Innovaatiokulttuurin luominen

17.05.19 Esseen kirjoittaja: Ville Pajala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ideasta innovaatioksi
Kirjan kirjoittaja: Jim Solatie, Mika Mäkeläinen
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit, Oppiva organisaatio

Innovatiivisuus on pitkässä juoksussa yritysten elinehto. Maailma muuttuu jatkuvasti ja nopealla tahdilla, ja siksi myös yritysten pitää muuttaa omaa toimintaansa samassa tahdissa. Jos ei omaa yritystään kehitä jatkuvasti, voi olla varma, että kilpailijoiden toiminta kehittyy koko ajan ja hyvin nopeasti peli on jo hävitty. Muutokseen tulisi mielellään pystyä reagoimaan jo ennen kuin muutos tapahtuu. Se vaatii, että yrityksessä vallitsee innovatiivinen kulttuuri, jossa yrityksen kehittäminen on osa jokaisen yrityksen työntekijän arkea.

Innovaatioihin käytetään maailmanlaajuisesti vuosittain noin 1000 miljardia dollaria. Useat tutkimukset todistavat, että innovointi on paras mahdollinen strategia yrityksen arvon kasvattamiseksi. Innovatiiviset yritykset tuottavat paremmin, kasvavat voimakkaammin ja lisäävät arvostustaan tasaisesti (Solatie, Mäkeläinen, 2013, 19). Yrityksen innovatiivista kulttuuria on siis helppo perustella taloudellisestikin. Se on myös vahva vetovoima tekijä, jolla saadaan houkuteltua parhaita osaajia yrityksen palkkalistoille. Ihmiset haluavat työskennellä yrityksissä, joissa on mahdollista luoda uutta ja vaikuttaa omalla toiminnallaan yrityksen kehitykseen. Myös sijoittajia kiinnostavat eniten innovatiiviset yritykset, joten tällaisten yritysten on helpompi saada rahoitusta tulevaisuuden kehitystä varten.

Miten sitten luodaan tällainen innovaatiokulttuuri yritykseen? Jim Solatie ja Mika Mäkeläinen ovat listanneet kirjassaan Ideasta innovaatioksi, kymmenen kohtaa, joilla mikä tahansa yritys voi lähteä kehittämään omaa kulttuuriaan innovatiivisempaan suuntaan.

 

  1. Innovointi on jatkuvaa, systemaattista ja määrätietoista

Innovatiivinen kulttuuri ei ole sitä, että järjestetään ideointipäivä kerran tai kaksi vuodessa. Sen pitää olla päivittäinen tapa toimia. Sille pitää olla luotuna selkeät prosessit, jotka ohjaavat toimintaa eteenpäin.

 

  1. Innovoinnilla on selkeät tavoitteet

Jos yrityksellä on käytössään malli, jossa työntekijät saavat vapaasti ideoida mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, syntyy yleensä todella paljon ideoita, mutta niiden eteenpäin vieminen on hankalaa, ideoiden suuren määrän ja laajan kirjon takia. Kaikkien ideoiden toteuttamiselle ei yksinkertaisesti ole aikaa ja resursseja. Selkeä tavoite tarkoittaa sitä, että ideointia on rajattu siihen kohteeseen, johon kaivataan sillä hetkellä muutosta. Tällä tavalla syntyy laadukkaampia ideoita, jotka myös tukevat toisiaan, koska ne liittyvät samaan asiaan. Tällöin niitä myös todennäköisemmin pystytään viemään käytäntöön.

 

  1. Johto näyttää esimerkkiä

Innovoinnissa kaikki lähtee ylimmästä johdosta. Mikäli johto ei ole mukana täydellä sydämellä, on turha odottaa mitään mullistavaa tapahtuvan. Johdon on todella itse uskottava, että uudet innovaatiot parantavat yrityksen kilpailukykyä (Solatie, Mäkeläinen, 2013, 61). Johdon esimerkki kannustaa työntekijöitä mukaan yrityksen kehittämiseen, kun innovoinnin merkitystä ei tarvitse jatkuvasti perustella, eivätkä uudet ideat kaadu ensimmäisiin vastalauseisiin.

 

  1. Koko yrityksen henkilökunta on mukana

Kuten aiemmin on jo todettu, innovatiivisessa kulttuurissa yrityksen kehittäminen on osa jokaisen työntekijän arkea. Sitä ei voi jättää vain tietyn porukan tai esimerkiksi johtoryhmän vastuulle. Jonkun nimetyn henkilön tai ryhmän on toki oltava innovointityöstä vastuussa, mutta kaikkien tulee siihen osallistua.

