Johtajan itsetunto

04.10.18 Esseen kirjoittaja: Aliisa Räsänen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Minä johtajana - Itsetuntemuksesta toimivaan johtajuuteen
Kirjan kirjoittaja: Satu Kaski, Tuula Kiander
Kategoriat: Johtaminen, Uncategorized, Oppiva organisaatio

 

Itsetuntemus

Itsetunnon kasvattaminen ja tietoisuuden lisääminen omasta itsestään ovat tärkeitä kehitysmenetelmiä johtamistyössä. Kun ymmärrät ja luotat itseesi voit myös ymmärtää ja myös auttaa muita ympärilläsi paremmin.

Itsetuntemus on minätietoisuutta. Se on keino tunnistaa omia tuntemuksia ja tapoja, kuinka ihminen toimii kussakin tilanteessa. Itsetuntemukseen vaikuttaa aiemmat kokemukset ja kasvatukselliset asiat. Se kuinka ihminen on aiemmin suhtautunut samankaltaisiin tilanteisiin vaikuttaa suhtautumiseen myös jatkossa samankaltaisissa tilanteissa. Tällaiset toimintatavat ovat osin tiedostamattomia ja osin tiedostettuja tapoja toimia. Ihmisen itsetunto voi olla ja usein onkin erilainen eritilanteissa – joissain tilanteissa voi tuntea olevansa hyvinkin itsevarma ja toisissa tilanteissa taas kovinkin epävarma. Erot itsevarmuudessa johtuvat usein kokemuksen puutteesta ja siitä, että kokee omaavansa heikomman tietotaidon käsiteltävästä asiasta kuin muut paikalla olevat. Perusitsetunto on kuitenkin melko tasainen elämän jokaisella osa-alueella.

 

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Itsetunteminen työkaluna: omien vahvuuksien, puutteiden, keskeneräisyyden ja toimintatapojen tunnistaminen/hyväksyminen esimiestyössä on kullanarvoinen taito. Tunnistaminen auttaa pääsemään eroon tavoista, jotka ovat huonoksi hyville johtamistavoille, kuten liiaksi oman temperamentin ja luonteen taakse piiloutuminen ja sen hyväksi käyttäminen huonolle käytökselle.  Kun tunnet itsesi ja tunnistat omat piirteesi niin hyvässä kuin pahassa, pystyt välttämään epäedullisia toimintatapoja alaistesi johtamisessa.

Hyvä esimies kykenee antamaan rehellisesti suoraa ja rakentavaa palautetta ja on kykeneväinen myös itse vastaanottamaan sitä.  Palautteen vastaanottaminen hyvin tarkoittaa sitä, ettei menetä hermojaan saadessaan negatiivistakaan palautetta, vaan pystyy järkevästi käsittelemään ja sitä kautta muovaamaan omia toimintatapojaan – kehittyen esimies työssään entisestään. Hyvästä itsetunnosta on hyötyä niin palautteenvastaanottamisessa kuin antamisessakin. Vastaanottaessa et vaivu masennukseen, vaikka kuulisit jotakin negatiivista tai kehitettävää omassa tekemisessäsi. Ja palautetta antaessasi esität asiasi vakuuttavasti ja uskallat esittää asiasi suoraan niin kuin asia on.

Omaa persoonaa kannattaa käyttää hyväkseen myös johtamisessa, mutta kannattaa ehkä muistaa, ettei luo itsestään liian kaverillista kuvaa, ettei tuhoa omaa auktoriteettiaan liiallisella tuttavallisuudella. Ja päinvastoin liian etäiseksikään ei kannata itseään jättää suhteessa alaisiin, sopivassa suhteessa molempia tilanteen mukaan.  Oman persoonan tuominen esille ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kohdatessaan vaikeita aiheita/tilanteita piiloutuu oman persoonallisuutensa huomaan – ”no kun minä nyt vain olen tämmöinen”, tämänkaltainen ajattelumalli poistaa toiminnan ja/toimintatapojen kehityksen mahdollistamisen. Kuuntelemalla kollegoitasi ja ottamalla palautetta vastaan pohdiskellen toimintaasi ja käyttäytymisesi syvempiä syitä.

