Soluessee: Innovaatio automaatioksi

15.12.16 Esseen kirjoittaja: Maija Laurikkala-Dewes
Kirjapisteet: 3
Kirja: Lähteet esseen lopussa
Kirjan kirjoittaja: Maija L-D, Sanni Nevalainen, Saila Tyni, Jemina Niemi
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit, Oppiva organisaatio

Kirjoittajat:

Maija Laurikkala-Dewes

Jemina Niemi

Sanni Nevalainen

Saila Tyni

Innovaatio voi olla uusi palvelu, keksintö, tuote tai paranneltu versio niistä. Tekes on määritellyt innovaation seuraavasti: ”Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista.” Tämän määritelmän mukaan kaikki uuden kehittäminen ja keksiminen ei ole innovointia, ellei siitä ole kaupallista tai yhteiskunnallista hyötyä. Pelkkää tutkimustulosta ei voi määritellä innovaatioksi, vaan innovoidessa on luotava uutta tai parannettava vanhaa. Lopputuloksena on uusi, tuottava tai hyödyllinen tuote, palvelu, prosessi tai keksintö.(Innovointi 2016)

Innovaatiot voidaan jakaa kahteen luokkaan: mullistaviin ja vähäisin muutoksin syntyneisiin innovaatioihin. Radikaaleiksi innovaatioiksi kutsutaan täysin uutta ideaa, joka luo täysin uusia markkinoita, kun taas asteittaiset innovaatiot ovat vanhojen tapojen, tuotteiden ja toimintamallien parannuksia. (Innovointi 2016)

Innovointi on kaikkiaan uuden keksimistä, ja keksinnön viemistä käytäntöön. Innovaatio voi syntyä arjen tarpeista, ja jalostamalla syntynyttä ideaa voidaan lopulta luoda uusia innovaatio. Innovaatioprosessi voi sisältää monia vaiheita, ja joskus se saattaa olla pitkä ja työläs. Oivallus tai keksintö on usein innovaation lähtökohta, mutta innovointiprosessi vaatii usein monia työvaiheita keksinnön tuomiseksi käytäntöön ja siitä hyötymiseksi. Innovaatio voi olla yhtäkkinen, syntyessään valmis ajatus, mutta useimmiten innovaatio syntyy asteittain eli inkrementaalisesti. Tällöin kehiteltävä tuote, palvelu tai prosessi syntyy vaihe vaiheelta. Tällaista prosessia tapahtuu paljon esimerkiksi palvelualoilla, kun toimintaa pyritään kehittämään asiakaslähtöisemmäksi esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla.(Haapaniemi ja Saarinen 2010)

 

Innovointi

Jotta ajatuksesta tai ideasta saadaan innovaatio, sitä täytyy yleensä jalostaa. Innovoinnilla työstetään uutta keksintöä niin, että siitä saadaan toimiva ja tuottava. Innovointia voi myös tehdä, vaikkei idea olisi vielä syntynytkään, jolloin pyritään luomaan kokonaan uusi keksintö tai saamaan parannusta muutostarpeessa olevaan palveluun, tuotteeseen tai prosessiin.(Haapaniemi ja Saarinen 2010)

Innovointi onnistuu yleensä parhaiten positiivisessa ja luovassa ilmapiirissä. Ajatuksilla ja ideoille on annettava aikaa, ja niitä on usein pyöriteltävä monelta eri suunnalta. Innovointi on ideointia, kokeiluja ja vaihtoehtojen punnitsemista, eikä lopputulos yleensä synny hetkessä tai pakottamalla. Ajatuksen työstäminen on harvoin suoraviivaista toimintaa, vaan idean jalostaminen innovaatioksi vaatii monenlaisia työvaiheita. Innovoidessa täytyy olla avoin ajatuksistaan, uskaltaa kokeilla epävarmoiltakin tuntuvia toimenpiteitä ja antaa luovuudelle sijaa.(Mustikkamäki ja Sorkkarauta 2008)

Innovoinnin alussa kehitettävä ajatus saattaa olla hyvinkin hämärä, epämääräinen ja vaikeasti saavutettavissa. Se on tavallista innovaation työstämisvaiheen alussa, ja hyvätkin ideat käyvät läpi usein pitkän innovointivaiheen ennen kuin ovat valmiita käyttöön. Innovoinnille onkin otettava aikansa. Innovoinnin voi aloittaa brainstorming-vaiheella, jolloin kaikki työstettävään asiaan liittyvät sanat ja ajatukset kootaan yhteen sen enempää niitä punnitsematta. On uskallettava nostaa esille myös toimimattomilta tai epävarmoilta tuntuvat ideat ja ajatukset. ”Aivomyrsky” kuvaa sitä tilaa, jolla innovointiin lähdetään: ajatuksien, sanojen, mielikuvien ja mielleyhtymien sekamelskaa. Ja siitä on hyvä lähteä. (Mustikkamäki ja Sorkkarauta 2008)

