Itsensä johtaminen

30.09.16 Esseen kirjoittaja: Roni Haimakka
Kirjapisteet: 2
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Johtaminen, Oppiva organisaatio

 

1        JOHDANTO

 

Jo 1600-luvulla Rene Decartes kirjoitti kuuluisan lausuman ”Ajattelen siis olen”.  Vajaa vuosisataa myöhemmin Jean-Jacques Rousseau tiivisti ajatuksen lauseeseen ”Jos järki tekee ihmisen, niin tunne häntä ohjaa”(O’Connor &McDermott 1998).  Ajatukset vaikuttavat tunteisiimme ja päinvastoin. Jokainen arkielämässään pystyy havainnoimaan, kuinka myönteiset tunteet luovat iloa ja kielteiset tunteet saattavat lisätä ahdistusta (Silvennoinen, Kauppinen 2006 32-33). Joseph O’Connor ja Ian McDermott kirjassaan NLP:n aakkoset käsittelevät tätä yhteyttä, mikä vallitsee ajattelumme, puheemme ja toimintamme välillä. (O’Connor & McDermott 1998, 9).

Nykypäivänä henkisen puolen merkitys on otettu vahvasti huomioon ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Henkilökohtaisen elämämme tavoitteet ja tarpeet ohjaavat toimintaamme (Silvennoinen, Kauppinen 2006 26-27). Tarkoitukseni onkin tarkastella ajatustemme, tunteidemme ja toimintojemme vaikutusta toisiinsa. Pohdin tätä omien kokemusteni pohjalta ja itselleni hyväksi havaittujen ajattelumallien kautta. Lisäksi käytän lähdekirjallisuutenani Joseph O’Connorin ja Ian McDermottin kirjoittamaa teosta NLP:n aakkoset sekä vertaan omia näkemyksiäni Markku Silvennoisen ja Risto Kauppisen ajatuksiin teoksessa ”Onnistu alaisena- näin johdan esimiestäni ja itseäni, 2006”.  Tuon myös esille minulle kiistanalaisia asioita, jotta saan kokonaiskuvan esille ihmisen toimintaan vaikuttavasta mielestä ja sen voimasta itsensä johtamiseen.

 

 

2        NLP

 

Tänä päivänä puhutaan paljon aivojen uudelleen kouluttautumisesta eli uudelleen ohjelmoimisesta ja yksi esimerkki on NLP. Lyhennys on suora käännös sanoista neuro, linguistic ja programming. Sanoilla viitataan mieleen, kieleen ja ohjelmointiin sekä näiden väliseen yhteyteen. NLP on kehitetty 1970 luvun alussa ja sitä on käytetty laajalti johtamisessa, huippu-urheilussa ja monessa muussa auttamaan ihmisiä tavoitteiden saavuttamisessa. NLP:tä käytetään ihmisen sisäisen ajattelumallin ymmärtämiseen sekä kuinka niihin vaikuttamalla saadaan positiivisia tuloksia eri elämän osa-alueilla. (O’Connor &McDermott, 1998, 9).

Olen lukenut kirjaa NLP:n aakkoset jonka kautta olen ymmärtänyt vielä vahvemmin sen, että jokainen ajatus, josta ”otan kiinni” vaikuttaa siihen, mitä tunnen ja kuinka asioihin suhtaudun. On mielenkiintoista kuinka ihminen toimii tietyllä tavalla ja kuinka toimimme ja kuinka vaikutumme ulkopuolisista asioista.

Tänä päivänä ihmiset valittavat paljon ja syyttelevät muita, koska itsellä on niin raskasta tai joku asia ei suju. Aina, kun ihminen avaa suunsa hän vahvistaa omaa mielipidettään, mikä taas vaikuttaa suoraan ihmisen tunteisiin. Tämä tekee ajatuksista, tunteista ja asioista aina todellisempia ihmiselle itselleen. Onko mahdollista, että kaikki on kiinni siitä miten ihminen ajattelee? Pystyykö  ihminen itse vaikuttamaan omaan elämäänsä niin työssä kuin vapaa-ajallakin? Jos en olisi koskaan kokeillut niin en koskaan tietäisi, mutta omista kokemuksista päätellen olen samaa mieltä.

 

 

MINÄ JA MIELENI

 

Nykypäivän nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa olemme uudenlaisten haasteiden edessä. Meihin kohdistuu ulkoisia vaikutteita, joilta emme voi välttyä. Sosiaalinen media, mainonta ja valtava jatkuva tietotulva silmiemme edessä luovat meille erilaisia paineita kuin 50 vuotta sitten. Luomme myös itse itsellemme vaikutteita, jotka ohjaavat toimiamme.  Nämä kutsumani sisäiset vaikutteet ovat syntyneet elämänkokemuksen, omien arvojen ja näkemysten seurauksena ja niihin on elämämme aikana varmasti myös ulkoisilla vaikutteilla ollut merkitystä. Mielenkiintoista on, kuinka nämä vaikutteet ohjailevat meitä toimissamme ja kuinka pystymme ohjailemaan itseämme vaikutteiden alaisina. Erityisesti olen pohtinut pystynkö ja miten pystyn johtamaan itseäni arkielämässä vaikutusten alaisena.

