työskentelyn aloittamista tulee kuitenkin selvittää yksityiskohtaiset vaatimukset muun muassa siitä, miten rekisteröidytään maan kansalliseen rekisteriin. Mikäli olet harjoittanut ammattia Suomessa jo kahden vuoden ajan, voit hakeutua työskentelemään pohjoismaiden ulkopuolelle Eurooppaan. Tällöin täytyy kuitenkin hakea ammattipätevyyden virallista tunnustamista toisesta EU-maasta. Ammattipätevyys todistetaan ECP-kortilla (eurooppalainen ammattikortti), joka voidaan hakea sähköisellä menettelyllä internetistä (Euroopan unioni 2018). Ulkomaalaisen hakeutuessa töihin Suomeen, täytyy ottaa huomioon missä tutkinto on suoritettu ja että onko tutkinto suoritettu EU:n rajojen sisäpuolella. Lisäksi täytyy selvittää mikä on hakijan suomen kielen taito ja minkä tasoinen hänen tutkintonsa ylipäätään on. Suomeen tuleva työntekijä voi olla ensin niin kutsutulla sopeutumisajalla ja hän voi joutua suorittamaan kelpoisuuskokeen.

Erot ulkomailla työskentelyssä

Missä päin maailmaa fysioterapeutin työtä harjoittaakaan, tulisi ydinosaamisen näkyä. Voidaan ajatella, että fysioterapian päätarkoitus sisältää mittaamista, tutkimista, kliinistä päättelyä, asiakaslähtöisyyttä, terapiamenetelmien valitsemista, turvallista toteuttamista, manuaalisia käsittelytaitoja sekä asiakkaan ohjaamista. Perusteena on, että kaikki osa-alueet ja niiden toteutus perustuvat tutkittuun tietoon.  Varsinkin asiakaslähtöisyyttä korostetaan suomessa ja haastatteluidemme perusteella etenkin tällä osa-alueella on huimasti eroja. Vaihto-opiskelleet luokkatoverimme ja ulkomailla työkomennuksilla käyneet ystävämme ovat kertoneet fysioterapian olevan siellä huomattavasti vähemmän asiakaslähtöisempää Suomeen verrattuna. Pääpiirteittäin voidaan ajatella, että mitä lähempänä Suomea ollaan (esim. Pohjoismaat), toimii fysioterapia mainiosti, mutta esimerkiksi etelä Eurooppaan tai Euroopan ulkopuolelle siirryttäessä, tulee kulttuurin väliset erot vahvemmin esille. Isoimpina kohtina on näkynyt muun muassa asiakkaan kanssa yhdessä luotava terapiasuunnitelma, minkä mukaan hoitoa lähdetään toteuttamaan. Ylipäätänsä asiakkaan kuuleminen on kuulemamme mukaan ulkomailla alhaisemmalla tasolla ja fysioterapiaprosessiin liittyvän päätökset tekee fysioterapeutti itse ilman asiakkaan kuulemista. Usein ei myöskään tehty pitemmän ajan terapiasuunnitelmaa.

Fysioterapian kansainvälinen järjestö

World Confederation for Physical Therapy (WCPT) on voittoa tavoittelematon fysioterapian maailmanlaajuinen liitto, jonka tavoitteena on yhtenäistää fysioterapian käytäntöjä eri maiden välillä. Järjestöllä on 111 jäsenorganisaatiomaata ja yli 350 000 fysioterapeuttia ympäri maailmaa (Suomen Fysioterapeutit 2018). WCPT:n perusteena on, että jokainen ihminen olisi oikeutettu kulttuuritaustasta huolimatta saamaan parasta mahdollista terveydenhuoltoa. Liitto yrittää vaikuttaa tähän muun muassa pitämällä korkeaa tasoa fysioterapia koulutuksissa ja tukemalla jäsenmaiden välistä tiedonkulkua. Liitto tekee myös paljon merkittävää yhteistyötä Unicefin, Yhdistyneiden Kansakuntien sekä Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) kanssa. Liiton toiminta jakautuu viiteen eri alueeseen, jossa toimii itsenäiset komiteat. Tämän avulla pyritään saavuttamaan samankaltaisten talouden ja kulttuurin omaavien jäsenmaiden keskinäistä yhteistyötä. Pääalueet ovat Aasian ja Tyynenmeren alue, Euroopan alue, Afrikan alue, Pohjois-Amerikan ja Karibianmeren alue sekä Etelä-Amerikan alue. (World Confederation for Physical Therapy 2018)