Seuraavana vaiheena on ideoiden, sanojen ja ajatusten kokoaminen. Mikä on se keskeinen ajatus, mistä ne viestivät? Ideoita lähdetään jalostamaan ja sanoista luodaan kokonaisuuksia. Tämä vaihe on oleellinen osa ideointia ja innovoinnin alkuvaihetta, ennen kuin ideoita kokeillaan käytäntöön. (Mustikkamäki ja Sorkkarauta 2008)

Valmiiksi ideoitujen ja työstettyjen toimintamallien testaaminen käytännössä on keskeinen vaihe innovaation luomisessa. Kokeiluvaiheessa nähdään piilevät ongelmat, ja käytännön toteutettavuuden. Testivaiheessa saadaan tietoa myös idean tarpeesta; löytyykö sille käyttäjiä, vastaako se kysyntään ja palveleeko se ajateltua tarvetta. Kokeiluvaiheessa erilaisia vaihtoehtoja voi olla vielä useampia, joista toimivinta lähdetään jatkotyöstämään. (Mustikkamäki ja Sorkkarauta 2008)

 

Luovuustekniikoita

Joskus ideointiin ja ongelmanratkaisuun tarvitaan apua, jos luovuus ei pääse valloilleen. Luovuustekniikat on kehitetty ideoinnin ja innovoinnin tueksi, ja ne ovat eräitä innovoinnin keinoja. Nimestään ja tarkoitusperästään huolimatta ne ovat hyvin käytännönläheisiä työkaluja, joiden käyttötarkoituksena on saattaa ideointi täysin uusille raiteille, pois oletetusta ratkaisusta. Luovuustekniikoiden avulla pyritään saamaan uusia oivalluksia sen sijaan, että etsittäisiin perinteistä ratkaisua lähtötilanteelle. Luovuuttakin voi siis opetella. (Mustikkamäki ja Sorkkarauta 2008)

 

Uuden tiedon luominen

ECI-mallia käytetään uuden tiedon luomiseen. Sen kehittäjinä ovat Ikujiro Nonaka ja Hirotako Takeuchi, jotka ovat suunnitelleen ECI:n tiedon luomisen prosessimalliksi. Siihen kuuluu neljä vaihetta: sosialisaatio (socialization), ulkoistaminen (externalization), yhdistäminen (combination) ja sisäistäminen (internalization). Sosialisaatio tarkoittaa kaikkea hiljaisen tiedon levittämistä, esimerkeistä oppimista ja sosiaalisen mallin kautta saatua tietoa. Ulkoistamisvaiheessa tieto nostetaan tietoisuuteen, pohditaan sitä mitä osataan ja jo tiedetään aiheesta. Tässä kohtaa tietoa voidaan kirjata, ryhmitellä ja koota. Yhdistämisvaiheessa tietoa analysoidaan ja järjestetään sekä se kootaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Sisästämisvaiheessa tieto nimensä mukaisesti sisäistetään, ja siitä tulee hiljaista, yksilön sivistykseen kuuluvaa tietoa. Tästä lähtee prosessin uusi kulku, kun viimeisestä vaiheesta siirrytään takaisin ensimmäiseen vaiheeseen. Tieto lisääntyy siis koko ajan yhteisössä yksilöiden hiljaisen tiedon lisääntyessä. Prosessi on jatkuva, missä sekä hiljainen että eksplisiittinen tieto vuorovaikuttavat keskenään. Tiedon lisääntyessä voidaan luoda uutta, ja sitä enemmän on tietoa, mitä useammin prosessi on kiertänyt spiraalin.(Haapaniemi ja Saarinen 2010)

Aina työkalujen tarkoituksena ei ole luoda uutta, vaan niitä voidaan käyttää myös uuden oppimiseen, omien unelmien ja toiveiden kartoittamiseen, omien vahvuuksien löytämisen ja ylipäätään tiedon jakamiseen. Keinot toimivat myös loistavina ryhmäytymis- ja tutustumiskeinoina.(Haapaniemi ja Saarinen 2010)

 

Aarrekarttamenetelmä

Innovaatiotekniikoita kutsutaan usein myös luovuustekniikoiksi. Heikki Nummelin Stratox Yrityspalvelut Oy:ltä esittelee kotisivuillaan erilaisia luovuustekniikoita. Yksi luovuustekniikoita on aarrekartta. Nummelinin mukaan aarrekartta on erinomainen työkalu, kun halutaan suunnitella omaa elämää ja omia tavoitteita. Aarrekartta selkeyttää omia ajatuksia. Työ voidaan tehdä yksilötyönä sekä ryhmässä. (Stratox Yrityspalvelut Oy. Luovuustekniikat.  )