Ulkoisilla vaikutteilla tarkoitan muista ihmisistä ja asioista tulevia ajatuksia ja tuntemuksia, joiden pohjalta teemme ratkaisumme, jos emme ole tarpeeksi vahvoja suojautumaan tai kuuntelemaan omaa sisäistä ääntämme. Kuinka sitten kuuntelen omaa ääntäni ja olen itsevarma, jotta pystyn johtamaan itseäni jokapäiväisessä elämässä? Olen huomannut, että takerrun helposti yhteen ajatukseen. Usein ajatus on negatiivinen tai ainakin koen sen sellaiseksi, koska tämä vaatii ponnistelua päämäärän saavuttamiseksi. On asioita jotka voivat olla toisille todella haastavia, mutta joillekin ne ovat intohimo. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Teoksessa NLP:n aakkoset O’Connor ja McDermott jaottelevat periaatteensa neljään tukipilariin. Ensimmäisessä pilarissa on kyse suhteesta itseesi ja muihin. Mitä parempi yhteys ihmisellä on sekä fyysiseen että psyykkiseen itseensä, sitä paremmin ihminen voi. (O’Connor &McDermott 1998, 14-15) Itse olen huomannut tunnetilojen suuren merkityksen elämääni. Kun oma tunnetila on hyvä, ihmisen on helpompi tehdä päätöksiä. Huonossa tunnetilassa asiat tuntuvat raskailta ja haastavilta.  Tämä tunnetila vaikuttaa taas itsetuntoon. Hyvässä tunnetilassa koet osaavasi, mikä lisää itsetuntoasi ja näin ollen taas positiivista tunnetilaa.  Myös Silvennoinen ja Kauppinen pohtivat tunteiden välittämää energiaa. Myönteiset tunteet luovat iloa ja kielteiset ahdistusta (Silvennoinen, Kauppinen 2006 32-33).

Tämän ja omien kokemusten perusteella olen todennut, että tulisi tehdä sitä mikä tuntuu mukavimmalta ja mistä nauttii, jolloin myös ajatukset tukevat toimiasi. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että aina kaikki ei tunnu kivalta ja joskus pitää haastaa itsensä, jotta saa todellisia onnistumisia. On olemassa asioita joita haluaa ja jotka ovat intohimo, mutta ne vaativat mahdollisesti toimia, mikä ei tunnu mieluisalta. Mielestäni tässä on yksi keino, miten pystyy johtamaan itsensä haluamiin tavoitteisiinsa.

On paljon kirjallisuutta, artikkeleita, kursseja ym. joita pystyt käyttämään hyväksesi löytääksesi sisäisen vahvuutesi ja itsesi johtamistaidon. Useasti tulee mietittyä, mikä olisi minulle paras vaihtoehto. Kuitenkin oikea tie löytyy vain kokeilemalla ja toteamalla mikä on itselle parasta. Pystyn yhtymään moniin tahoihin, joissa yritetään löytää sisäistä minuutta, jotta minun olisi helpompi olla.

 

 

3        VAIKUTTEET

 

Kuinka minä pystyn tähän tai tuohon, kun koko ajan kaikki painaa päälle? Aikatauluja on niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Pomo haluaa työt juuri silloin kun päiväkodista soitetaan lapsesi sairastumisesta. Rahahuolet painavat mieltämme laskujen tipahdellessa postiluukusta. Elämme suuren muutoksen aikaa, jossa tuntuu, että vain vahvat pärjäävät ja rahalla tai tittelillä mitataan ihmisen arvo ja onnellisuus. Onneksemme ja vahingoksemme nämä kaikki ulkoiset tekijät vaikuttavat meihin kaikkiin. Myös esimiehemme painii samojen ongelmien kanssa (Silvennoinen, Kauppinen 2006, 32-33.)

Teoksessa NLP:n aakkoset toinen tukipilari määräytyy tavoitteen ja päämäärään asettamisesta. Oman päämäärän kirkkaana mielessä pitäminen helpottaa toimimista vaikutteiden alaisena. Ilman päämäärää, ei voida päästä menestykseen. (O’Connor &McDermott 1998, 14-15.)

On siis hyvä pitää mielessä jatkuvasti kaukanakin häämöttävä tavoite ja unelmoida sillä useasti. Hyvällä tavoitteella unelmointi lisää hyvää oloa ja energiaa. Käytännön arjessa asialista helpottaa hahmottamaan ikävien asioiden määrän. Listalla pystyy myös laskemaan, kuinka suuri painoarvo asioilla on ja onko näille ikäville ajatuksille syytä antaa valtaa. Erilaiset tunnetilat kuuluvat ihmisen elämää ja ilman näitä tuntemuksia, ei saavutettu päämäärä tuntuisi voitolta.

