Itsensä johtaminen

15.09.16 Esseen kirjoittaja: Antti Hiltunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita kirjoja, katso lähteet
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Johtaminen

Mitä on itsensä johtaminen?

Ensimmäisen kerran kuullessani puhuttavan itsensä johtamisesta en aluksi keksinyt mitä sillä tarkoitetaan ja mitä se on. Itsensä johtamisella voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa ja sitä voidaan käyttää monissa eri asiayhteyksissä. Maallikon silmin itsensä johtaminen voi vaikuttaa yritysjohtajien ja huippu-urheilijoiden höpinöiltä, joissa pyritään saamaan itsestä maksimaaliset tehot urheilusuoritukseen tai omaan työpanokseen yrityksen menestykseen kiidättämiseksi. On totta että myös nämä esimerkit lukeutuvat itsensä johtamiseen ja edellämainitut henkilöt noudattavat itsensä johtamisen perusperiaatteita. Itsensä johtamisella nimittäin tarkoitetaan kaikenlaista sellaista toimintaa jolla pyritään parantamaan omaa elämänlaatua. Hyvä itsensä johtaja tekee kaiken aikaa päätöksiä, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan ja pyrkii määrätietoisesti tavoitteeseensa.

Raija Salmimies määrittelee itsensä johtamisen kirjassaan ”Onnistu itsesi johtamisessa” (Salmimies, Raija, 2008) seuraavasti: ”On eri asia johtaa itseään kuin pakottaa itsensä suoriutumaan ulkopuolelta annetuista tehtävistä ja tuntea olevansa olosuhteiden vanki. Itsensä johtaminen on monenlaista itseen kohdistuvaa vaikuttamista ja kurinalaista itsensä ohjaamista. Se on jatkuvaa muuttumista, uuden oppimista ja vanhan poisoppimista, juurtuneiden asenteiden ja uskomusten kyseenalaistamista sekä ennen kaikkea vastuun ottamista itsestä ja toisista. Tavoitteena on löytää oma paikka tässä elämässä omat arvonsa ja ihanteensa tiedostaen ja elämällä niiden mukaisesti.” (s.21)

Joko tuli konkurssi?

”Meistä jokainen on oman yrityksensä, Oy Minä Ab:n toimitusjohtaja. Tätä kokonaisuutta meidän on syytä osata johtaa hyvin. Siitä riippuu miten yritys menestyy. Onko oma yrityksesi hyvässä kunnossa, selvitystilassa vai mennyt jo konkurssiin? Yrityksessämme on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, henkinen ja ammatillinen osasto. Näiden osaosastojen omia ja keskinäisiä toimintoja meidän pitäisi osata johtaa” (Pentti Sydänmaanlakka – Älykäs johtajuus s.200-201)

Sydänmaanlakka puhuu kirjassaan ”Älykäs johtajuus” (Pentti Sydänmaanlakka , 2004), itsensä johtajista Oy Minä Ab:n toimitusjohtajina. Tätä ajatus mallia on helppo myötäillä, sillä jokainen itsensä johtaja on kuin oman elämänsä toimitusjohtaja. Tämä vertaus on toimiva siihen asti, kunnes mietitään mitä tulee tapahtumaan, jos yrityksellä menee heikosti. Usein on nähty bisnesmaailmassa esimerkkejä, kun yrityksen tulos on heikentynyt ja on jouduttu muuttamaan toimintatapoja. Tämän seurauksena yrityksen toimitusjohtaja on irtisanottu ja tilalle on palkattu uusia ideoita ja käytäntöjä mukanaan tuova toimitusjohtaja. Mutta mitä tapahtuu silloin kun Oy Minä Ab:n toimitusjohtaja on tilanteessa jossa yritys tarvitsisi uutta virtaa johtoportaaseen? Silloin ei voida antaa kultaista kädenpuristusta, muhkeita irtisanomiskorvauksia ja alkaa etsiä sopivampaa henkilöä johtamaan yritystä.