Aarrekartta on menetelmä ennustaa itselle parempaa tulevaisuutta. Ennustuksilla on usein taipumus toteutua. Aarrekarttamenetelmässä on kuusi eri vaihetta. Aarrekarttatekniikka perustuu muutamaan yksinkertaiseen asiaan. Yksi syistä on, että aarrekartassa henkilö tunnistaa entistä tarkemmin ja moniaistillisemmin tietoiset, esitietoiset ja alitajuiset toiveet ja pyrkimykset. Henkilö myös visualisoi toiveensa ja halunsa konkreettisiksi kuviksi ja sanoiksi. Henkilö kasvaa työskentelynsä aikana sitoutumaan omiin tavoitteisiinsa. Julkisesti omien tavoitteiden esittäminen lisää sitoutumista. (Stratox Yrityspalvelut Oy. Aarrekartta.)

Aarrekarttamenetelmässä ensimmäinen tehtävä on pysähtyminen hetkeksi. Tällöin tulee miettiä, mistä oikeastaan haluaa unelmoida. Aarrekarttamenetelmää käyttävien kannattaa miettiä jo ennen kartan varsinaista tekoa, mikä on itselle todella tärkeä unelma. On hyvä miettiä, mikä tekee itsensä onnelliseksi. Kun ajatuksia tulee mieleen, kannattaa olla väheksymättä pitämällä niitä liian vähäpätöisinä. Pienetkin asiat voivat viedä eteenpäin. (Aarrekartta- luo unelmasi todeksi. 2010. )

Aarrekarttaa varteen tarvitaan tarpeeksi tilaa, kuvalehtiä, esitteitä, muistilappuja, kyniä, liimaa, sakset sekä iso paperiarkki. Aarrekartan tekijä valitsee karttaansa kuvia, jotka kuvaavat omia unelmiaan. Kuvat voivat olla joko konkreettisia, viitteellisiä tai täysin abstrakteja. Kuvat asetellaan ja liimataan karttaan vapaalla tavalla, joko ryhmiin, lomittain toinen toisiinsa, tai vaikkapa yksittäin. Karttaan voi myös piirtää ja maalata unelmia ja kirjoittaa tärkeitä sanoja. (Aarrekartta- luo unelmasi todeksi. 2010. )

Aarrekartta kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa sitä voi katsella päivittäin. Sen tarkoitus on innoittaa joka päivä sekä päivittää tietoinen mieli siitä, mitä todella haluaa. (Aarrekartta- luo unelmasi todeksi. 2010. )

Käytimme aarrekarttaa syksyllä yhdessä Motiven pajassamme. Paja oli hyvin intensiivinen, jokainen meistä sai tehdä aarrekarttaa haluamallaan tavalla. Aarrekartan tekeminen tempaisi meidät kaikki mukaansa. Kaikkien saatuaan työnsä valmiiksi esittelimme omat karttamme toisillemme. Oli todella avartavaa ja mielenkiintoista kuulla kaikkien tavoitteista ja unelmista. Se auttoi meitä todella ymmärtämään toisiamme paremmin. Henkilökohtaisen aarrekartan tavoitteena oli visualisoida jokaisen omia toiveita ja päämääriä sekä sitä, miten Motive voisi tukea henkilökohtaisten päämäärien saavuttamisessa. Aarrekarttojen pohjalta laadimme vielä koko Motiven tavoitteet ja päämäärät ja mietimme, miten me voisimme jokainen tukea Motivea päämäärien saavuttamisessa. Yksi koko Motiven yhteinen päämäärä oli jonkin Proakatemian sisäisen kilpailun voittaminen. Päämäärää kirjatessa se tuntui vielä kaukaiselta ja miltei saavuttamattomalta.

Aarrekarttaan merkityillä tavoitteilla on se sisäänrakennettu ominaisuus, että ne toteutuvat.