Palautteen antaminen rakentavasti tapahtuu rauhallisesti ja perustellusti. Palautetta antaessa olisi hyvä muistaa se, että palautteen tulee olla perusteltua niin hyvässä kuin pahassa. Ei töksäyttelemällä asioita, jotka vain ärsyttävät. Vaan, että asioiden taustalla on aidosti jokin syy. Miksi toiminnasta on annettava palautetta, miksi siitä on syytä huomauttaa?  Palautetta on annettava tasapuolisesti kaikille yhteisön jäsenille, ei siis suosivasti aina tietyille henkilöille. Eikä myöskään aina toisille vain hyvää ja toisille vain huonoa. Jokainen tarvitsee aika-ajoin palautetta työstään.

Olettamuksille altistuminen johtamistyössä

Stereotypioille altistuminen on petollista johtamistyössä, oletat että tietynlaiset ihmiset tietynlaisilla taustoilla ja kokemuksilla selviytyvät työstään olettamallasi tavalla tai moitteetta ja aina yhtä tehokkaasti – olet väärässä. Tosiasiassa kaikki työntekijät eivät ole niin hyviä kuin antavat paperilla itsestään ulos, heillä ei ole välttämättä samat motiivit ja asenteet työnhoitamiseen, kuin sinulla itselläsi on. Sukupuolirooleihin turvautuminen on yksi tällaisista stereotypioista joihin ei tule langeta. Ihmiset ovat kuitenkin aina omia yksilöitään ja liiallinen olettamus on myrkyllistä omien ennakkokäsitysten kanssa. Stereotypioihin lankeaminen voi johtaa myös kiusallisiin tilanteisiin, kun oletat jonkun henkilön hoitavan tietyn työtehtävän tai suhtautuvan tiettyihin asioihin olettamallasi tavalla hänen sukupuolestaan tai ulkonäöstään johtuen, olet väärässä – älä siis oleta! Voit pohtia löytyykö itsestäsi puolia joita ei päällepäin uskoisi ja mieti sitten voisiko näin olla mahdollisesti myös muissa ihmisissä

Ilmapiirin vaikutus itsetuntoon

Itsetuntoaan voi kasvattaa ja päinvastoin myös romuttaa ajautumalla epämukavuus alueelleen. Selviytymällä itselle uusista tilanteista itseluottamus ja usko itseensä kasvaa. Itsensä haastaminen on kehittävää oman osaamisen laajentamisen ja sitä kautta oman itsevarmuuden löytämisen kannalta yhä laajemmalla skaalalla. Ulkopuolelta tuleva paine ja alemmuuden tunne sen sijaan voivat murskata omaa itsevarmuutta tekemiseensä. Samoin jatkuva torjutuksi tuleminen romuttavat itseluottamusta. Jos ideasi jatkuvasti sivuutetaan, eikä niitä oteta kuuleviin korviin, et välttämättä jaksa kauaa edes yrittää tuoda omia ajatuksia esille. Luovutat ja menetät innokkuuden tekemiseen. Kannustava, salliva ilmapiiri ovat hyviä asioita itsetunnon ja kehittymisen kannalta – jos mokaat se ei olekaan maailmanloppu vaan virheet voidaan aina korjata. Avoimuus alentaa myös kynnystä kysyä jotain mitä ei tiedä leimaantumatta idiootiksi. Avoimuus lisää myös rohkeammin vielä aivan alkutekijöissään olevien ajatusten ja ideoiden julkituomista, niistä voi yhdessä pohtimalla syntyä jotain mahtavaa.

Oman haavoittuvuuden ja keskeneräisyyden tunnistaminen auttaa myös olemaan itseään kohtaan armollisempi ja hyväksymään että kokemusvuosienkin ollessa jo mittavat voi jotkin asiat tuntua uusilta ja haastavilta. Omia heikkouksia ei kannata yrittää liiaksi peitellä vaan myöntää itselleen, ettei osaa kaikkea ja tätä kautta lähteä kehittämään aina uusien tilanteiden tullessa vastaan. Kypsä johtaja hyväksyy tekemänsä virheet jäämättä vellomaan niihin turhaksi asti. Jokaisessa työssä keskiössä on saada työt ylipäänsä tehdyksi. Oman keskeneräisyyden hyväksyminen ja virheistä oppiminen ovat tärkeää.

Niin kuin todettua itseensä tutustuminen ja itsetunnon kohottamien ovat hyväksi, mutta liiaksi sitä ei kannata kuitenkaan lähteä tonkimaan jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että tämä riittää ja lopettaa omien mielensopukoidensa tonkiminen – ihminen tulee kuitenkin lopulta olemaan keskeneräinen ja muuttuvainen elämänsä varrella.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!