Itseluottamus

08.09.17 Esseen kirjoittaja: Olli Pohjoisvirta
Kirjapisteet: 2
Kirja: Itseluottamus: kestomenestys mielessä
Kirjan kirjoittaja: Leppänen Niko
Kategoriat: Uncategorized, Oppiva organisaatio

ITSELUOTTAMUS

Kirjan kirjoittaja Leppänen Niko sairastui vakavasti vuonnna 2006 ollessaan lukion ensimmäisellä luokalla. Keuhkokuumeen jälkeinen tulehdus selkäytimessä ja aivoissa aiheutti pysyvän alaraajahalvauksen, ja aiemmin urheilusta elämäänsä mielekkyyttä hakenut nuorukainen joutui asettamaan uudet tavoitteet ja päämäärät. Kirjassaan hän käsittelee itseluottamusta, sen rakentumista ja sitä, miten jokainen meistä voisi suhtautua elämäänsä hedelmällisemmin.

Miksi itseluottamus on niin tärkeää?

Niko ja hänen veljensä Makke ovat perustaneet yhteisen Itseluottamus.com -hankkeen, jonka tavoitteena on erityisesti suomalaisten urheilijoiden itseluottamuksen ja tunneälyn kehittäminen. He ovat haastatelleet urheilijoiden lisäksi myös startup-yrittäjiä ja yritysjohtajia, jotka myös säännönmukaisesti nostavat esiin itseluottamuksen tärkeimpänä tekijänä menestykseen ja läpimurtoihin. (Leppänen 17)

Leppäsen mukaan itseluottamus on yksi tärkeimmistä tekijöistä selittämään ihmisen hyvinvointia, kehittymistä, menestystä ja onnistumista niin työuralla kuin opinnoissakin. ”Maailmassa on miljoonia rajattomalla itseluottamuksella varustettuja ihmisiä. Valitettavasti valtaosa heistä on alle viisivuotiaita…” (Leppänen, 21)

Kun valmistauduimme 4-vuotiaan tyttäreni Saran kanssa Ratinan stadionilla järjestettäviin lasten juoksukilpailuihin, niin Saran kommentti hetkeä ennen kisoja oli: ”Minä olen ensimmäinen! Näin nopeaa tyttöä ei voi kukaan voittaa.”  Aika kuvastava esimerkki siitä rajattomasta itsevarmuudesta, joka lapsella on. Luulenpa, että minunkin olisi syytä välillä ottaa mallia hänen sisäisestä puheestaan.

Leppäsen mukaan kaikilla ihmisillä on synnynnäinen valmius luontaiseen, täyden kapasiteetin mahdollistavaan itseluottamukseen. Se vain pitäisi kaivaa itsestä esiin.

Minäpystyvyys

Itseluottamus on ihmisen käsitys omasta kyvystään selviytyä erilaisista haasteista. Usein jo ennen tehtävän aloittamista me arvioimme mielessämme mahdollisuuksiamme onnistua tai epäonnistua. Itseluottamukselle hyvä synonyymi onkin minäpystyvyys. Tutkimusten mukaan ne, jotka uskovat pystyvänsä, myös pystyvät. Leppäsen mukaan itseluottamus vaikuttaa suoraan elämän laatuun ainakin seuraavilla tavoilla:

* Asetamme korkeampia tavoitteita
* Valikoimme vaikeampia tehtäviä
* Saamme energiaa haasteista
* Olemme itseohjautuvia
* Kestämme paremmin vastoinkäymisiä

Itseluottamuksen puute sitä vastoin passivoi ja estää ottamasta riskejä ja lähtemästä toteuttamaan unelmiaan. Se myös saa meidät tuntemaan itsemme riittämättömiksi, koska ”Ilman itseluottamusta olemme matkustajia omassa elämässämme.” (Leppänen, 23) Omassa elämässä matkustaminen on itsellenikin valitettavan tuttu konsepti, josta olen onnekseni päässyt viime vuosina eroon.

