Kahden kategorian ohjeistus

21.10.18 Esseen kirjoittaja: Noora-Emilia Hassinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Viisas mies ei kuse vastatuuleen ja muita huomioita (työ)elämästä
Kirjan kirjoittaja: Jyri Erma
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit, Markkinointiviestintä, Myynti, asiakkuudet ja verkostot, Oppiva organisaatio

Jyri Erman Viisas mies ei kuse vastatuuleen ja muita huomioita (työ)elämästä (2009) kirjassa oli osattu todella monipuolisesti tosielämän kokemusten kautta tuoda erilaisia huomioita esiin bisnesmaailmasta. Jyri Erma ei suoraan kirjassaan kerro kuinka kenenkin kuuluisi toimia, vaan antaa kirjassaan hienoja ”langan pätkiä” sieltä täältä, joista lukija voi muodostaa oman näköisen kerän käyttöönsä. Poimin muutamista parhaiten ajatuksia herättäneistä ja mieleen jääneistä huomioista omanlaiseni tiiviin ohjeistuksen myöhempää käyttöä varten. Jaoin ohjeistuksen kahteen eri kategoriaan: ”Mainonta, markkinointi ja asiakkaat” sekä ”Ideointi ja tiimin vaikutus”.

 

MAINONTA, MARKKINOINTI JA ASIAKKAAT

 

Asiakaspalvelusta asiakkaan saamaksi kohteluksi

Erma toi hienosti esiin, kuinka asiat olisivat paljon paremmin, jos sana palvelu korvattaisiin silloin tällöin sanoilla asiakkaan saama kohtelu (2009, 161). Mihin Erma tällä viittasi, oli kuinka olematonta palvelua asiakkaat monesti eri tilanteissa saavat ja kuinka huonoa heidän kohtelu silloin on. Kun palvelun sijaan panostatkin jatkossa erityisesti siihen, millaista kohtelua asiakas jatkossa saa kommunikoidessaan sinun tai yrityksesi kanssa, on lopputulos luultavasti palvelunkin osalta aivan toinen, kuin mitä tällä hetkellä. Muuttakaamme siis asiakaspalvelu asiakkaan saamaksi kohteluksi ja silmämme tulevat ehkä avautumaan uudella tavalla sen suhteen, minkälaista kohtelua asiakas saa, vaikka hänen hakema palvelu olisikin hoidettu hyvin.

 

USP ja sloganin tarkoitus

Erma totesi (2009, 87), että sloganin tarkoitus on tiivistää ymmärrettävään ja mieleenpainuvaan muotoon tuotteen keskeisin lupaus eli USP (Unique selling propotition tai Unique selling point). Kun rupeaa tutustumaan tarkemmin yritysten sloganeihin huomaa hyvin helposti, että useammillakaan niistä ei ole mitään tekemistä yrityksen USP:n kanssa. Sloganin merkityksen alkuperäinen tarkoitus on usein hämärtynyt ja se on saanut muodokseen vain jonkin hassun hauskan lausahduksen. Pyri siis tulevaisuudessa slogania tehdessä miettimään sitä, kuinka hyvin se tiivistää ja kuinka hyvin siitä on ymmärrettävissä tuotteen tai palvelun keskeisin lupaus.

Usein valitettavasti käy myös niin, että toiminnan edetessä yrityksen USP meinaa hämärtyä ja muuttaa muotoaan, johonkin sellaiseen joka ei ole lähelläkään alkuperäistä lupausta. Nyt tarkoitetaan negatiivista muutosta, jolloin alkuperäisen USP:n meinaa syrjäyttää jokin asia, joka muuttaa alkuperäisen lupauksen pois raiteiltaan ja uusi USP kuvaakin esimerkiksi jotain mikä on yrityksen johdon mielestä hienompaa tai jotain millä he haluavat ylpeillä. (Erma 2009, 90.) Tällöin USP:n todellinen tarkoitus eli tuotteen tai palvelun keskeisin lupaus asiakkaalle on päässyt unohtumaan.

