Thomas Erikson, Akatemialla ehkä suosituimman teoksen, Idiootit Ympärilläni kirjan kirjoittaja kuvaili luennollaan introvertteja ja ekstroverttejä vain kahdesta erilaisesta energiasta voimaa saavaksi ihmistyypiksi. Erotus on varmasti jo tuttu kaikille: ekstrovertit lataavat akkujaan ihmisten keskuudessa ja nauttivat huomion keskipisteenä olemisesta. Introvertit taas kaipaavat rauhaa ja yksinoloa. Pääasiassa nämä ovat ainoat todelliset erot, jotka saattavat ilmetä eri tavoin ihmisestä ihmiseen.

Toki molempiin energiatyyppeihin liitetään paljon erilaisia stereotypioita ja odotuksia. Ihmiset odottavat, että ekstrovertit ovat äänekkäitä esiintyjiä. He ovat aina huomion keskipisteenä ja nauttivat siitä. Ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, ja joskus koetaan, että he pärjäävät opinnoissa huonommin kuin introverttitoverinsa.

Introvertit taas ovat stereotypioiden mukaan hiljaisia, sisäänpäin kääntyneitä ja huomaamattomia. He (tai siis me) välttelevät kaikkia sosiaalisia tilanteita. Introvertit suosivat enemmän itsenäistä työtä kuin ryhmissä toimimista, kokevat jännityksen laskevan suoritustasoaan ja pärjäävät koulussa paremmin.

Erilaiset tutkimukset ovat tuottaneet erilaisia tuloksia väestön jakautumisesta näihin kahteen energiatyyppiin. Eri tutkimukset ovat asettaneet introverttien määrän aina niin pienestä kuin 15% aina (minusta todennäköisempään) 50% maailman väestöstä. Koska käytännössä ainoa keinoa tutkia sitä mistä ihmiset saavat energiaa sosiaalisiin tilanteisiin on itse raportointi, kyseenalaistaisin näiden tutkimusten tuloksia. Ihmiset kokevat kuuluvansa eri ryhmiin hetkestä toiseen ja arvottavat eri asioita omista tulkintoistaan molemmista persoonallisuustyypeistä ja siten vastaavat haastattelussa eri tavoin saavuttaakseen haluamansa tuloksen.

Introverttien sopeutumisen askeleet

Jennifer Kahnweilerin kirjassa Introverted Leaders, listataan neljä askelta, joihin introverttien kannattaa keskittyä, jos he haluavat pärjätä ekstroverttien täyttämissä tapaamisissa ja toimistoissa. Hän kutsuu askelia 4 P:ksi. Ne huomioon ottamalla introvertin pitäisi ”kehittyä” keskustelijaksi, joka pystyy osallistumaan keskusteluun ekstroverttien tavoin. Kyseenalaisten introverttien tarpeen asettua tähän muottiin, mutta tuskin on haittaa tuntea nämä askeleet ja tarvittaessa pystyä seuraamaan näitä askelia. Tämän maailman tosiasia on, että joudumme kaikki sopeutumaan tilanteisiin, joita emme pysty muuttamaan. Kulttuuri myös muuttuu hitaasti, pienin askelin kerrallaan, ei isoilla rysäyksillä. Jos haluamme muuttaa kulttuuria introverteille soveltuvimmaksi, todennäköisesti teemme sen ekstroverttien ehdoilla, joten toivottavasti nämä askeleet auttavat introvertteja jaksamaan tällaisissa ympäristoissa ja kenties jopa muuttamaan niitä.

Introvertille johtajalle on tärkeää pystyä luomaan suhteita tiiminsä jäseniin. Olemalla valikoivasti enemmän sosiaalinen ja kontaktissa tiimiinsä, rakentaa introverttikin paremmat suhteet tiimiläisiinsä ja toivottavasti tätä kautta tehokkaamman tiimin.

Prepare – Pohjustaa

Introverteille on ominaista työskennellä itsenäisesti ja hiljaisesti. Pohjustaminen on sen takia helppo ensimmäinen askel sosiaalisiin työtehtäviin valmistautumisessa. Pohjustaminen tarkoittaa niitä töitä ja työtehtäviä, jotka alustavat sosiaalisia tilanteita ja tekevät niistä mahdollisimman helppoja. Esimerkkejä voisivat olla valmiiden kysymysten kirjoittaminen ennen tapaamista, vaihtoehtoisten esitysten valmistelu ja suunnittelu ennen niiden esitystä ja vaikkapa asiakkaaseen tutustuminen ennen myyntitapaamista.

Presence – Paikalla olo

Paikalla olo tarkoittaa paremmin käännettynä läsnäoloa. Kun olemme läsnä, emme huolehti menneisyydestä tai tulevaisuudesta vaan keskitymme muihin ihmisiin, tiimikavereihimme tai keskustelukumppaneihimme. Tällaisissa tilassa saamme enemmän irti kaikista kokemuksista ja keskusteluista. Asiat jäävät paremmin mieleen ja opimme niistä enemmän. Myös ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä tällaisessa tilassa huomaavat sen, jos vain alitajuisesti, ja saavat meistä paremman, kiinnostuneemman kuvan. Katsekontakti, kuulokkeiden pois päästä ottaminen ja terävän huomion lisääminen palaverissa ovat kaikki esimerkkejä läsnäolosta.

Push – Puskea

Hankalin askel introverteille on todennäköisesti puskeminen. Se on epämukavuus alueelle astumista parhaimmillaan. Spontaani keskustelun aloittaminen tiimikaverin kanssa, lavalle nouseminen ja esiintyminen tai oman esimiehen lähestyminen palkannostosta ovat esimerkkejä puskemisesta. Introvertille jatkuvat sosiaaliset tilanteet ovat rankkoja, mutta joskus niiden läpi täytyy vain puskea. Hyvä pohjustus ja rehellinen paikalla olo auttavat puskemiseen kynnyksen laskemisessa.

Practice – Punnertaa

Punnertaminen, tai harjoittelu, on juuri sitä. Eri alojen mestarit aina jääkiekkoilijoista ja muista urheilijoista taiteilijoihin harjoittelevat jatkuvasti. Angela Ducksworth kohottaa harjoittelun merkitystä omassa kirjassaan ja pitää sitä osana sisukkuutta. Introvertille tämä tarkoittaa uusien tapojen ja käytösmallien jatkuvaa harjoittelua. Jotta jaksamme voimme jatkuvasti jaksaa, täytyy meidän harjoitella sosiaalisia tapoja.