Itsensä johtaminen on helppoa silloin kun asiat elämässä on hyvin. On hyvä työpaikka, perheenjäsenet ovat terveitä, ei ole suuria murheita elämässä. Tällaisissa tapauksissa on aikaa ja rahkeita pyrkiä parantamaan elintasoaan ja hyvinvointia vielä entisestään. Tästä itsensä johtamisessa on kyse. Mutta miten johtaa itseään, kun konkurssi on jo tehty tai se häämöttää oven takana. Silloin itsensä johtaminen näyttää todelliset piirteensä. Kun alat pyrkiä tavoitteisiisi määrätietoisesti, pienin askelin, alkaa koko ajan tapahtua kehitystä parempaan. Esimerkiksi jos olet päästänyt taloutesi huonolle mallille, tulee sinun priorisoida rahan käyttöäsi. Käyt vähemmän ulkona syömässä ja alat valmistamaan ruoat kotona. Et osta uusinta ja kalleinta puhelinta vaan hieman vanhemman ja sinun budjettiisi sopivamman puhelimen. Voit vaikka alkaa pitämään ostoksistasi kirjaa, jolloin huomaat nopeasti minne rahasi kuluvat ja mikä on ajanut yrityksesi heikkoon kuntoon. Kaikki nämä pienet teot ovat itsensä johtamista ja ne vaikuttavat elämääsi huomattavasti.

Itsensä motivointi

”Motivaatiosi on sisäistä, eikä sinua voida motivoida ulkoapäin ennen kuin olet itse päättänyt motivoitua ja olet valmis ponnistelemaan päämäärän saavuttamiseksi. Ulkoinen motivaatio syntyy luvattujen palkintojen ja rangaistusten järjestelmästä. Nämä strategiat perustuvat ulkoisten palkintojen tarjoamiseen määritellystä tehokkuudesta tai suorituksesta. Jotta raha ja muut palkkiot motivoisivat, on niiden oltava yhteydessä ponnistuksiin. Uhkailu ja rangaistukset puolestaan tappavat viimeisenkin motivaation.

Kun sinulla on riittävästi voimavaroja ja psyykkistä energiaa vapaana, on turhaumansietokykysi hyvä. Tällöin kykenet esteidenkin ilmaantuessa säilyttämään kärsivällisyytesi ja lykkäämään tyydytystä pitempään niin, että voit saavuttaa asettamasi tavoitteet.” (Raija Salmimies – Onnistu itsesi johtamisessa s. 75)

Salmimiehen näkemys motivoitumisesta on mielestäni hyvä ja olen sen myös omassa elämässäni huomannut todeksi. Ollessani oman toimitusjohtajaurani alkupuolella, ehkä ala-asteen kolmannella luokalla, toin kotiin matematiikan kokeen josta olin hyvin ylpeä, sillä olin saanut siitä luokan ainoana oppilaana täydet pisteet. Vein kokeen allekirjoitettavaksi isälleni, joka oli myös hyvin ylpeä pojastaan. Hän silmäili kokeeni läpi ja haki rahapussistaan kahden euron kolikon ja sanoi: ”Tästä lähtien aina kun saat kokeesta kympin saa kaksi euroa”. Tuolloin oli oma motivaationi erittäin korkealla ja pyrin tekemään kaikkeni saadakseni hyviä numeroita ja ehkä tienattua muutaman euron siinä ohessa.

Itseni johtaminen ei kuitenkaan ole aina ollut näin hyvällä mallilla ja kuten monilla muillakin, tuli myös minun aikani siirtyä yläasteelle ja aloittaa armoton kamppailu läpeensä pahoja vanhempiani sekä opettajia vastaan. Olin aivan varma, että he rajoittavat elämääni vain kiusatakseen minua ja asettivat täysin mahdottomilta tuntuvia sääntöjä, kuten kotiintuloaikoja, vain omaksi huvikseen. Tuolloin koulumenestyskin koki kolahduksen eikä kotiin enää tuotu luokan parhaita arvosanoja, jos nyt kokeita kehdattiin edes vanhemmille asti viedä. Vanhempani pyrkivät silloin motivoimaan minua kaikin mahdollisin tavoin. Tästä huolimatta oman motivaation puute johti siihen, etten nähnyt tarpeelliseksi panostaa asioihin jotka eivät minua kiinnostaneet, vaikka olisin siitä voinut taloudellisestikin hyötyä. Kuten Salmimieskin kirjassaan toteaa pitää ulkoisen motivoinnin toimimiseksi myös sisäinen motivaatio olla kunnossa.

