Artikkeli julkaistiin LinkedIn-sivullani 8.8.2019: https://www.linkedin.com/pulse/ihana-kamala-linkedin-salla-nieminen/

Postaus tänne. Toinen tuonne. Voi, kun on kiva kuva! Laitetaan se tuonne! Tämänkin voisi joskus postata jonnekin! Ei kun laitetaankin saman tien! 

LinkedIn on bisnesorientoitunut sosiaalisen median kanava, joka ei ole enää pelkästään ICT-alan ja johtohenkilöiden maailma. Sinne ovat vähitellen löytäneet myös muut toimialat (Suomen digimarkkinointi 2019). Olen nyt melkein vuoden ollut vastuussa opinahjoni Proakatemian LinkedIn-sivusta, ja viime maaliskuusta alkaen olen vastannut myös osuuskuntani Promisian LinkedIn-profiilista. Promisian osalta vastuuni LinkedIn:stä on elokuussa tulossa päätökseensä, ja sen tiimoilta olenkin pohdiskellut paljon sitä, mitä eväitä voisin tarjota sille, joka mahdollisesti ryhtyy joskus jatkamaan tekemääni työtä.

Kun aloitin LinkedIn:n parissa työskentelyn, minulla ei ollut selkeää kuvaa siitä, miten yritykset ja yhteisöt näkyvät siellä. Lueskelin jonkin verran kanavasta ja osallistuin LinkedIn-koulutukseen, mutta suurimman osan aiheesta olen oppinut itse tekemällä ja kokeilemalla. Kun kokosin ensimmäistä julkaisuani Proakatemian LinkedIn-sivulle, sain aiheen ja kuvat valmiina, ja keskityin lähinnä siihen, että kykenen kirjoittamaan englanniksi ymmärrettävää tekstiä – vaikka kielen parissa on työskennellyt, niin kyllä sen käyttäminen uudessa yhteydessä on aina ihan eri juttu. Proakatemian profiilia päivitetään englanniksi, koska sivulla on seuraajia ympäri maailmaa. Muistaakseni itse julkaisu liittyi Proakatemia-päivään.

Vaikka Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän tiimi kokoaakin pääasiassa yhdessä kaikki aiheet, joihin liittyen eri sosiaalisen median kanavissa julkaistaan, jossain vaiheessa tuli eteen myös se päivä, kun jouduin yhtäkkiä luomaan itse sivulle sisältöä. Tai jouduin ja jouduin… Olin itse päättänyt, että haluan pitää kanavan aktiivisena niin, että uutta sisältöä tulisi kaksi kertaa viikossa, ja halusin pitää tästä periaatteesta kiinni. Näin jälkeenpäin ajateltuna myönnän, että joskus olisi ehkä kannattanut vain jättää julkaisu tekemättä. Tällainen työhän on markkinointia, ja niin yleisesti ottaen markkinoinnin kuin yksittäisten julkaisujenkin pitäisi aina perustua siihen, että tekemiselle on jokin syy.

Vallaton kuvien ja tekstien läiskiminen tuon tuosta on aivan turhaa, vaikka ne kuinka liittyisivät aiheeseen, jos ei tiedetä, miksi julkaistaan. Myös Promisian markkinointitiimissä menimme yhdessä siihen lankaan, että somekalenteria suunnitellessamme sijoittelimme aiheita sinne tänne siksi, että ne liittyivät Promisiaan. Mutta eihän tämä riitä. Aina pitäisi myös olla jonkin verran itsekriittinen ja miettiä, miksi tämä kiinnostaisi ketään muuta. Mitä muut saavat siitä, että kerron tästä teemasta?

Myös todellisessa maailmassa tapahtuvassa ihmisten välisessä keskustelussa keskustelukumppani kyllä huomaa, jos haluat kertoa jotain vain kertomisen takia. Kato mua, kato mua! Sama pätee sosiaalisessa mediassa. Jos haluat oikeasti saada aikaan keskustelua, kuulla toisen ajatuksia tai saada neuvoja, se täytyy kertoa. Niin sosiaalisessa mediassa kuin tosielämässäkin on toki paikkansa sille, että voi kertoa tekemisistään ilman sen kummempaa syytä. LinkedIn tai ainakaan sen yritys- ja yhteisösivut eivät kuitenkaan ole se paikka.

LinkedIn:ssä yritys- ja yhteisösivujen rooli on melko pieni, ja uskonkin että erityisesti siellä on tärkeää pitää mielessä, että sisältöä julkaistaan todellisesta syystä. LinkedIn:ssä ihmiset, verkostointi ja ihmisten välinen keskustelu ovat keskiössä, ei niinkään se, mitä yritykset julkaisevat. Jotta yhteisö- ja yrityssivut voivat kasvattaa LinkedIn:ssä seuraajakuntaansa, niiden kannattaakin omasta mielestäni osallistua keskusteluun ja nostaa esille yksittäisiä ihmisiä. Oman kokemukseni mukaan parhaiten menestyvät juuri sellaiset julkaisut, joihin on merkitty yksittäisiä ihmisiä.

Jotta voi pysyä perillä siitä, milloin on menty metsään ja milloin osuttu kultasuoneen, on tärkeää tehdä aktiivista seurantaa. Tein itse sekä Promisian että Proakatemian LinkedIn-sivujen suhteen heti alussa sellaisen päätöksen, että seuraisin julkaisujen menestymistä kerran kuukaudessa. Merkitsin joka kuukaudelta tuon seurantapäivän kalenteriin, ja päätin, että tämä on tärkeä asia, joka täytyy tehdä. Jos kalenteriin tuli samalle päivälle paljon muutakin, siirtelin asioita niin, että tuo seuranta tulisi silti tehtyä ajallaan. Seurannan yhteydessä tutkin LinkedIn-profiilin tarjoamia tilastoja ja kirjasin lukuja Exceliin. Pelkkä tykkäysten lukumäärän seuraaminen ei riitä, sillä LinkedIn:ssä esimerkiksi Impressions-, Clicks- ja CTR (Click through rate)-luvut kertovat siitä, miten julkaisut menestyvät (Tuutti 2017).

Vain aktiivisesti (ja kriittisesti) seuraamalla ja tutkimalla voi oppia, mikä toimii omalla sivulla ja mikä ei. Listaan itse yleensä edellisen kuukauden ajalta kolme menestyneintä julkaisua ja pohdin, mikä on saanut ne erottumaan muista. Tämän jälkeen asetan seuraavalle kuukaudelle 1-3 pientä tavoitetta, kuten esimerkiksi “julkaisujen kuvat hommataan ajoissa” tai “jokaiseen julkaisuun merkitään joku henkilö tai taho”.

On myös tärkeää pitää mieli avoimena, sillä ihan niin kuin muissakin sosiaalisen median kanavissa, myös LinkedIn:ssä algoritmit ja ihmiset muuttuvat silloin tällöin. Se, mikä toimi viime kuussa, ei välttämättä toimi lainkaan enää ensi kuussa. Jos kuitenkin malttaa pitää mielessään sen, miksi tätä tehdään ja tuo sen ilmi myös lukijalle, pääsee yleensä jo ihan hyvin alkuun.

LÄHTEET

Suomen digimarkkinointi 2019. LinkedIn-markkinointi. Luettu 8.8.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/linkedin-markkinointi

Tuutti, J. 2017. Onko korkea CTR aina hyvä tavoite – Tai “Mitä LinkedIn ei halua sinun tietävän” Luettu 8.8.2019. http://www.jarmotuutti.fi/blogi/onko-korkea-ctr-aina-hyva-tavoite/