 

  1. Tiimit koostuvat riittävän erilaisista ihmisistä

Mitä heterogeenisempi yrityksen henkilökunta on, sitä laajemman perspektiivin ja sitä moninaisempia ideoita yritys saa innovointityöhön. Erilaiset ihmiset tarkastelevat työn alla olevaa ongelmaa tai haastetta erilaisista lähtökohdista ja pyrkivät ratkaisemaan sen eri tavoin. Mitä rikkaampi on ideoiden kirjo, sitä enemmän uusia ajatuksia saadaan ongelman ratkaisemiseen (Solatie, Mäkeläinen, 2013, 66). Yrityksen tulisi siis aina pyrkiä yhdistämään ihmisiä, joilla on erilaiset taustat sekä arvomaailmat ja jotka ajattelevat asioista keskenään eri tavalla.

 

  1. Innovointi on asiakaslähtöistä ja tapahtuu myös yrityksen ulkopuolella

Innovoinnin ei tarvitse olla pelkästään yrityksen henkilöstön sisäistä toimintaa vaan siihen kannattaa osallistaa myös asiakkaita, henkilöstön lähipiiriä ja yrityksen muita sidosryhmiä. Iso osa yrityksen ulkopuolisesta innovoinnista tapahtuu nykyään verkossa ja suuret yritykset ovat luoneet verkkoyhteisöjä, joissa asiakkaat voivat esittää omia ideoitaan ja kehitysehdotuksia yritysten tuotteista tai palveluista. Pienemmillä yrityksillä ei usein ole riittävästi resursseja tällaisten yhteisöjen luomiseen ja ylläpitämiseen, jolloin henkilökohtaisempi ja esimerkiksi kasvokkain tapahtuva palautteen kerääminen on niille hyvä tapa kerätä uusia ideoita ulkopuolelta.

 

  1. Riittävästi resursseja käyttöön

Innovaatiotoiminta ei voi olla ylimääräinen työtehtävä, jota työntekijät joutuvat tekemään normaalin työajan ulkopuolella vaan siihen pitää varata kalenterista riittävästi aikaa mielellään jokaiselle viikolle tai jopa päivälle. Työpaikalla olisi hyvä olla luovia tiloja, joihin työntekijät voisivat vetäytyä omalta työpisteeltään pois arjen rutiineista ideoimaan uutta. Näiden lisäksi tarvitaan myös rahaa ja henkilöstön olisi hyvä tietää, kuinka paljon rahaa ideoiden eteenpäin viemiseen on käytössä.

 

  1. Ideoiden arviointi on avointa ja puolueetonta

Parhaista ideoista ei tule äänestää, sillä konsensus johtaa vain keskinkertaisiin ratkaisuihin. Tarvitaan visionääristä kykyä poimia parhaat ideat ja työstää niistä merkittäviä innovaatioita. Mutta miten ikinä päätökset tehdäänkään, pelin täytyy olla avointa ja puolueetonta. Systeemin tulee olla kaikkien tiedossa. Tiettyjen ihmisten ja tiimien suosiminen tappaa innovoinnin hyvin tehokkaasti, eivätkä jo valitut ideat etene käytäntöön. Siitä pitää huolen organisaation sisäinen vastustus (Solatie, Mäkeläinen, 2013, 71).

 

  1. Innovaatiot kaupallistetaan riittävän nopeasti

Nopeus on valttia innovaatioiden maailmassa. Kun idea on hyväksytty, tulee se kaupallistaa saman tien. Päätetään kuka tekee, mitä tekee ja millä aikataululla. Jos valittua innovaatiota ei toteuteta sovitussa aikataulussa, unohtuu idea yleensä hyvin nopeasti. Se hiipuu pois ihmisten mielistä. Kaikkien muiden mielistä paitsi niiden, jotka sen kehittivät. Heitä se muistuttaa siitä, että vaikka he tekivät oman työnsä, johto jätti lupauksensa lunastamatta. Jos hyvä idea on syytä jättää odottamaan lanseerausta joksikin aikaa, tämä pitää kertoa hyvin selvästi kaikille asianosaisille (Solatie, Mäkeläinen, 2013, 71).

 

  1. Menestys palkitaan ja sitä juhlitaan

Mikäli syntynyt idea etenee rahaa tuottavaksi innovaatioksi asti, on syytä palkita tuntuvasti idean kehittäjä, toteuttaja ja kaupallistaja. Kun innovaatiotyöstä palkitaan se vahvistaa siihen sitoutumista ja näyttää rohkaisevaa esimerkkiä koko muulle henkilöstölle. Ja uusia innovaatioita on tietenkin aina syytä juhlia. Juhlat on tarkoitettu koko yrityksen henkilöstölle, koska kaikki osallistuvat innovaatiotoimintaan ja kaikkien panos on siksi syytä osoittaa tärkeäksi.

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!