 

Kalanruoto

Kalanruoto on yksi Heikki Nummelinin Stratox Yrityspalvelut Oy:n kotisivuillaan esittelemä luovuusmenetelmä. Kalanruotoa käytetään selkeyttämään monimutkaisia asioita, keräämään eri asiantuntijoiden tietoja ja erottamaan oleelliset ja epäoleelliset asiat toisistaan. Sitä voidaan käyttää myös löytämään yhteisen näkemyksen ja se voi vastata kysymyksiin ”mistä oikeastaan on kyse” ja ”mitä meidän pitäisi tehdä jotta”. Kalanruoto on mind-mapin eli miellekartan sovellus. Tätä menetelmää voidaan käyttää ryhmässä. (Stratox Yrityspalvelut oy. Kalanruoto. 2007)

Kalanruodossa tyypillistä on hahmo kalanruodosta. Kalan pääksi piirretään tavoite tai ongelman ydin. Kalan pään piirtämisen jälkeen siitä tulee piirtää selkeä suora eli ruoto joko vasemmalle tai oikealle. Tähän ruotoon kerätään kaikki esille tulevat kalan päähän vaikuttavat asiat yksittäisinä sanoina. Ruotoa laatiessa saa olla luova. (Stratox Yrityspalvelut oy. Kalanruoto. 2007)

Vetäjän on hyvä ottaa ryhmältä kommentit ja näkemykset kaikilta ryhmän jäseniltä, myös hiljaisemmilta yksilöiltä. Kun ruoto ja piikit on tehty, on aika arvioida tuotosta ja sen tuomaa lisäarvoa. Tärkeimmät asiat voidaan rengastaa ja sopia siitä, minkä kanssa ryhdytään toimenpiteisiin. (Stratox Yrityspalvelut oy. Kalanruoto. 2007)

Tämä menetelmä on hyvin arkinen ja helppo toteuttaa. Se sopii monenlaisiin tilanteisiin erilaisille tiimeille. Motivessa me voisimme käyttää tätä esimerkiksi tiimin pelisääntöjen kertaamiseen, ristiriitatilanteiden ratkaisuihin ja projektisuunnitteluihin.

 

Lootuksen kukka

Lootuksen kukka menetelmässä valitaan yksi haaste tai ideoinnin kohde, jota lähdetään menetelmän avulla työstämään. Valittu haaste tai kohde asetetaan keskelle, ikään kuin kukan emiksi, käyttäen paperia, post it -lappuja tai ruudukkoa. Tämän ympärille asetellaan kahdeksan lappua tai paperia, näin muodostaen kukan terälehdet. Haastetta ympäröiviin papereihin kirjoitetaan haasteeseen liittyviä erilaisia ulottuvuuksia. Ulottuvuuksia miettiessä voidaan esittää kysymyksiä, kuten “jos haasteeni olisi kirja, mitkä sen lukujen nimet olisivat?”. Kysymyksillä voidaan näin helpottaa ulottuvuuksien löytymistä. (Innovation Management 2016).

Löydetyt ulottuvuudet, terälehdet, otetaan tämän jälkeen yksitellen uuden kukan keskiöiksi. Näiden ympärille rakennetaan jälleen terälehdet ja pohditaan kyseisen haasteen tai kohteen ulottuvuuksia. Sama toistetaan niin monta kertaa kuin katsotaan, että se on tarpeellista. (Innovation Management 2016).

Tätä menetelmää olemme jo kerran kokeilleet Innosolussa. Tuolloin otimme käsittelyyn Motiven sisäisen viestinnän, joka on tuottanut tiimillemme päänvaivaa. Sisäisen viestinnän ympärille ulottuvuuksia löytyi nopeasti; Facebook, Slack, Motiven sähköposti, koulun sähköposti, viikkopalaverit ja niin edelleen.

lootus

Kuvassa Innosolussa tuottamamme lootuksen kukka.

 

Teimme näistä ulottuvuuksista uudet kukat ja aloimme miettimään haasteita ja innovoimaan ratkaisuja. Haasteiksi koimme esimerkiksi Motiven sähköpostin kanssa sen, ettemme tiedä kuinka moni sitä aktiivisesti käyttää, vai käyttääkö kukaan. Syynä tähän luultavasti se, ettei sähköpostimme toimi mobiilissa. Aloimme miettimään, mikä tähän ratkaisuksi. Hetken pohdinnan ja tutkiskelun jälkeen huomasimme, että sähköpostiimme on olemassa mobiilisovellus. Voilà, ongelma ratkaistu. Ainakin osittain, kiitos lootuksen kukan.

Myös viikkopalaverit päätyivät yhden kukan keskiöön. Totesimme, ettei viikkopalavereihin sitouduta samalla tavoin kuin vaikkapa pajoihin. Kuitenkin olisi yrityksen toiminnan ja sisäisen viestinnän kannalta äärimmäisen tärkeää, että viikkopalavereista otettaisiin koko niiden hyöty irti. Innovoimme uutta tapaa toteuttaa palavereita, uutta nimeä palaverille ja uutta ajankohtaa. Keväällä nämä toivottavasti pääsevät testaukseen.