 

Uutisarvo

Yritykset hyödyntävät markkinoinnissaan loppuunsa aika vähän uutisarvoa, jota yrityksestä voisi jo itsessään löytyä. Markkinoinnin ja mainonnan ei tarvitse aina maksaa maltaita eri palstoilla, vaan joskus jo yrityksestä sellaisenaan löytyy uutisarvoisia asioita, joita yritys ei välttämättä itse huomaa ja usein myöskään osaa hyödyntää. Monesti nämä uutisarvoiset asiat, joista voidaan esimerkiksi kirjoittaa lehtijuttu, myyvät paremmin kuin maksettu mainos. (Erma 2009, 75). Seuraavalla kerralla siis, kun mietit yrityksen, tuotteen, palvelun tai vaikkapa tapahtuman markkinointia, kannattaa miettiä liittyykö kyseiseen asiaan jo itsessään jotain uutisarvollisesti merkityksellistä, että sitä voisi suoraan hyödyntää.

 

Design

Kun suunnittelet designin esimerkiksi jollekin tuotteelle tai brändin logolle, ota huomioon, että design on kommunikaatiota. Designin avulla voidaan tietoisesti välittää ja luoda erilaisia mielikuvia asioista. (Erma 2009, 49). Voit siis suunnitella designin joka kertoo muotokielellään esimerkiksi vahvuudesta tai kestävyydestä. Designin värien avulla voidaan helposti viestiä esimerkiksi puhtaudesta, ilosta tai vaikka ekologisuudesta. Tämä on hyvä tiedostaa, kun designin lähtee suunnittelemaan ja on hyvä miettiä jo etukäteen, että mitä sen avulla haluaa vastaanottajille eli esimerkiksi tuleville asiakkaille kommunikoida.

 

IDEOINTI JA TIIMIN VAIKUTUS

 

Idea on alkuun raakile

”Vastakuoriutunut idea on heiveröinen. Se pitää auttaa jaloilleen. Tappamaan sen ehtii myöhemminkin.” (Erma 2009, 35.) Tämä oli mielestäni Ermalta loistavasti sanottu. Tähän törmää hyvinkin usein erilaisten projektien parissa, kun jotain uutta ollaan luomassa ja ideoita heitetään ilmaan solkenaan. Täytyisi aina muistaa, että ensimmäisen kerran ilmoille heitetty idea on aina vasta raakile. Siitä ei tarvitse heti tykätä, sitä ei tarvitse heti rakastaa, eikä sen tarvitse heti tuntua järkevältäkään. Tärkeintä on, että ideoille voidaan olla todella oikeasti avoimia, kuullaan ne ja annetaan niille mahdollisuus. Joskus hölmöimmältä kuulostaneesta ideasta voikin kuoriutua juuri se timanttinen helmi! Joskus raikkain idea voi olla kahdesta heiveröisestä raakileesta muodostunut yhdistelmä. Annetaan niille siis mahdollisuus.

”Suomalaisissa yrityksissä suhtaudutaan uusiin ideoihin ylivarovaisesti.” (Erma 2009, 28.) Mietimme aina uusien ideoiden sisältämiä riskejä enemmän, kuin niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Mitä voisikaan tapahtua, kun keskittyisimmekin ensi kerralla enemmän mahdollisuuksiin, kuin riskeihin? Ehkä pääsisimme jonkin uuden, todella erilaisen, hienon tuotoksen äärelle. Myös asiakkaille uusia ideoita tarjotessa kannattaa miettiä, kuinka idean paketoi. Yritykset ovat huonoja ostamaan pelkkiä uusia ideoita, mutta kun pyrimme muuttamaan ideat johonkin paljon konkreettisempaan muotoon, voi vastaanotto olla paljon lempeämpi.

 

Tiimin vaikutus

Erma (2009) oli onnistunut tekemään hienoja huomioitu tiimien toimivuuteen liittyen erilaisten projektien ja työryhmien parissa. Edelliseen kohtaan viitaten, huonosti toimivissa ja sitä kautta heikosti tuottavissa tiimeissä negatiivisia kommentteja sanottiin kolme kertaa useammin, kuin positiivisia kommentteja. Tiimikaverin idea torjuttiin jopa 20 kertaa useammin, kuin autettiin elämään. (Erma 2009, 140.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työilmapiiri negatiivisia kommentteja suoltavassa tiimissä ei voi olla hyvä ja toimiva. Uusia ideoita nousee palavereissa esiin todella vähän, sillä kukaan ei halua tuntea itseään huonoksi kerrottuaan jonkin uuden raakilevaiheessa olleen ideansa. Auttakaamme siis toinen toistamme ja keskitytään kertomaan aina enemmän aidosti positiivisia kommentteja, joiden avulla saadaan työilmapiiri kohentumaan ja uudet ideat kukkimaan.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!