Kirjan mukaan itseluottamus ei välttämättä korreloi henkilön potentiaalisen tai sen hetkisen kapasiteetin kanssa, vaan se on mahdollistava tekijä täyden kapasiteetin käyttämiseen. Huippusuoritus = kapasiteetti + itseluottamus. (Leppänen, 25)

Jokainen varmasti tunnistaa itsessään tilanteita, joissa ei ole voinut luottaa itseensä täysillä, ja se ennakkoasenne on mitä luultavimmin vaikuttanut suoritukseen negatiivisesti nk. ”pää ei kestä.”. Itseluottamus on siis tärkeä elementti mihin tahansa suoritukseen, oli se sitten huippu-urheilua, yritysjohtamista tai jopa vaikka asiakaspalvelua.

Luontainen ja ulkoistettu itseluottamus

Pienillä lapsilla on lähes rajaton määrä itseluottamusta, kokeilunhalua ja ennakkoluulottomuutta. Itseluottamus koostuu ulkoistetusta ja sisäisestä eli luontaisesta itseluottamuksesta. Ulkoistettu itseluottamus rakentuu sen mukaan, mitä mieltä muut ovat ja minkälaista palautetta saa. Kehut lisäävät itseluottamusta ja moitteet murentavat sitä. Luontainen itseluottamus on riippumaton muiden antamasta palautteesta, ja perustuu ihmisen omaan käsitykseen omasta tasostaan. Mitä vähemmän omaa itsetuntoaan ja itseluottamustaan ulkoistaa, sitä enemmän siihen vaikuttaa oma luontainen itseluottamus. On ymmärrettävää, että jokainen on jossain määrin olosuhteiden uhri, ja itseluottamuksemme määrään vaikuttaa mm. saamamme palaute, kokemukset, tiedon määrä, kasvatus ja taidot. Toisiin ihmisiin kuitenkin ulkoiset tekijät vaikuttavat vähemmän kuin toisiin, ja tätä taitoa voi myös itsessään kehittää.

Luontainen itseluottamus ei ole kuvitelmaa omasta ylivertaisuudesta vaan pikemminkin valmiutta hyväksyä omat rajoitteensa antamatta niiden estää uusien ja haastavien asioiden yrittämistä. Luontainen itseluottamus suojelee meitä myös epäonnistumisilta ja pettymyksiltä. Emmehän voi koskaan tietää etukäteen varmaksi onnistummeko, ja yrittäminen on ainoa tapa selvittää se. Varmin tapa olla onnistumatta on olla kokeilematta.

Luontaisesti itseensä luottava ihminen ei myöskään koe tarvetta tuoda itseään esille. Itsevarmuus ja ylimielisyys on helppo sekoittaa keskenään. Ylimielisyys on ego-orientoitunutta tarvetta korostaa itseään ja omaa erinomaisuuttaan. Mielenkiintoista kyllä, ylimielisyys kumpuaa omasta epävarmuudesta eikä itseluottamuksesta. Luontaisella itseluottamuksella varustettu ihminen heijastaa tervettä vaatimattomuutta, koska hänen itseluottamuksensa ei rakennu ulkoiselle palautteelle. (Leppänen, 41)

Menestyjän mieli

Kirjassaan Leppänen sivuaa myös Mindset-ajattelua. Ego-orientoitunut ihminen ulkoistaa itseluottamuksensa ympäristöstä saamaansa palautteeseen ja ottaa varsinkin saamansa kritiikin hyvin henkilökohtaisesti. Se puolestaan aikaansaa tarpeen näyttäytyä virheettömänä ja muita parempana, mikä taas aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja painetta. Niin kutsutussa Growth mindset ajattelussa, toiselta nimeltään ”oppimisorientaatiossa”, kaikenlainen palaute on tervetullutta, myös kritiikki. Oppimisorientoitunut hyväksyy virheiden tekemisen osaksi oppimisprosessia ja ottaa vastaan palautetta, koska tärkeintä hänelle on jatkuva kehittyminen. Tällaiset ihmiset kokevat olevansa win-win tilanteessa – joko tehtävässä onnistuu tai sitten siitä oppii jotain uutta virheen kautta. (Leppänen, 170 – 181)