WCPT:n tehtävä on kehittää opetussuunnitelmia ja luoda julkaisua fysioterapiakoulutuksen kehittämiseksi. Jäsenmailla on yhtenäiset toimintaperiaatteet koskien tutkimustyötä, koulutusta sekä ammatin harjoittamista. Neljän vuoden välein pidetään kongressi, joissa muokataan toimintaohjeita tarpeen tullen. WCPT järjestää myös muita tapahtumia, kuten maailmanlaajuisen fysioterapiapäivän (World Physical Therapy Day). Voidaankin ajatella, että järjestön yksi isoimmista rooleista on se, että fysioterapeutit maailmanlaajuisesti voivat jakaa tietouttaan ja kokemuksiaan fysioterapian ammatinharjoittamisesta. (World Confederation for Physical Therapy 2018)

Pohdinta

Yleistyvän maahanmuuton vuoksi tulemme tulevaisuudessa kohtaamaan entistä enemmän eri kulttuuritaustojen edustajia vastaanotollamme. Työmme kannalta on tärkeää, että kykenemme kohtamaan kunkin asiakkaan yksilönä, ja hyvien käytänteiden mukaisesti, mutta kuitenkin kulttuurin ja erilaisen taustan huomioiden. Olemme molemmat aiemmalta ammatiltamme hierojia ja olemme jo hierojakoulun aikana kohdanneet esimerkiksi muslimiasiakkaita ja sitä kautta ammentaneet omakohtaista kokemusta eri kulttuurin kohtaamisesta ja hoitamisesta. Jo tuolloin saatu kokemus on vahvistanut osaamista myös fysioterapeutin ammatissa kohdatessamme eri maiden asiakkaita. Molemmilla meillä on haaveena työskennellä lähivuosien aikana ulkomailla fysioterapeuttina, ja sen vuoksi halusimme tehdä pohjatyötä jo nyt, ja selvittää mitä Euroopassa työskentely vaatisi kulttuurin ja ammatillisen pätevyyden kannalta.

Toinen meistä on työskennellyt enemmänkin ulkomaisten asiakkaiden kanssa maajoukkuetoiminnan kautta ja toinen meistä on vaihto-opiskelun kautta suorittanut harjoittelun ulkomailla. Molemmat kokemukset ovat johtaneet siihen, että pyrimme tutustumaan kohdemaan kulttuuriin ja sen erityispiirteisiin, jotta kykenimme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Halusimme esseen kautta tutustua enemmän teoriataustaan ja erilaisiin kulttuureihin, jotta pystymme jatkossakin ottamaan huomioon kulttuurilliset erot.

Esseen työstäminen oli mielenkiintoista, koska siihen sisältyi paljon eri lähteisiin perehtymistä ja asioiden selvittämistä. Hankalaa oli löytää päteviä lähteitä, koska esimerkiksi suomalaisten fysioterapeuttien työllistymistä ulkomailla pohdittiin lähinnä internetin keskustelupalstoilla. Kuitenkin lähteitä löytyi hyvin etenkin ulkomaisen asiakkaan kohtaamisesta suomalaisessa terveydenhuollossa ja suosittelemme jokaista tulevaa ja tällä hetkellä fysioterapeuttina toimivaa tutustumaan aiheeseen, sillä vastaanotollesi tulee jokin päivä varmasti eri kulttuurin edustaja. Nykyisessä, yhä enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää ymmärtää miten eri kulttuurit muokkaavat käsityksiä ja toimintaa ja sen vuoksi meidän täytyy fysioterapeutteina pystyä toimimaan eri tilanteissa erilaisten asiakkaiden kanssa.

LÄHTEET

Euroopan Unioni. Eurooppalainen ammattikortti. 2018. https://europa.eu/youreurope/citizens/work/professional-qualifications/european-professional-card/index_fi.htm

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785#L2P3

Sainola-Rodriguez, K. 2009. Transnationaalinen osaaminen – uusi terveydenhuoltohenkilöstön osaamisvaatimus. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. Väitöskirja.

Suomen Fysioterapeutit Ry. 2014. Fysioterapeuttien eettiset ohjeet. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/01/Fysioterapeutin_Eettiset_Ohjeet_2014.pdf

Suomen Fysioterapeutit Ry. 2018. Kansainväliset yhteydet. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/tietoa-liitosta/kansainvaliset-yhteydet/

Tuominen, R. 1998. Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa. 1.painos. Juva – WSOY.

World Confederation for Physical Therapy. 2018. https://www.wcpt.org