Olen myös ollut tilanteessa missä minun tuli motivoida muita ihmisiä myös ikävissä olosuhteissa. Se tapahtui armeijassa. Itse olin erittäin motivoitunut armeijaan mennessäni ja olin jo valmiiksi päättänyt, että aion pyrkiä varusmiesjohtajaksi. Näin tein ja yhtäkkiä oli puolivuotta kulunut ja olin alikersanttina ottamassa vastaan uusia alokkaita. Tehtäviimme kuului johtaa noin kymmenen hengen ryhmää niin kasarmilla kuin myös maastoharjoituksissa. Vastaani tuli erittäin paljon tilanteita jossa alaisiani ei olisi voinut vähempää kiinnostaa tehdä niin kuin pyydettiin tai käskettiin. Tällaisissa tilanteissa minä olin se ulkoisen motivaation lähde, joka pyrki motivoimaan ihmisiä tekemään asioita joita he eivät olisi halunneet tehdä. Silloin huomasin erittäin hyvin mitä Salmimies tarkoittaa kun hän toteaa uhkailun ja rangaistuksien tappavan viimeisenkin motivaation.

Mentorit

Kirjassa (manager’s guide to self-development (s.44)Pedler, Mike ; Burgoyne, John ; Boydell, Tom, 2007) listataan asioita joilla pystyt tukemaan itsesi johtamista. Omasta mielestäni tärkein listalla ollut asia on mentorointi. Hyvä mentori pystyy kannustamaan ja ohjeistamaan sinua asioissa ja tuomaan täysin uudenlaisia näkökulmia ja tapoja toimintaasi. Parhaimmillaan hyvä mentori pystyy kääntämään edellä mainitun konkurssikypsän yrityksesi hetkessä kohti parempaa hyvinvointia porskuttavaksi yhtiöksi. Mentorin tehtävänä ei ole tehdä asioita sinun puolesta vaan käydä läpi asioita joita sinun kannattaisi tehdä, jotta suunta olisi oikea.

Mistä sitten löytää tällainen hyvä haltijatar joka pystyy kääntämään ajatusmallisi ja toimintatapasi kohti parempaa? Tähän kysymykseen ei varmasti kukaan pysty vastaamaan täysin oikein. Itselläni on ollut ja on tälläkin hetkellä mentoreita joita ei välttämättä edes heti mentoreiksi huomaa. Tällaisia henkilöitä voivat olla sinulle läheiset henkilöt kuten elämänkumppanisi tai vanhempasi. On myös totta, etteivät kaikki voi tässä ajatuksessa minuun samaistua mutta itselleni on tällainen tilanne siunaantunut. Voin käydä keskusteluja jo läheisten ihmisten kanssa ja kysyä heiltä neuvoa. Mielestäni jokaisen tulisi etsiä ne oikeat mentorit jotka voisivat neuvoa juuri sinua silloinkin kun Oy Minä Ab:n toimitusjohtaja ei tiedä mitä tehdä.

Itsensä johtaminen on laaja termi, jonka alle kuuluu monia asioita. Johtamisen tärkeimpiin lainalaisuuksiin kuuluukin se, että henkilö on pätevä johtamaan muita, täytyy hänen ensin olla kykenevä johtamaan itseään. Tällä tarkoitetaan sitä, että johtaja-asemassa olevalla ihmisellä on hyvä itsetunto ja itseluottamus kohdallaan, luodakseen riittävän vakuuttavan kuvan itsestään johtajana. Itsensä johtamisessa on myös tärkeää, että tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, jolloin pystyy kehittämään itseään määrätietoisemmin, kuin myös tuomaan omia vahvuuksiaan esiin jokapäiväisessä tekemisessä.

Itsensä johtamiseen kuuluu fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ja monia muita tasoja, joita tunnistamalla ja kehittämällä pystyy lisäämään omaa henkistä pääomaansa ja luomaan itsellensä tehokkaan ja inhimillisen johtamistavan. Johtajan on siis tärkeää tuntea itsensä hyvin, jolloin stressinhallinta ja ajankäyttö myös tehostuvat, koska nämä ovat todella tärkeitä ominaisuuksia hyvälle johtajalle. Itsensä johtaminen on siis omien sisäisten prosessien tehostamista, kuin myös työnteon, ajankäytön ja elämänlaadun parantamiseen tähtäävää toimintaa.