Minulla, ja kaikilla akatemiaopintonsa aloittavilla, on nyt ainutlaatuinen tilaisuus koetella rajojaan ammattilaisena, yrittäjänä, opiskelijana ja tiiminjäsenenä. Tärkeimpänä antina kirjasta jäikin itselleni vahva tavoite säätää ajatusmallini mahdollisimman oppimisorientoituneeksi, jotta uskaltaisin poistua mukavuusalueeltani tilaisuuden tarjoutuessa. Olisi sääli käyttää opiskeluaikansa tehden asioita, jotka osaa jo valmiiksi. Ehkä menee vihkoon, ehkä ei, mutta joka tapauksessa pahin mitä voi tapahtua on se, että opin siitä jotain.

 

Lähteet: Leppänen, Niko (2017): Itseluottamus: kestomenestys mielessä

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: +1 (from 1 vote)
Itseluottamus, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit:

Keskustele artikkelista

5 kommenttia to “Itseluottamus”

  1. Jyri Lempinen sanoo:

    Hyvin avattu! Toit samanlaisia asioita esille, mitkä itseänikin jäi jo pelkästään semman jälkeen mietityttämään.

    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Jyri Lempinen sanoo:

    Hyvin avattu! Just näitä mäkin jäin semman jälkeen miettimään.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Elina Merviö sanoo:

    Miten mielestäsi minäpystyvyyttä voisi tiimissä kehittää?
    Growth mindset – ajattelua voisi tuoda pajoihin esim. alustukseksi.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  4. Timo Vartiainen sanoo:

    Itseluottamus puhuttaa aina. Joillakin sitä on ja joillakin ei ja toisaalta sitä voi myös oppia. Voidaan puhua positiivisuuden kierteestä joka ruokkii itseään pienillä onnistumisilla. Usein tähän liittyy myös mainitsemasi growth mindset, yksilön itsensä asennoituminen tapahtumiin. Olen seurannut muutaman vuoden tarkasti koripalloilija Lauri Markkasen edesottamuksia. Hänet mainittiin myös kyseisessä Prosemmassa. Markkasella on poikkeuksellisen kova luontainen itseluottamus ja kriitikot ovat saaneet hiljentyä toisensa perään NBA-kauden edetessä. Tuskin kukaan osasi arvioida Markkasen olevan niin valmis liigaan kuin hän itse. Itseluottamuksen ”syyksi” on esitetty vakaita kotioloja ja vanhempien vaatimustasoa yms. Millainen ympäristö on mielestäsi otollisin kehittämään itseluottamusta sisäiseen suuntaan?

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
    • Olli Pohjoisvirta sanoo:

      Hyvä kysymys! Oma uskomukseni on, että sisäisen itseluottamuksen rakentumiseen vaaditaan ensin riittävä määrä (positiivista) ulkoista palautetta. Esimerkiksi juuri mainitsemasi vakaat kotiolot, kyvykkyyttä vastaava vaatimustaso sekä kehitystä tukeva palaute. Omaa ammattimaisuuttaan ja taitotasoaan on vaikea arvioida objektiivisesti, jos ei voi peilata omaa arviotaan myös ulkoiseen palautteeseen. Kun käsitys omasta kyvykkyydestä on vahvistunut, ei muutama peli-ilta lammasarviolla kaada koko korttipakkaa, koska tietää pystyvänsä parempaan. Voi ns. verrata itseään itseensä ja vetää omat johtopäätöksensä. Toki ulkoinen palautekin voi olla täysin väärässä, ja näin oli mm. Michael Jordanin kohdalla, joka ei mahtunut lukion koripallojoukkueeseen, koska ei ollut valmentajan mielestä riittävän hyvä. Ehkä Jordan oli jo tuolloin pisteessä, jossa hänen sisäisellä puheellaan oli suurempi painoarvo kuin valmentajan palautteella. Toisin sanoen, paradoksia parempaa teoriaa ei nyt tähän hätään ole esittää 😀

      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!