Ihmisapinatkin tarvitsevat sosiaalisia kanssakäymisiä

29.10.18 Esseen kirjoittaja: Janne Pussinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: The Event Professionals Handbook
Kirjan kirjoittaja: Debs Armstrong, Jason Allan Scott, Simon Burton, Mark Cochrane, Nick de Bois, Sean Doyle, Tracy Halliwell, Chris Hornbuckle, Simon Hughes, Kevin Jackson, Brian Ludwig, Jason Megson, Nigel Rushman, Bonny Shapira, Mark Smith, Peter Wardell, Bjorn Wigforss, Chris Barez Brown
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle

Ihmiset ovat pohjimmiltaan sosiaalisia eläimiä. Kaikki tarpeemme ja motivaattorimme ovat sosiaalisia. Me tulkitsemme itseämme suhteidemme perusteella. Meillä on, ja on ollut jo yli 2 miljoonaa vuotta tarve muodostaa sosiaalisia siteitä muihin meidän laumamme yksilöihin. Verrattuna kaukaisiin serkkuihimme, ihmisapinoihin, tarpeemme sosiaaliseen kanssa käymiseen ei ole niin erikoinen. Suurin osa ihmisapinoista (joiden tieteelliseen yläheimoon ihmiset kuuluvat) viettää koko elämänsä suurissa sosiaalisissa ryhmissä. Usein ryhmät muodostuvat vain suojelemaan laumaa pedoilta ja helpottamaan ruuan hankintaa. Mutta sosiaalisilla ryhmillä on myös muita tarkoituksia. Niissä opetetaan oikeanlaisia elämäntapoja ja siirretään nuoremmille sukupolville tärkeitä taitoja. Sosiaaliset kanssakäymiset ovat myös keino, jolla jotkut ihmisapinat rentoutuvat ja viihdyttävät toisiaan.

Miksi puhun ihmisapinoista? Koska me olemme ihmisapinoita. Evoluutio on saattanut auttaa meitä hiukan ja teknologia (kuten sellaiset mullistavat innovaatiot kuten tuli, pyörä ja maatalous) on kantanut ihmiskunnan pitkälle. Emme kuitenkaan ole vielä päässeet eroon ihmisapinamaisista tavoistamme sosialisoitua, tai edes tarpeestamme sosiaaliseen kontaktiin muiden oman sosiaalisen ryhmämme kanssa.

Sosiaalinen ryhmä ei ole ihmisille yhtä yksi selitteinen asia kuin muille ihmisapinoille. Ihmisapinat viettävät aikansa samoissa ryhmissä lähes koko elämänsä (toki lajista riippuen; esimerkiksi orankiurokset elävät pääasiassa yksin). Ihmiset taas ovat kehittyneempi. Me vaihdamme sosiaalisia ryhmiä elämämme eri vaiheissa. Usein meillä on sosiaalisia kanssakäymisiä useiden erilaisten sosiaalisten ryhmien kanssa päivittäin. Homo Sapiens voi 2010-luvulla myös vaihtaa ympäristöään paljon helpommin teknologian avulla kuin yksikään vapaana kasvava ihmisapina.

Mutta silti emme ole päässeet eroon tarpeestamme merkittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Oli kuka tahansa meistä kuinka introvertti tahansa, ei kukaan pärjää ilman jonkinlaista merkittävää sosiaalista kontaktia sosiaalisen ryhmäämme kuuluvaan (joskin joillekin meistä sosiaaliseen ryhmään voi kuulua oman lajimme ulkopuolisia olentoja, kuten lemmikkejä). Ihmiset tuntuvat varsinkin nykyään kaipaavan sosiaalista kosketusta aivan erityisesti: internet (hyvä seuraaja pyörälle innovaatioissa) on täynnä erilaisia keinoja kokea sosiaalisia kanssakäymisiä erilaisten sosiaalisten ryhmien kanssa. Sosiaalinen media on vain yksi askel tällä taipaleella; jo 1970-luvulla internettiin alettiin muodostaa keinoja keskustella foorumeilla. Puhelinkin on vain keino kokea sosiaalinen kanssakäyminen kätevästi kotoa käsin!