Johtamiskulttuuri

Johtamiskulttuureita on monia erilaisia ja ne voivat erota toisistaan hyvinkin paljon eri organisaatioiden välillä. Joskus jopa organisaation sisällä on eri käsityksiä johtamistavoista. Kuten Satu Kaski toteaa kirjassaan Minä Johtajana: ”Myös organisaation sisällä voi myös elää toisistaan poikkeavia käsityksiä tai merkityksiä samoille käsitteille. Esimerkiksi saman organisaation johtamiskulttuuri ilmenee eri osastoilla tai eri yksiköissä erilaisena.” (Satu Kaski, Minä johtajana – itsetuntemuksesta toimivaan johtajuuteen, 2007)  Tällöin on tärkeää, että organisaation johtaja on hyvä itsensä johtaja, jotta hän saa luotua itsestään vakuuttavan kuvan ja että henkilöstö kokee johtajansa olevan tasapuolinen jokaista työntekijää kohtaan.

Johtajan tulee myös huolehtia, että työntekijöillä ja johdolla on kohtuullisen samankaltainen ja realistinen kuva kyseisestä työstä. Johtajuus ei siis synny vain tyhjästä, vaan kuten Kaski toteaa: ”Johtajuus syntyy esimiehen ja alaisten välisessä yhteistyössä. Esimies ja alaiset ylläpitävät omalla toiminnallaan olemassa olevaa johtajuutta ja toisaalta luovat ja muokkaavat sitä johonkin suuntaan.” Johtamiskulttuuri syntyy esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtamiskulttuuriin vaikuttaa tällöin myös jokapäiväinen tekeminen ja johtamiskulttuuri elää täten jatkuvasti ja on altis muutoksille. Täten yrityksille syntyy omanlaisensa organisaatio- ja johtamiskulttuurinsa. Johtajuudessa tulee tällöin esiin johtajan käsitys johtajuudesta kuten myös alaisten käsitys johtajuudesta. Esimiehellä on siis enemmän johtajuutta luova rooli ja alaisilla johtajuutta kannatteleva rooli, ja kun nämä kaksi asiaa kohtaavat syntyy yrityksen johtamiskulttuuri, johon jokainen organisaation jäsen on osallinen.

Itsetuntemus

Itsetuntemus on ymmärrystä omasta itsestään. Se on tietoa itsestään, siitä millä tavalla itse reagoi tilanteisiin ja mikä on oma yleinen toimintapa organisaatiossa. Itsetuntemus on myös tietoisuutta omasta persoonasta joka on yksi hyvin keskeinen osa itsensä johtamista. Sillä vain omat heikkoudet tunnistamalla voi kehittää itseään tehokkaasti. Kaski toteaa: ”Esimies tuntee itsensä riittävän hyvin, kun hän osaa havainnoida, tunnistaa ja hyväksyä itsessä olevia erilaisia johtamisessaan näkyviä puolia. Hyväksymisen kautta hän voi tarvittaessa muuttaa tai kehittää omia johtamiskäytänteitään.” Tämä myös helpottaa hyvinkin paljon esimiehen kanssakäymistä alaistensa kanssa, koska heikkouksien tunnistaminen tekee johtajasta inhimillisemmän näköisen alaistensa silmissä. Esimiehen ei pidä myös pitää tällöin yllä kaikkivoipaisuus-myyttiä.

Esimiehellä voi olla johtamistottumuksia, jotka aiheuttavat närää sekä ristiriitoja alaisissa. Esimiehen itsetuntemus on silloin tarvittavalla tasolla, kun hän pystyy myöntämään omat virheensä ja ajat jolloin hän ei ole toiminut kehittävällä tavalla. ”On hyvä muistaa, että vaikka esimies ei tunnistaisikaan omia toimintatapojaan, jotka tuottavat epäselvyyttä ja hämmennystä työyhteisöön, voi hän silti palautetta kuultuaan olla pahoillaan omasta käyttäytymisestään.”( Satu Kaski, Minä johtajan – itsetuntemuksesta toimivaan johtajuuteen, 2007) Johtajan itsetuntemukseen liittyy myös keskeisesti kyseisen henkilön persoonallisuus. Persoonallisuus on kokonaisuus joka muodostuu monista tekijöistä, mm. henkilön kokemukset, perinnölliset piirteet ja ympäristö voivat muokata persoonallisuutta hyvinkin paljon. Erilaiset persoonat johtavat siis eri tavoin. Esimerkiksi temperamenttinen johtaja voi olla huono tunnistamaan omia heikkouksiaan, mutta olla toisaalta hyvinkin karismaattinen, minkä takia hän kuitenkin hyvä johtaja. Itsetuntemus on siis kykyä olla joustava ja sopeutumiskykyinen mahdollisimman tehokkaan vuorovaikutuksen rakentamiseen esimiesten ja alaisten välillä.