Aikamme loppui kesken Innosolussa emmekä ehtineet käsitellä asiaa aivan loppuun saakka, mutta jo muutamista uusista ideoista oli paljon hyötyä. Suosittelemme siis kokeilemaan lootuksen kukkaa menetelmänä. Etenkin haasteiden ratkaisemiseen innovatiivisella otteella se sopii erittäin hyvin.

 

Järjestösatanen

Järjestösatasen tarkoituksena on nostaa ryhmän tai yksilön luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Menetelmää varten tila järjestetään niin, että osallistujat voivat kävellä, istua ja seistä, kuitenkin niin, etteivät ole pöytien takana. Tämän jälkeen määritellään mihin kysymykseen halutaan vastaus ja se laitetaan näkyville suurelle paperille tai taululle kaikkien näkyville. Tilassa saa tämän jälkeen liikkua vapaasti. Tarkoituksena on tuottaa sata ideaa kysymykseen liittyen. Ideoita aletaan kirjata muistiin 70 idean jälkeen. Näin toimitaan siksi, että ihmisen aivot tuottavat ensin jo kokeiltuja, vaarattomiksi todettuja ratkaisuja. Näitä jokainen tuottaa 1-70 kappaletta. Vasta tämän jälkeen aivot joutuvat luomaan uusia yhteyksiä ja ratoja. Nämä viimeiset parikymmentä ideaa ovat helmiä, joita ei olisi tullut esiin ilman menetelmän käyttöä. (Summa, T. & Tuominen, K. 2009).

Mielestämme tätä menetelmää kannattaisi kokeilla Motivessa. Liian helposti asiat tulee tehtyä ja suunniteltua niin, kuin ne on aina tehty eikä rohkeutta kokeilla uutta välttämättä aina löydy. Ja vaikka rohkeutta kokeillakin löytyisi, ei niitä villeimpiä ideoita tule sanottua ääneen vaikka ne voisivat olla juuri se toimivin ratkaisu. Emme varmastikaan ole yksin tämän asian kanssa, vaan uskomme, että monilla tiimeistä tämä tuottaa haasteita. Menetelmää voi käyttää miltei minkä vain askarruttavan kysymyksen ratkaisemiseksi tai vaikkapa pajoissa virittämään johonkin tiettyyn aiheeseen.

Menetelmä löytyi kirjasesta Fasilitaattorin työkirja – Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Suosittelemme lukaisemaan kirjasen läpi ja laittamaan sen muistiin. Kirjanen on lyhyt ja selkeä opas, josta löytyy ohjeet muutamiin innovointi menetelmiin ja niiden toteuttamiseen sekä muuta tietoa fasilitoinnista ja menetelmistä. Kätevä opas kaikenkaikkiaan, josta on varmasti hyötyä tiimien ongelmanratkaisussa ja ideoinnissa.

 

Idearuutu / nelikenttäanalyysi

Uutta tuotetta, palvelua tai kehitystyötä käynnistettäessä on tärkeätä miettiä, mitä oikeastaan tehdään ja kenelle. Tähän miettimiseen on monia innovoinnin aputyökaluja, esimerkkinä vaikkapa niinsanottu idearuutu, joka hyödyntää nelikenttäanalyysin menetelmää.

Nelikenttäanalyysillä tarkoitetaan neljään osaan jaettua ruutua, jonka jokainen neljäsosa kuvaa yhtä aiheeseen liittyvää tarkentavaa aspektia. Neljän aspektin on oltava olennaisia ydinasioita, joita määrittelemällä kirkastuu ja tarkentuu innovoinnin alla olevan tuotteen tai palvelun ydin sekä asiakkaan motiivit tarttua tuotteeseen. Idearuutu tekee näkyväksi edellytyksiä, joiden täyttymättä jääminen voi merkitä idean kelpaamattomuutta toteutukseen saakka tai kysymyksiä, joiden ratkaiseminen kehittää ideaa oikean innovaation suuntaan. Idearuutu sopii siten parhaiten aivan uuden idean testaamisvaiheeseen, kun punnitaan toteutuksen edellytyksiä. Esimerkiksi innovoitaessa jotakin tuotetta, idearuutuun voidaan kirjoittaa kysymykset MITÄ? KENELLE? MITEN? ja MIKSI? (Juntunen ja Makkonen 2016)

 

MITÄ

  • mikä tuote
  • mikä palvelu
KENELLE?

  • kuka on asiakas
  • ketkä ovat asiakkaita
MITEN?

  • resurssit / toteutus
  • valmistus / valmistelu
  • miten tavoittaa
MIKSI?

