Idiootit ympärilläni

14.03.19 Esseen kirjoittaja: Anna Peltola
Kirjapisteet: 2
Kirja: Idiootit ympärilläni - Kuinka ymmärtää itseään ja muita
Kirjan kirjoittaja: Erikson Thomas
Kategoriat: Uncategorized

Johdanto

Olen halunnut lukea Idiootit ympärilläni -kirjan jo heti sen ilmestyttyä, mutta jostain syystä kirjan lukeminen on vain jäänyt. Mutta kun yksi Motive 3.0:n jäsenistä lupasi tulla pitämään meille pajan aiheesta, ajattelin, että nyt on vihdoin aika ottaa selvää tästä paljon puhutusta kirjasta. Pajaa varten en ehtinyt lukea kirjaa, mutta luin esseepankista muiden kirjoittamia esseitä, joita siellä kyllä riittää. Luin monta mielenkiintoista esseetä, joista sain hyvän käsityksen kirjasta ja erityisesti väreistä, millä Thomas Erikson kuvailee ihmisten persoonallisuuksia.

 

Pohdintaa

Paja oli mielestäni hyvin rakennettu ja mielenkiinto säilyi koko neljän tunnin ajan. Kaikkein mielenkiintoista oli saada tietää, minkä värisenä muut näkevät minut. Valmistautuessani pajaan olin vahvasti sitä mieltä, että olen eniten vihreä ihminen. Ja ilmeisesti muutkin olivat sitä mieltä. Ihan täydellisesti en samaistu kaikkiin vihreän persoonan käyttäytymiseen ja ajattelemiseen vaan löysin myös hieman itseäni muistakin väreistä. Kuten moni muukin ihminen varmasti kokee olevansa useampaa eri väriä, jotkut ovat vain vahvemmin jotain tiettyä väriä kuin toiset. Joistain ihmisistä vain näkee heti, mitä väriä he ”edustavat” kun taas toiset ovat hankalampia. Kirja avaa näitä asioita ja toisten ihmisten käyttäytymistä lukijalle.

 

Innostuin pajan jälkeen tutkimaan ja miettimään ympärilläni olevia ihmisiä – mitä väriä he edustavat ja, kuinka he käyttäytyvät tilanteissa, joissa itse tekisin toisen. Hetken ajan mietin ja lokeroin ihmisiä väreihin, kunnes minulle tuli täysi stoppi; en halua lokeroida ja luokitella ihmisiä pelkän värin mukaan. Lokerointi alkoi tuntua idioottimaiselta ja ärsyttävältä, koska en ole aikaisemminkaan lokeroinut ihmisiä yhteen laatikkoon, niin miksi tekisin sitä nyt? Luulen, että kirja sai aikaan minulle alkuhuuman, kunnes ymmärsin, että olen mielestäni suhteellisen hyvä lukemaan ihmisten käyttäytymisiä ja toimintatapoja ilman värejä ja lokerointia. Olen aina ymmärtänyt ilman kirjaakin, että toiset käyttäytyvät eri tavalla ja reagoivat asioihin erilailla kuin minä. En ole oikein ikinä osannut loukkaantua toisten käytöksestä joissain tilanteissa, missä olisin saattanut itse tehdä toisin, koska mietin aina asioista myös muista/toisten näkökulmista.

 

Jokainen olemme omalaatuisia ja kirjoittajan tapa lokeroida ihmiset värien mukaan ei ole minulle sopiva tapa huomioida ympäristöä. Kirja toki auttoi ymmärtämään, joitain käyttäytymismalleja mutta liian vahva lokerointi on minulle ”no no”.  En ymmärrä, mitä suurta väliä sillä on, jos olet punainen, keltainen, sininen tai vihreä? Jokainen toimii silti niin kuin toimii ja toiset ottavat sen raskaammin kuin toiset. Keskitytään omaan hyvään tekemiseen, niin lokerointia ei tarvita.

 

 

LÄHDE: Erikson, T. 2017. Idiootit ympärilläni – Kuinka ymmärtää itseään ja muita. Atena.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!