Vaikka kehitys elektronisen ja digitaalisen kommunikaation saralla on ollut varsinkin viime vuosina tehokasta ja nopeaa, se ei silti ole korvannut yhtä tärkeintä sosiaalisen kanssakäymisen muotoa: kasvokkain tapaamista. Me ihmiset koemme tunteet vahvasti ryhmissä tai kahdestaan. Rakkautta tai tukea on vaikea kokea ilman jonkinlaista sosiaalista kanssakäymistä toisen ihmisen kanssa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että 90% markkinoijista uskovat face-to-face markkinoinnin olevan tehokkain keino saavuttaa potentiaaliset kuluttajat. Todellisessa maailmassa tapahtuneet suhteet ovat pitempikestoisia ja kestävämpiä muutenkin. Kuka meistä haluaisi päättää naimisiin menosta ennen kasvokkain tapaamista? Kaikesta teknologiasta huolimatta me muistutamme Homo Erectus esi-isiämme tarpeesta kokoontua metaforisen leiritulen äärelle ja kertoa tarinoita ja kokea elämyksiä. Kokea sosiaalista ympäristöä. Ja mikä on paras paikka kertoa tarinoita ja kokea ryhmän tuottama sosiaalinen ympäristö?

Simon Burton, Exposure Commucations yrityksen toimitusjohtajan, mielestä vastaus on ehdottomasti tapahtumat.  Enkä voi kyllä olla eri mieltä tapahtuman tuotannon ammattilaisen kanssa. Kukaan, joka on istunut jääkiekkokatsomossa seuraamassa oman joukkueen peliä, tai hyppinyt festarilla lavan edessä musiikin tahtiin, ei voi kieltää, etteikö tapahtumilla olisi omaa energiaansa. Tapahtumat kantavat mukanaan tunnelautauksen, jolle ei löydy korvaaja sosiaalisesta mediasta tai muualtakaan internetistä. Sosiaalinen media on vain vahviste tälle tunnelataukselle. Kuvia vaikka festareilta selataan jälkeenpäin ja kaivataan takaisin siihen sosiaaliseen tilanteeseen, jonka jakoi parhaimmissa tapauksissa tuhansien ihmisien kanssa. Kun joku katsoo kohokohtia pelistä, jota oli katsomassa, hän kokee uudestaan sen saman hurmoksen, jonka suuri joukko saa ympärilleen. Tapahtumat eivät siis ole sodassa digitaalisen maailman kanssa. Päinvastoin, ne elävät symbioosissa! Sosiaalinen media ruokkii ihmisen tarvetta todelliseen sosiaaliseen elämykseen.

Tapahtumien energia on, jotain, mitä meidän pitäisi hyödyntää enemmän. Jos joku brändi pystyisi valjastamaan suuren sosiaalisen ryhmän voiman, saisi kyseinen brändi taakseen uskomattoman voiman. Yhdysvalloissa, erityisesti videopelien ja populäärikulttuurin alalla tämä on jo huomattu. E3 ja PAX-tapahtumat ovat pääasiassa vain eri videopelijulkaisijoiden markkinointi tempauksia, jotka eivät sisällöltään poikkea paljon jonkinlaisesta konferenssista. Yhtiöt käyvät vuoron perään lavalla kertomassa tulevista tuotteistaan ja paikalle kutsutaan pääasiassa eri medioiden edustajia. Mutta silti tapahtumat ovat kuin pieniä karnevaaleja. Ne ovat energisiä ja jännittäviä. Sama pätee myös jokaiseen Applen konferenssiin, jossa julkaistaan uusia tuotteita. Ja se tehdään kaikki ilman videopelialan tapahtumiin kuuluvia kojuja ja showta!

Ihmisluonto kaipaa sosiaalisia kokemuksia ja inhimillisiä yhteyksiä. Evoluutio on muovannut meistä yhteisöä etsiviä olentoja, joille tapahtumat palvelevat nykyaikana ainutlaatuista palvelua. Tapahtumat ovat ainoa paikka, jossa voimme todella kokea kuuluvamme heimoon. Oli kyseessä sitten mielenosoitus, festivaali tai vaikka koko koulun yhteinen tapaaminen, osallistu! Ihmisapinatkin tekevät niin, mikset sinä?

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!