  • mitä asiakas tarkalleen ostaa
  • tuotto

Kuva: nelikenttäanalyysi / idearuutu

 

Motivessa idearuutua on käytetty esimerkiksi määriteltäessä MansePP:n edustusjoukkueiden kanssa tehtävää yhteistyösopimusta. Oli pohdittava:

 

  • Mitä tarkalleen ottaen tarjoamme joukkueille: mikä kuuluu motivelaisten tehtäviin, mikä puolestaan fysiikkavalmennuksen tehtäviin, mitä meiltä odotetaan ja mitä palvelumme ovat?
  • Kenelle joukkueissa tulee tarjota fysioterapiapalveluja; vain jo vammautuneille pelaajille kuntoutustarkoituksessa, vai myös ennaltaehkäisevänä kaikille?
  • Miten testaaminen, tutkiminen, kuntouttavat toimet ja terapeuttinen harjoittelu suunnitellaan ja toteutetaan, millaisia tiloja on käytettävissä?
  • Miksi palveluillemme on tarvetta koko muun tiimin ohessa, miksi me ryhdymme kuormittavaan projektiin?

 

Idearuutu on siis hyvä työkalu, kun idean toteutumiskelpoisuutta punnitaan. MansePP:n projektiin ryhtyessämme meillä motivelaisilla oli tahtoa, mutta realiteettien puristuksessa jouduimme pohtimaan resurssiemme riittävyyttä, palvelumme laajuutta/saatavuutta, kohdejoukkoa sekä hyötynäkökulmaa niin omasta kuin joukkueidenkin näkökulmasta. Mitä tarkalleen halusimme myydä, mille tarkalleen oli tarvetta? Oliko yhteistyölle oikeata tilaisuutta, josta hyötyisivät kaikki osapuolet? Idearuutu auttoi meitä punnitsemaan toteutumisen edellytyksiä ja yhdessä MansePP:n edustajien kanssa löysimme loistavat ratkaisut esille nousseihin resurssikysymyksiin ja niin pääsimme käynnistämään kaikkia osapuolia palvelevan projektin.

 

Arvolupaus

Olemme kirjoittaneet paljon innovaatioista, luovuudesta ja innovoinnin työkaluista. Kirjoitelman lopuksi tuomme esiin uudenlaisen näkökulman innovaatioihin: asiakaskeskeisyyden. Uusia tuotteita tai palveluja innovoidessa nostetaan keskiöön liian helposti tekijöiden luovuus, ideat ja tarpeet. Tarve- ja markkinalähtöisessä arvoajattelussa keskipisteeseen asetetaan asiakas- ja käyttäjäryhmät. Idean kehittely, työstäminen, konseptointi ja tuotteistaminen valmiiksi asiakkaalle saakka on tuotekeskeistä innovointia. Teknologian alalla tuotekeskeinen innovaatiotyö eli tuotekehitys usein epäonnistuu sen vuoksi, että markkinoille saakka tuotuja tuotteita ei haluta käyttää. Epäonnistumisen syy ei siis ole teknisen osaamisen puutteissa vaan tuotteiden tekijöiden ja käyttäjäryhmien kohtaamattomuudessa. Asiakaslähtöisyys ehkäisee tätä kohtaamattomuutta. (Ruckenstein ym. 2011)

Kun innovaatiotyössä keskiöön nostetaan asiakas, on pohdittava tarkkaan, mikä on se tuotteen tai palvelun arvolupaus, jonka asiakas arkipäiväänsä helpottamaan saa tuotteen ostaessaan. Tuotekeskeisessä markkinoinnissa on keskitytty luomaan asiakkaille uusia tarpeita, jotta he ostaisivat tuotteita, joista eivät edes tienneet. Asiakasta arvostava innovointi arvostaa asiakasta tai käyttäjää paljon enemmän; on tärkeää käyttää aikaa ja nähdä vaivaa asiakasryhmän arjen ymmärtämiseen. Tarve uusille innovaatioille lähtee asiakkaan arjen tilanteesta, jota on mahdollisuus helpottaa jollakin uudella, myytävällä tuotteella tai palvelulla. Innovoijalta asiakaskeskeisyys vaatii tuotekeskeisyyttä enemmän: on osattava asettua toisen asemaan, kyettävä omaksumaan uutta tietoa sekä pystyttävä kyseenalaistamaan vallitsevia totuuksia. Tuotekehitys on tuotava yrityksen sisältä kiinteään yhteyteen ulkopuolisten asiakkaiden kanssa. (Ruckenstein ym 2011, Juntunen ja Makkonen 2016)

