Hyvästä paras

30.09.16 Esseen kirjoittaja: Nelli Sillanpää
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvästä paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit, Oppiva organisaatio

On olemassa paljon yrityksiä. On huonoja ja hyviä ja sitten on vielä niiden lisäksi ne parhaat. Ne kaikista parhaat, jotka ovat ylivoimaisia omalla alallaan vuodesta, jopa vuosikymmenestä toiseen. Mistä johtuu, että toiset menestyvät ja toiset eivät? Voiko hyvästä yrityksestä kehittyä paras ja mitä se vaatii? Näitä asioita Jim Collins pohtii kirjassaan Hyvästä paras. Kirja perustuu usean vuoden aikaiseen tutkimukseen, jossa Collinsilla oli apunaan tutkimusryhmä. Kaiken kaikkiaan kirja esittää seitsemän tekijää, jotka erottavat parhaiksi kehittyneet yritykset verrokkiyrityksistä.

Hyvästä parhaaksi kehittyäkseen yrityksen tulee kiinnittää huomiota, ei pelkästään henkilöiden palkkaamiseen, vaan oikeiden henkilöiden palkkaamiseen. Jim Collins painottaa luonteenpiirteiden huomioinnin tärkeyttä sen sijaan että kiinnitettäisiin kapeakatseisesti huomiota henkilön koulutustaustaan tai työkokemukseen. Henkilöstön tulee olla aidosti innoissaan siitä, mitä yritys edustaa. On olennaisen tärkeää tehdä sitä mikä itseään innostaa, eikä pyrkiä innostumaan siitä mitä tekee. Tilanteessa, jossa yrityksen palveluksessa valtaosa on oikeita ihmisiä, ei johtajan tarvitse käyttää ylimääräistä energiaa työntekijöiden motivointiin tai tiukkaan johtamiseen. Oikeat ihmiset ovat motivoituneita ja tekevät työnsä suurella intohimolla. He myös ylläpitävät kurinalaisuuden kulttuuria, eikä yrityksen tarvitse suotta käyttää resurssejaan kuormittavan byrokratian pyörittämiseen. Mikäli työntekijä ei täytä hänelle asetettuja ennakkovaatimuksia, tullaan hänet karsimaan suurella todennäköisyydellä pois yrityksestä. Ensin on kuitenkin hyvä varmistaa, että henkilö ei vain ole väärässä tehtävässä. Mikäli näin on, voidaan hänet vain siirtää toiseen työtehtävään irtisanomisen sijaan. Collins huomauttaa, ettei kulttuuri ole säälimätön, se on ankara. Jotta Yritys pääsee tavoitteeseensa kehittyä parhaaksi omalla alallaan, on prosessi aloitettava valitsemalla oikeat ihmiset palvelukseensa ja vasta sitten pohdittava, mihin suuntaan yritystä lähdetään kehittämään.

Henkilöstön lisäksi toisena merkittävänä tekijänä parhaissa yrityksissä on siilikonseptin kehittäminen ja siinä pitäytyminen. Tärkeintä on ymmärtää, missä organisaatio voi olla maailman paras ja missä se ei voi olla paras. Tämän lähtökohdan avulla voidaan luoda yksinkertainen ja selkeä, jatkuvaa kehitystä vaativa konsepti, joka perustuu kolmen kehän yhtymäkohdan perusteelliseen ymmärtämiseen. Kolme kehää muodostuvat kysymyksistä: Mistä olemme innostuneita, mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen ja missä voimme olla maailman parhaita. Näin ollen ydinbisnes ei kelpaa siilikonseptin perustaksi, mikäli yritys ei voi olla ydinbisneksessään maailman paras. Tämän lisäksi yrityksen on löydettävä tunnusluku x, jolla on suurin vaikutus taloudellisiin tuloksiin.

Kahden edellä mainitun parhaaksi kehittymisen edellytyksen lisäksi nostan esiin vielä viidennen tason johtajuuden oleellisena tekijänä osana prosessia. Jokaisessa hyvästä parhaaksi kehittyneessä yrityksessä oli käännekohdan aikana viidennen tason johtaja. Viides taso viittaa johtamistaitojen viisitasoisen hierarkian ylimpään tasoon. Ominaista viidennen tason johtajille on vaatimattomuus ihmisenä ja rautainen ammattilaisen tahto. Heiltä ei myöskään puutu kunnianhimoa, mutta heidän kunnianhimonsa kohdistuu yritykseen eikä heihin itseensä. Collins avaa viidennen tason johtajuutta ikkuna ja peili toimintamallin avulla.  Henkilö, joka on viidennen tason johtaja, katsoo ulos ikkunasta ja kiittää menestyksestä itsensä ulkopuolella olevia tekijöitä. Mikäli he eivät keksi tiettyä ihmistä tai tapahtumaa, josta menestystä voi kiittää, he kiittävät hyvää onnea. Kun on kyse vastuun ottamisesta, he katsovat peiliin eivätkä koskaan syytä huonoa onnea asioiden pieleen menemisestä. Tämän lisäksi viidennen tason johtajat pyrkivät luomaan menestystä pitkälle aikavälille sen sijaan, että menestys luotaisiin useiden verrokkiyritysten toimitusjohtajien tapaan vain oman toimintakauden ajaksi.

Itselleni kirja jättää paljon ajattelemisen aihetta. Mielestäni kirjan ajatusmaailma on hyvin lähellä omaani ja tutkimuksen myötä kerätty faktoihin perustuva tieto luo luottamusta päätelmien todellisuudelle ja pätevyydelle. Etenkin henkilöstöä käsittelevä luku antoi minulle uusia näkökulmia, joita aion hyödyntää tulevaisuudessa.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!