Ammatillinen johtaminen

Ammatillinen johtaminen on termi jolla tarkoitetaan sitä, että johtaja pystyy hoitamaan häneltä odotettavat perustehtävät ilman, että hänen persoonallisuutensa tai itsetuntemuksensa vaikuttaa liikaa työhön tai päätöksiin. Johtamisessa kuitenkin loppujen lopuksi on tärkeintä saada määrätty työ tehtyä tehokkaasti ja sillä tavalla kuin erilaiset sidosryhmät johtajalta odottavat. Johtajan ei pidä olla esimiesasemassa vain sen takia että hän saisi pönkitettyä omaa egoaan. Hyvä johtaja ja hyvä itsensä johtaja pyrkiikin jatkuvasti parantamaan alaistensa työskentelyolosuhteita, kuin myös kehittämään omia johtamistaitojaan.

Johtaminen on myös ehdottomasti ihmisten johtamista enemmän kuin asioiden johtamista. Ihmisten johtamisesta on alettu puhua entistä enemmän viime vuosien aikana, mikä on tärkeää, ettei alaisia nähdä enää pelkästään työteon instrumentteina vaan ihmisinä, joista jokainen on yksilö. Hyvä johtaja tunnistaa siis heikkoudet ja vahvuudet itsessään kuten myös alaisissaan. Kuten Kaski toteaa: ”Johtamistyössään johtaja pyrkii vaikuttamaan työntekijöihin. Näiden vaikuttamispyrkimysten taustalla on joko tiedostettuja tai tiedostamattomia käsityksiä siitä, millaisena ihminen nähdään ja mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen toimintaan ja valintoihin työtä tehdessään.”( Satu Kaski, Minä johtajan – itsetuntemuksesta toimivaan johtajuuteen, 2007) Johtaja on siis jatkuvassa vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa. Hänellä on tietynlainen käsitys johtamisesta ja alaisistaan. Tätä tulisi pystyä niin hyödyntämään ja kehittämään jokapäiväisessä johtamistyössä.

Organisaatiossa tapahtuvaan menestykseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota 1900-luvun alussa. Ennen tuota aikaa menestymisen suurimpana edellytyksenä pidettiin perimää. Fredrick Taylor alkoi kuitenkin kiinnittää huomioita yksilöihin ja ymmärsi, että yksilöiden älykkyysosamäärällä oli hyvinkin suuri merkitys organisaation menestyksessä. Helena Åhman toteaa kirjassaan menestyvä johtaminen: ”1970-luvulta lähtien menestykseen on liitetty yhä enemmän henkilökohtaisia tekijöitä. Huomattiin, että koulumenestyksen ja tutkintojen sijasta ammatissa ja yleensä elämässä menestymiseen vaikuttavat mm. empatian, itsekurin ja aloitekyvyn kaltaisen taidot.”( Helena Åhman, menestyvä johtaminen- haasta itsesi, 2004 2.painos wsoy) Yksilön kehitykseen alettiin siis kiinnittämän enemmän huomiota ja ihmisiä alettiin kohtelemaan yksilöinä ennemmin kuin yhtenä massana.

Ihmisen itsensä johtaminen on noussut tapetille muun johtamiskulttuurin kehityksen myötä. Itsensä johtaminen on siis ollut lähes vallankumouksellinen asia organisaatioiden johtamiskulttuurissa. Hyvä itsensä johtaja ei anna alaisille valmiita ratkaisuja ongelmiin, vaan kannustaa alaisiaan ratkaisemaan ongelmia ja toimii enemmänkin mentorina kuin pelkkänä päätöksentekijänä. Itsensä arvostus on myös todella tärkeä ominaisuus työelämässä, koska se luo edellytyksen hyvälle vuorovaikutukselle toisten ihmisten kanssa. Tämä on myös tärkeä edellytys menestykselle myös elämän muilla osa-alueilla. Åhman toteaa myös: ”Tutkimuksissa on myös huomattu, että ne yksilöt, jotka oli arvioitu huonommaksi potentiaaliksi, olivat sitä menestyneempiä, mitä kehittävämpi työ ja esimies heillä oli.” (Helena Åhman, menestyvä johtaminen- haasta itsesi, 2.painos wsoy)