Motiven yksi myytävä palvelu on järjestää yrityksille tyhy- ja tykypäiviä. Tykypäivien sisällön muotoilussa olemme havainneet, miten tärkeätä asiakasnäkökulman asettaminen keskiöön on. Jollekulle yritykselle on tärkeintä, että he voivat antaa kaiken järjestämisvastuun Motivelle, joka kantaa huolen koko päivän ohjelmasta, tiloista, tarjottavista, sisällön tuottamisesta ja yrityksen tarvitsee maksaa vain yksi lasku koko päivän palvelusta. Toiselle asiakasyritykselle tärkeätä on voida ostaa Motivelta vain yksi osa tyky-päivää, jotta heille jää mahdollisuus järjestää muu päivän ohjelma ruokailuineen itse. Jollekulle asiakasyritykselle on ensiarvoisen tärkeätä, että tyky-päivän osallistujat voivat valita tarjoamistamme rinnakkaisista vaihtoehdoista vapaasti, kun joku yritys taas pitää tärkeänä, että me järjestämme kaikille osallistujille yhteisen ohjelman, jonka eri vaihtoehtoja tarjotaan peräkkäin koko työntekijäkunnalle.

Mikä on siis Motiven tyky-päivän arvolupaus asiakasyritykselleen? Vastaus on se, että asiakasyritykselle annettava arvon lisäys on hyvin asiakaskohtainen. Myyntitapaamisissa viimeistään kartoitetaan asiakaslähtöinen tarve, toiveet ja se tyky- ja tyhyaiheeseen liittyvä ongelma, johon Motive voi tarjota ratkaisua. Joskus Motive myy yritykselle aikaa keskittyä omaan ydinosaamiseensa, joskus taas pohjimmainen arvolupaus on yrityksen hymyilevämpi tulevaisuus, mikäli tyhy-päivän ohjelmaan toivotaan työilmapiiriä parantavia osallistavia menetelmiä. Jollekulle yritykselle myymme työntekijöiden fyysisen ja henkisen suorituskyvyn nostamista ja sen ohella elämyksiä – joskus myymme elämyksiä, joiden ohella kohenee niin henkinen kuin fyysinenkin suorituskyky. Olennaista on kuunnella herkällä korvalla yrityksen tarpeista lähteviä toiveita ja haaveita ja etsiä keinot vastata niihin. Mielestämme me Motivessa olemme erittäin onnistuneesti lähteneet kehittymään kohti aidosti asiakaslähtöistä innovointia.

 

Pohdinta

Innovointimenetelmiä on todella monia edellä mainittujen lisäksi. Ne ovat lopulta kaikki hyvin yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä ja toteutettavia. Niitä voidaan käyttää moneen ongelmaan, tavoitteeseen ja uuden luomiseen, ja ne sopivat varmasti kaikille jotka haluavat kehittää jotain uutta ratkaisua tai uutta toimintamallia. Kuulostaa yksinkertaiselta, sillä kukapa meistä ei haluaisi helppoja keinoja uusien ideoiden työstämiseen.

Oikeastaan oleellisempaa näissä menetelmissä onkin se, tuleeko niitä todella käytettyä kärsivällisesti ja uskooko niiden voimaan, toteutuuko asiakaslähtöisyys. Näiden käyttö vaatii todella aikaa, kärsivällisyyttä ja koko tiimin paneutumista asiaan. Meillä Motivessakin on usein villejä ideoita, jotka usein jäävät kuitenkin ajatuksen tasolle. Aina löytyy vastaääni, kuinka nämä villit ideat ovat vaikea toteuttaa, aikaa ei löydy, tai muuten vain ei niihin uskota. Luultavasti se ei ole pelkästään Motiven ongelma, se taitaa olla ihmisten ominaisuus ja taipumus pysyä vanhoissa ja tutuissa toimintamalleissa. Uuden kokeilu on aina riski. Turhien riskien ottaminen ei aina kannata, joten jarruttelevilla vastaäänillä on oma tehtävänsä villien ideoiden testaamisen ensimmäisenä vaiheena. Mahdollisuus villeimpiinkin ideoihin on silti pidettävä elossa: liian voimakas jarrutus estää toteuttamiskelpoistenkin ideoiden lentoon lähtemistä. Ei tule heittää lasta pesuveden mukana.

Näitä tähän kirjoitukseen kerättyjä innovaatiomenetelmiä pitäisikin vain ottaa käyttöön mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja varata kalenterista aikaa opettelulle ja käytölle. Kun jollakulla herää uusi idea, tai ylipäätään tiimissä joudutaan miettimään ratkaisuja, nämä työkalut ovat todella hyviä konkreettisiksi keinoiksi lähteä viemään ideoita eteenpäin. Vain käyttämällä ja harjoittelemalla näitä orientoidumme käyttämään niitä ja keksimään uutta. Se myös vahvistaisi hyväksyvää ilmapiiriä siten, että jokainen rohkaistuisi ajattelemaan isosti, kun nämä jopa hullunkuriset ideat otettaisiin tosissaan työstön alle. Motivessa olemmekin miettineet, miten jokainen voisi opiskella jonkin uuden innovointityökalun käytön ja tuoda sen jonkin projektin tai yhteisen pajan yhteydessä koko Motiven tietoon. Jos menetelmän opiskellut jäsen voisi toimia johtajana tilanteessa, jossa harjoitellaan uuden työkalun käyttöä, tulisi hyöty kaksinkertaisena: todellinen innovointi tulisi työstettyä eteenpäin samalla, kun uusi menetelmä tulisi käyttöön.

