Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Kaikki on psykologiaa



Kirjoittanut: Arttu Myllys - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mietin hetken, että haluanko kirjoittaa esseen tästä kirjasta vai en. En siksi, että kirja olisi huono, vaan koska se paljastaisi psykologiset keinoni muihin ihmisiin, jolloin ne eivät enää toimisi. Asia on sama, kun ihmiselle annettaisiin plasebolääkettä ja pakkausselosteessa kerrottaisiin sen olevan perunajauhoa. Tässä kuitenkin tulos.

Onnistuneisiin neuvotteluihin, myyntiin, vuorovaikutukseen, itsensä johtamiseen ja oikeastaan kaikkeen kuuluu psykologia. Kun ymmärrämme psykologiaa ja ihmisen ajattelua, on meidän helpompi saada haluamamme, ohjailemalla vastakkaisen osapuolen ajatuksia ja mielenmaailmaa. Samalla tapaa, voimme myös ”huijata” itseämme ja johtaa näin itseämme. Aivot ovat looginen järjestelmä joka reagoi tiettyihin asioihin tietyllä tavalla. Toki tietyillä osa-alueilla on henkilökohtaisia eroavaisuuksia, mutta kaikista primitiivisimmät asiat ovat kaikilla lähes samat. Ihminen on siis kuin tietokone, jonka nappuloita painelemalla syntyy asioita ja kun näppäilee niitä oikeassa järjestyksessä, syntyy haluttu lopputulos. Ihminen on hyvin altis omille kontrolloimattomille aivotoiminnoille. Aivomme työskentelevät intuitiivisesti kaiken rationaalisen ajattelun ohella, esimerkiksi reagoimalla automaattisesti joihinkin ärsykkeisiin kuten kuviin, hajuihin ja ääniin. Tästä esimerkkinä voidaan pitää hälytysääniä ja väripsykologiaa.

Hälytysäänet ovat ihmisille kivikaudelta periytynyt refleksi. Aikoinaan viidakossa ihminen pystyi hyvin nukkumaan kaiken yöllisen hälyn ja eläinten melun keskellä, mutta kuullessaan pientäkin liikettä tai oksan raksahduksen lähettyvillä, herääminen oli välitön. Nykypäivänä tätä voidaan verrata junaradan läheisyydessä asumiseen. Vilkas ja äänekäs junaliikenne ei aiheuta ongelmia nukkumisen suhteen, mutta taas esimerkiksi oven avautuminen herättää asukkaan nopeasti, varsinkin jos asuu yksin. Ihminen herää siis nopeasti ärsykkeisiin, mitkä mielletään jollain tapaa uhkaaviksi. Tästä syystä esimerkiksi herätyskellon ääni mielletään hälyttäväksi, jos oma työ on stressaavaa ja myöhästyminen aiheuttaa jotain hälyttävää. Jos taas ihminen kasvaa torkuttamiseen, ei herätyskello aja enää samaa asiaa, vaan siihen tottuu ja vaikutus on sama kuin junaradalla. Ei mikään.

Väripsykologia on yksi aliarvostetuimmista asioista esimerkiksi markkinoinnissa. Ihminen liittää tietyt värit tiettyihin tunnetiloihin. Keltainen edustaa optimismia, lämpöä ja selkeyttä. Oranssi ystävyyttä, luottamuksellisuutta ja luottamusta. Punainen virittää ja kiihottaa aisteja. Violetti edustaa luovuutta ja mielikuvitusta. Sininen luottamusta ja vakavuutta. Vihreä rauhaa, terveyttä ja kasvua. Musta ja valkoinen edustavat yhdessä helppoutta ja tasapainoa. On myös niitä yrityksiä, jotka ovat valinneet useamman kuin yhden värin ja tavoitteena on, että asiakas kokee yhtä useampia tuntemuksia. Minkä takia näillä on väliä? Koska ihminen tekee ostopäätöksen lähtökohtaisesti tunteen perusteella.