Kolmantena tukipilarina NLP kuvaa aistiherkkyyden. Tämä kehoittaa pitämään kaikki aistit herkkinä, jolloin nopeasti huomaa, jos oletkin luisumassa pois tieltä, joka johtaa päämäärääsi (O’Connor &McDermott 1998, 15). Silvennoinen ja Kauppinen puhuvat teoksessaan tunnejännityksestä ja tunteiden havainnoinnista, jolloin pystymme käsittelemään sekä omia tuntemuksiamme, että toisten tuntemuksia. Koska tunteet välittävät energiaa, on hyvä olla tietoinen näiden vaikuttavuudesta. Etenkin ihmisten kanssa työskennellessä tunne-energian voi aistia niin hyvässä kuin huonossakin. (Silvennoinen, Kauppinen 2006, 33.) Itse olen kokenut parhaaksi tavaksi antaa tunteiden tulla ja toisaalta myös mennä. Omien ja muiden tunnetilojen ymmärtäminen, helpottaa päämäärässä pysymistä ja estää negatiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin takertumisen.

Viimeisenä viisauden tukipilarina on NLP:n aakkosten mukaan joustava käyttäytyminen. Jos huomaat toiminnan johtavan huonoon suuntaan, muuta toimintaa. (O’Connor &McDermott 1998, 16). Tähän tukipilariin on helppo yhtyä, mutta sen toteuttaminen on vaikeampaa. Vanhoissa tavoissa on helppo pysyä, vaikka ne olisivat huonojakin. Vaatii aina enemmän hylätä vanhaa ja oppia uutta. Tässä mielestäni auttaa taas tavoitteen mielessä pitäminen ja sen tuottaman hyvän tunnetilan ruokkiminen. Oman kokemuksen perusteella, muutos on useimmiten ollut vain hyvästä ja ”vanhaan pääsee aina takaisin”.

 

Mitä sitten jos asiat eivät menekkään suunnitelmien mukaisesti? Kuinka toimin epäonnistumisten kohdalla, miten silloinkin jaksaa uskoa tavoitteeseen ja pitää tavoitteen kirkkaana mielessä? Epäonnistumista voidaan pitää myös uutena alkuna, mahdollisuutena johonkin parempaan, mutta se on haaste epäonnistujalle itselle. Miten motivoida itsensä uuteen ”nousuun”?  Virheen myöntäminen, asian hyväksyntä ja syyttelyn lopettaminen ovat ensisijaisia päästäkseen taas oikeille raiteille päämäärän saavuttamiseksi. (Braham, wahl, Woodbury 2000, 6-8). Olen kokenut hyväksi epäonnistumisen hetkenä, hetkeksi päästää aiheesta irti. Kunnon lepo, hyvä lenkki tai muu vastaava mielihyvää tuottava asia saa positiivisen tunne energian liikkeelle. Tällöin taas mieli on avoimempi uusille ideoille, jotka taas ruokkivat uudelleen onnistumisen tunnetta.

 

 

4        YHTEENVETO

 

Olen pohdiskellut edellisessä omaa ja muiden ihmisten käyttäytymistä, ulkoisia vaikutteita ihmisen käyttäytymiseen ja kuinka johtaa tilannetta ja itseään. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua kuinka ihmisten pitäisi käyttäytyä tai johtaa tilannetta mitä ikinä sitten tuleekaan vastaan. On huomioitavaa niin oma mieli on kaikkein tärkein asia pitää kirkkaan ja hyvällä mielellä toteuttaa elämää, jotta pystyt saavuttamaan sen minkä haluat. Mieli ja fiilis pysyvät hyvänä ja vireänä, kun teet sitä mikä sinusta tuntuu oikealta ja hyvältä, mutta siltikin otat epämiellyttävät ja raskaalta tuntuvat asiat vastaan ja toteutat ne jotta voit kokea voiton tunteita. Muuttuvan tietoyhteiskunnassa eläminen on joillekin todellinen haaste, se voi tuottaa vaikeuksia ja saada aikaan syrjäytyneisyyden tunteen. Tämä tunne tulee ulkoisista vaikutteista ja varsinkin kaupungeissa asuvilla, koska vauhti on niin kova eikä kukaan enää oikein ota ihmistä ihmisenä vaan kaikki on suorittamista. Tässä onkin tärkeää muistaa oman mielen tekemät ”tepposet” ja pitää kirkkaana mielessä omat ajatukset ja tavoitteet jotta pystyt saavuttamaan sen minkä itse olet itsellesi asettanut tavoitteeksi.

 

LÄHTEET

 

Juha Perttula ja Antti Syväjärvi (toim.) 2012. Johtamisen psykologia

 

Joseph O´Connor & Ian McDermott 1998. NLP:n aakkoset

 

Markku Silvennoinen ja Risto Kauppinen 2006. Onnistu alaisena, -näin johdan esimiestäni ja itseäni

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!