Innovaatiotyökalujen harjoittelu auttaisi meitä sisäistämään ne luontevaksi osaksi suunnitteluvaiheita. Hyötyä siitä olisi paljon. Ihan jo Proakatemian aikana meillä on uusia toteutettavia projekteja ja tiimihaasteita kuten 24H, jotka perustuvat siihen, että keksimme jotain uutta. Heti toimeksiantojen jälkeen olisimme valmiit jäsentämään ja organisoimaan ideat paremmin ja työskentelymme kehittyisi näin toimivammaksi, aikaansaavammaksi, luovemmaksi sekä johdonmukaisemmaksi. Eivätkä innovaatiotyökalut lopu vain tähän esseeseen koottuihin menetelmiin vaan meillä on mahdollisuus löytää ja ottaa niitä käyttöömme vielä useampiakin!

LÄHTEET

 

Aarrekartta- luo unelmasi todeksi. 2010. Luettu 14.12.2016 http://sani-valoakohti.blogspot.fi/2010/02/aarrekartta-luo-unelmasi-todeksi.html

 

Stratox Yrityspalvelut Oy. Aarrekartta. 2007. Luettu 14.12.2016 http://www.stratox.fi/wp-content/uploads/2011/11/Aarrekartta.pdf

 

Stratox Yrityspalvelut oy. Kalanruoto. 2007. Luettu 14.12.2016. http://www.stratox.fi/wp-content/uploads/2011/11/Kalanruoto-teksti.pdf

 

Stratox Yrityspalvelut Oy. Luovuustekniikat. Luettu 14.12.2016. http://www.stratox.fi/luovuus-ja-innovaatiot/luovuustekniikat/

 

Juntunen, M. ja Makkonen, M. Business camp luentomateriaali. Tampereen ammattikorkeakoulu, Y-kampus. Lokakuu 2016.

 

Michael Michalko. Innovation Management. Creative thinking technique: Lotus Blossom. Luettu 14.12.2016.

http://www.innovationmanagement.se/imtool-articles/creative-thinking-technique-lotus-blossom/

 

Ruckenstein, M., Suikkanen, J. ja Tamminen, S. 2011. Unohda innovointi. Keskity arvonluontiin. Ihmislähtöisen innovaatiotoiminnan menestystarinoita

eli kuinka uudenlaista arvoa synnytetään käytännössä. Helsinki: Edita Prima Oy.

 

Summa, T. & Tuominen, K. Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. 2009. Miktor.

 

Innovoinnin periaatteet. Luettu 14.12.2016. http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

 

Mustikkamäki, N. ja Sorkkarauta, M. (toim.). 2008. Innovaatioympäristön monet kasvot. Tampere University Press Oy.

 

Haapaniemi, M. ja Saarinen, J. 2010. Luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys työelämässä. Työkaluja yksilön ja yhteisön luovuuden kehittämiseen. Liiketalouden koulutusohjelma, Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Proakatemia.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Soluessee: Innovaatio automaatioksi”

  1. Anton Klemola sanoo:

    Loistava teksti!

    Tässä on laajasti menetelmiä esiteltynä ja ehdottomasti kannatan, että niitä lähdettäisiin rohkeasti kokeilemaan enemmän Motiven työskentelyssä.

    Itselläni oli ennen sitä vikaa, että oli paljon ideoita, mutta en vienyt niitä käytäntöön tarpeeksi. Tähän on auttanut ennakkoluulottomuus ja ideoiden testaaminen käytännössä keskeneräisinäkin.

    Ja sitten että ne ideat kirjoittaa heti ylös. Siis ihan heti. Mulla käy muuten niin, että unohdan hienot ajatukseni hyvin nopeasti. Siispä nykyään kirjoitan kaikki mieleen tulevat ideat heti puhelin muistikirjasovellukseen ja katson sen säännöllisesti läpi.

    p.s. En oo tiennyt itekään, että sähköpostiin on mobiilisovellus meille. Mulle ainakin yksi suurimpia syitä olla käyttämättä meidän motiveosk.fi -sähköpostia on ollut heikko mobiilitoimivuus.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!