Samalla tapaa ihminen ehdollistuu tietyille asioille. Tietyt hajut ja näköhavainnot yhdistyvät ihmisen aivoissa automaattisesti johonkin aikaisempaan kokemukseen tai tunnetilaan. Lapsi voi saada esimerkiksi pelkotiloja vain näkemällä valkoisen takin, sillä yhdistää sen automaattisesti epämiellyttävään ja ahdistavaan lääkärikäyntiin. Hajuista voida pitää esimerkiksi sitä, kun ihminen haistaa jossain kumppaninsa hajuveden ja tästä syystä voi saada vahvojakin tuntemuksia. Tätä ehdollistamista voi opiskella syvemmin tutustumalla Ivan Pavlovin koirakokeisiin.

Stressin hallintaan ja omaan hyvinvointiinsa pystyy myös vaikuttamaan tietyillä helpoilla kikoilla. Ympäristön estetiikka on helppo tapa saada ihminen rennompaan ja stressittömämpään tilaan. Ihmisen primitiivinen aivotoiminta erittää stressihormonia perustuen alkukantaisiin asioihin. Yksi näistä on ravinnon puute. Pitämällä työhuoneessa ja muussa ympäristössä paljon kasveja, laskee se jo itsessään ihmisen stressitasoa alitajuntaisesti. Miksi? Koska jos lähellä on kasveja, kertoo se alkukantaisille aivoillemme maaperän olevan hedelmällistä ja että lähettyvillä olisi myös vettä. Tämä tarkoittaa ravintoa ja aivojen ei tarvitse ”stressata” asian suhteen. Tutkimuksen mukaan toimistoon sijoitetut viherkasvit edistävät myös luovuutta jopa 15%.

Yksi ihmisen ominaisuus on fyysisten ja psyykkisten asioiden linkittäminen toisiinsa. Kun ihminen on iloinen, hän hymyilee ja nauraa. Kun ihminen tuntee rakastumisen tunnetta, kiihtyy hänen pulssinsa ja elimistö tuottaa adrenaliinia. Psyykkiset tuntemukset siis tuottavat fysiologisia asioita. Se mitä ei monesti tule miettineeksi, on että nämä asiat toimivat myös toiseen suuntaan. Jos esimerkiksi hymyilet ja naurat, muuttuvat pian ajatukset ja mieliala positiivisemmaksi ja onnellisemmaksi. Kun hymyilet 15-30 sekuntia kerralla, alkaa se tuottaa tutkitusti iloisempaa mieltä. Tähän keinoon osaltaan perustuu esimerkiksi naurujooga, missä nauretaan ikäville asioille, saaden niiden ajattelu muuttumaan positiivisemmaksi. Samaan tapaan ensitreffien onnistumista parantaa aktiviteetit, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä. Klassisen musiikin ja rauhallisen istuskelun sijaan, kannattaa suosia kauhuelokuvia, vuoristorata-ajelua ja polkupyöräretkiä, sillä silloin kumppanisi luulee sydämen kiivaan lyöntitiheyden johtuvan sinusta, mikä saa hänet uskomaan, että sinussa on sitä jotain.

Nämä ovat vain murto osa erilaisista psykologisista työkaluista, millä pystyt ”ohjailemaan” itseäsi ja muita. Tiedostavan ajattelun lisäksi aivoistasi löytyy siis se tiedostamaton osa-alue, joka ohjailee sinua suurimmalta osin saaden sinut toimimaan ja tuntemaan tietyllä tapaa täysin intuitiivisesti. Joku voisi mieltää psykologisten keinojen käyttämisen huijaamiseksi ja kusettamiseksi ja sitä se tavallaan onkin. Niitä käyttämällä luodaan ihmisille tunteita, jotka ohjaavat tiettyyn suuntaan. Nämä kaikki pohjautuvat alkukantaiseen ajatteluun ja niiden osaaminen ja hyödyntäminen asettaa sinut selvään etulyöntiasemaan.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close