Tämä tutkimustulos tukee erittäin paljon omia kokemuksiani. Hyvä esimies on aina kykenevä saamaan ei-niin-ammattitaitoisista alaisista enemmän irti, kuin huono esimies ammattitaitoisista alaisista luomalla kannustavan ja työntekoon pyrkivän ilmapiirin. Osaaminen on myös menestymisen kannalta tärkeä tekijä, mutta huonoa tai vajavaista osaamistasoa pystyy kompensoimaan hyvinkin menestyksekkäästi raudanlujalla asenteella.” ( Helena Åhman, menestyvä johtaminen- haasta itsesi, 2004 2.painos wsoy) Mutta jos taidoltaan ja tiedoiltaan kaksi saman tasoista henkilöä, asenne ratkaisee.” Tutkimuksissa on myös havaittu, että optimismi on menestymisen kannalta erittäin tärkeä ominaisuus yksilölle.  Vaikka yksilö on todella hyvä itsensä johtaja ja hän tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, menestyminen ei silti tule ilman kovaa työntekoa ja hyvää asennetta.

Tavoitteellisuus

Tavoitteiden asettaminen on myös hyvin tärkeä osa itsensä johtamista, koska kerran kun on asettanut itselleen selkeät maalit, pystyy suunnittelemaan miten tavoittaa ne parhaalla mahdollisella tavalla. Monesti olenkin kuullut sanottava, että jos sanoo tavoitteet itselleen ääneen niiden tavoittamisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti. Robert Dittmer kertoo kirjassaan Quick ideas to manage your time: ”Armed with your life and career goals, and your job objectives, you can now begin to create some expectation of the time you should spend on them look over your job objectives and allocate time every week or month for achieving these objectives”( Robert Dittmer, 2006, 151 Quick ideas to manage your time).

Dittmer neuvookin siis ajattelemaan tavoitteitasi viikoittain tai vähintään kuukausittain. Tämä on mielestäni hyvin tärkeää, koska työskentely ilman tavoitteita on vain tietynlaista ajelehtimista ja ei ole mitään tavoitetasoa mihin verrata saavutettuja tuloksia. Ei ole tavallaan selkeää maalia taikka tavoitetta mihin pyrkiä. Esimerkiksi myyntityössä, jota olen itse tehnyt, asetettiin päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausitasoisia tavoitteita. Tämä oli hyvä, koska tiesin aina työpäivän jälkeen olinko onnistunut hyvin vai huonosti. Opin myös tunnustamaan omat kehityskohtani hyvinkin vaivattomasti.

Tie suuriin tavoitteisiin kannattaa rakentaa ns. välitavoitteista. Esimerkiksi jos tavoitteena on saada myytyä kymmenen puhelinta päivän aikana, on hyvä tavoitella ensin kuutta puhelinta, tämän jälkeen kahdeksaa ja lopuksi kymmentä, kun on saanut tavoitettua aikaisemmat tavoitteet. On myös hyvä muistaa palkita itsensä, kun saavuttaa tavoitteensa, koska silloin tietää onnistuneensa ja voi tällöin nauttia siitä kyseisestä hetkestä.

Itsensä johtaminen on siis kykyä, kehittää, motivoida ja hallinnoida itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Itsensä johtamisessa on hyvä asettaa itselleen tavoitteet ja työskennellä määrätietoisesti niitä kohti. Itsensä kehittäminen ei siis pääty koskaan, vaan aina pitää olla valmis muuttumaan ja oppimaan uutta.

 

LÄHTEET

Onnistu itsesi johtamisessa – Salmimies, Raija, 2008 (e-kirja)

A manager’s guide to self-development – Pedler, Mike ; Burgoyne, John ; Boydell, Tom, 2007 (e-kirja)

Älykäs johtajuus –  Pentti Sydänmaanlakka , 2004

Helene Åhman, menestyvä johtaminen- haasta itsesi,2004 2.painos wsoy

Satu Kaski, Minä johtajana, 2007

Robert Dittmer, 2006, 151 Quick ideas to manage your time

http://www.maijahaaranen.com/itsensa-johtaminen

 

 

Henri Hellsten & Antti Hiltunen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!