Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Hyvän vireen johtaminen



Kirjoittanut: Juho Vähätalo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olin merkinnyt Matti Alahuhdan kirjoittaman johtajuutta käsittelevän kirjan lukulistalleni jo viime syksynä. En tiennyt silloin sen sisällöstä, mutta Suomen elinkeinoelämän arvostetuimpien johtajien joukkoon kuuluva Nokian ja Koneen entinen toimitusjohtaja vaikutti yksinkertaisesti sellaiselta, jonka ajatuksista löytyy paljon ammennettavaa. Kirjassa Alahuhta kertoo johtajuuteen liittyviä asioita omien kokemuksiensa kautta ja auttaa lukijoita ymmärtämään kuinka yksinkertaisia johtamisen perusasiat pohjimmiltaan ovat.

 

Ajatuksia johtamisesta

 

Nostan esiin muutamia lainauksia ja käsittelen niitä omien kokemuksieni ja näkemyksieni perusteella.

 

”Minulle tuli selväksi, kuinka merkittävä rooli esimiehellä on. Johtajaksi kehittymisessä on tärkeää, että noin 25-40 vuotiaana saa itselleen hyvän esimiehen, jollainen minulle oli Sakari Salminen.” (Alahuhta, 15.)

Allekirjoitan tämän täysin ja olen onnekseni saanut tehdä työtä loistavan johtajan kanssa, vaikka vasta vietin 23. syntymäpäivääni. Tarkemmin ajateltuna en oikeasti edes työskennellyt työpaikan johtajan kanssa, sillä työnkuvamme olivat täysin erilaiset. Työskentelin silloin koulunkäyntiohjaajana Nokialaisella yhtenäiskoululla, joka oli juuri aloittanut toimintansa. Johtajan, eli rehtorin tehtävä kyseisessä oppilaitoksessa ei välttämättä ollut helpoin, mutta kaikki mahdollisuudet onnistumiseen olivat avoinna, sillä koko rakennus, henkilökunta ja oppilaat olivat kaikki täysin uuden alun äärellä.

Johtaja yhdessä koko henkilökunnan kanssa onnistui luomaan aivan poikkeuksellisen ilmapiirin yli 50 henkilön työyhteisöön ja positiivinen energia vaan kasvoi ajan kuluessa. Mahtava ilmapiiri välittyi suoraan henkilökunnalta oppilaisiin, joten uskallan väittää, että täysin sama ilmiö toistuu liike-elämässä yrityksen ja asiakkaiden välillä.

Vaikka oma työnkuvani ei ollut työskennellä koulun johtajan kanssa, koin sen silti siten. Hänen ovensa oli aina avoin ja hänellä oli aina aikaa kohdata jokainen ihminen, jolla oli jotakin kysyttävää tai kerrottavaa. Moni saattoi myös pysähtyä hänen huoneensa ohi kulkiessaan kysymään, että voiko olla jotenkin avuksi, sillä uuden koulun rehtorilla riittää jos jonkinlaista asiaa hoidettavaksi. Olisi hienoa itsekin päästä vastaavan mahdollisuuden ääreen luomaan tervettä ja välittävää kulttuuria omaan työyhteisöön.

 

 

”Hyvä johtaja näkee vaikeat tilanteet mahdollisuuksina. Samaan tapaan kuin maantiepyöräilijät, maratonjuoksijat ja kilpahiihtäjät tekevät irtioton kilpailijoistaan siellä missä maasto on vaikein, myös johtajan on oltava valmiina hyödyntämään vaikeita tilanteita.” (Alahuhta, 18.)

Tämä on mielenkiintoinen näkemys ja itse sytyn aina, kun asiat esitetään urheilutermein. Tätä ajatusta vahvistaa myös Tapojen voima -kirjan opetus, jossa organisaation toimintatapoja on helpointa muuttaa kriisitilanteissa, sillä silloin koko henkilöstö on helpoin saada mukaan muutokseen. Yksittäistä omakohtaista kokemusta on vaikea tähän nostaa, mutta viimeisen vuoden aikana oman tiimimme toiminnassa on monia vastaavia esimerkkejä. Jos jokin toimintatapa ei ole tarpeeksi hyvä, se nostetaan esille ja sitä käsitellään, ja lopputuloksena on muutos kohti parempaa.

 

Ihmisten ja vireen johtaminen

 

Alahuhta mainitsee viisi perusasiaa, jotka kuuluvat hyvään ihmisten johtamiseen. Niistä ensimmäinen on myös Proakatemialla tiimin rakentamisen ensimmäinen askel ja kaikki muutkin voinen allekirjoittaa koko yhteisömme puolesta.

Nämä viisi asiaa ovat:

  1. Luottamuksen rakentaminen
  2. Positiivinen asenne
  3. Kiinnostus ihmisten kehittämiseen
  4. Kyky nähdä olennainen
  5. Aikaansaamisen halu. (Alahuhta, 141.)

 

En lähde enempää purkamaan näitä, sillä näiden perusasioiden ollessa kunnossa, voidaan niiden päälle rakentaa hyvän vireen johtamista ja se minua itseäni erityisesti kiinnostaa. (Alahuhta, 145)

Koen, että meillä Hurmassa nämä perusasiat ovat todella hyvin ja olemme jo päässeet keskittymään hyvän vireen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ajoittain jokin näistä elementeistä horjuu ja se on elinehto hyvän vireen jatkuvuudelle.

 

Vireen johtaminen on paljolti viestintää. Mitä asioita otetaan esille ja miten niitä käsitellään? Minkälaiset asiat painottuvat johdon viesteissä, myönteiset vai kielteiset? Vaikeita asioita ei tarvitse käsitellä synkästi tai ryppyotsaisesti. Niitäkin voi käsitellä siten, että synnytetään uskoa vaikeuksien voittamiseen.” (Alahuhta, 145.)

Jos tiimi tai työyhteisö ei kohtaisi minkäänlaisia haasteita matkallaan, niin näläntunne ja kehittymisen tarve katoaisivat kokonaan. Vaikeiden asioiden ratkaiseminen vaatii poikkeuksetta muutosta johonkin. Se voi olla yhteisön kulttuuri, johdon toimintatavat tai yksilön käytös. Kuten lähes kaikki tämän päivän johtamiseen keskittyvät kirjat kertovat, on johtaminen erilaisten muutosten ajamista ja niihin sitoutumista ja sitouttamista. Muutos tuo raikkautta ja pitää tiimin virkeänä ja näin ollen kasvattaa iskukykyä huolimatta siitä, mitä vastaan tulee.

 

On iso ero siinä, kannustaako yritysjohtaja omia joukkojaan, vai keskittyykö hän valittamaan markkinoiden heikkoutta tai toimintaympäristön muita vaikeuksia. Johtaja vaikuttaa vireeseen omalla käyttäytymisellään, mutta niin vaikuttavat kaikki muutkin työntekijät. Kenenkään on turha valittaa, että on huono ilmapiiri, jos ei ole tehnyt mitään sen parantamiseksi. Jokainen voi näyttää itse esimerkkiä.” (Alahuhta, 146.)

Aamen! Tässä esseessä pohditut asiat ja sitaatit käsiteltiin johdon perspektiivistä. Jokainen näistä asioista kuitenkin koskettaa esimerkiksi meidän tiimiemme jokaista jäsentä. Kaikki eivät voi ajatella kuten johtaja, mutta kaikkien pitää kuitenkin johtaa itseään näissä asioissa. Miten minä viestin tiimille? Miten voisin kehittää omaa toimintaani?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close