Hyvän ja pahan tällä puolen

07.10.18 Esseen kirjoittaja: Tommi Hämäläinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Moraali Psykologia, Hyvän ja pahan tällä puolen
Kirjan kirjoittaja: Klaus Helkama
Kategoriat: Johtaminen, Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys

Johdanto

Kuluneen kesän aikana olen kerennyt sukeltamaan aiempaa syvemmälle Sosiaalipsykologian maailmaan kehittämään ajatteluani ja tietovarastojani yrittäjyyden ja tiimipelaamisen kehittämistä varten. Pyrin yhdistelemään lukusuunnitelmassa sekä puhtaita koulukirjoja (selailin mitä kirjoja käytetään yliopiston sosiaalipsykologian kursseilla kirjallisuutena) että myös ei suoraan tiedeyhteisölle kirjoitettua kirjallisuutta, joista etenkin Malcom Gladwellin kirjat provosoivat avartamaan ajatteluani. Kesän viimeiseksi kirjaksi jäi Klaus Helkaman kurssikirja Moraali Psykologia hyvän ja pahan tällä puolen, jonka nimi on kunnianosoitus eräälle historian suurimalle moraalifolsofille Friedrich Nietzschelle. Tämä essee pyrkiikin tuomaan ajatuksia juuri moraali psykologiasta yrittäjyyteen sekä johtamiseen samalla sivuten kysymystä millaista on moraalinen liiketoiminta.

Arvot ja yrittäjyys

Lähes jokainen yritys on määrittänyt itselleen arvot, joiden ainakin hypoteettinen tarkoitus on ohjata liiketoimintaa ja täten ilmentyä toiminnan myötä. Käytimme viime keväänä lukuisia tunteja Promisian arvojen määrittelyyn ja päädyimme lopulta yhteen arvoon, Yhdessä isosti. Arvojen määrityksessä suurimmaksi ongelmaksi nousee toki erilaisten arvomaailmoiden kohtaaminen myös se, että arvot sanoina ilmenee jokaisen ajattelussa erilaisina. Esimerkiksi sanat luottamus tai rehellisyys ilmeni meillä jokaiselle erilaisina tulkintoina.

Yhtenä Moraalipsykologian tehtävänä on vastata kysymykseen mitä arvot ovat ja miten ne ilmentyvät yksilöissä sekä ryhmissä. Tällä hetkellä arvokeskustelua, johtaa Shalom Schwartzin arvoteoria, joka jakaa arvot kymmeneen arvotyyppiin ja neljäänkymmeen arvo-osioon, jotka ovat arvotyyppien alalajeja (Helkama 2009, s 34-36). Kymmenen perus arvotyyppiä, joita pidetään kutakuinkin universaaleina, eli ne ilmenevät samanlaisina ihmisille ympäri maailmaa, ovat esiteltyinä alla olevassa kuvassa.

Kuten voidaan kuvasta huomata ovat Schwartzin arvoteorian arvotyypit hyvin laaja-alaisia, eivätkä kovin yksilöiviä. Tämä lieneekin tarkoitus, jotta arvotyyppien määrittäminen pysyisi mahdollisimman yhdenmukaisena ympäri maailmaa.

Mitä Schwarzin arvoteoriasta voidaan oppia yrityksen arvojen määrityksen kannalta? Ensinnäkin se osoittaa, että vain pieni joukko arvoja tarkoittaa samaa kaikille ihmisille. Tämä on oleellinen havainto yrityksen arvoja määriteltäessä, etenkin jos määrittely tapahtuu ylhäältä käsin eikä arvoja määritellä yhdessä koko organisaation kanssa. Ylhäältä annetut arvot saattavat hyvinkin tarkoittaa täysin eri asioita niitä toteuttaville yksilöille kuin niitä märitelleelle taholle. Tämän seurauksena arvot eivät pääse toteutumaan yrityksessä ja pahimmillaan ajaudutaan arvoristiriitaan yrityksen sisällä, vaikka kaikki luulevat toimivan samojen arvojen mukaan.

Arvojen määritys olisikin hyvä aloittaa Schwartzin arvotyyppien ympäriltä. Alkuun on hyvä valita mitä arvotyyppejä yritys haluaa ilmentää. Haluaako yritys kunnioittaa perinteitä vai luoda muutosta tai toiselle akselilla haluaako yritys korostaa jonkin tietyn ryhmän etuja vai pyrkiä ajamaan maailman yhteistä etua. Hyvä on myös ymmärtää, että vastakkaiset arvot ovat toisensa pois sulkevia. Et voi edistää perinteitä ja muutosta yhtaikaisesti olematta ristiriitainen.

Arvotyyppien määrityksen jälkeen voi yritys halutessaan poimia tarkempia arvoja itselleen arvo-osioista, mutta mitä pidemmälle mennään tarkempiin sanoihin, sitä laajempaa arvokeskustelua on yrityksen sisällä käytävä, jotta arvot ymmärretään läpi yrityksen samaa tarkoittavina.

Etenkin jos yritys haluaa heijastaa arvojaan omassa markkinointiviestinnässä, on tärkeää, että arvot esitetään muodossa, joka ilmenee mahdollisimman samankaltaisena koko kohderyhmän yleisölle. Tähän työhön Schwartzin arvoteoria toimii hyvänä työkaluna, jos esitätte arvonne universaalien arvotyyppien avulla, viestinne ymmärretään hyvin suurella todennäköisyydellä oikein.

”Yhdessä Isosti!” tarkoittaa meillä Promisiassa avoimuutta muutokselle sekä pyrkimystä itsenä ylittämiseen. Haluamme luoda oman polkumme emmekä seurata perinteisiä reittejä yrityksenä. Itsenä ylittämistä huokuu visiomme olla paras esimerkki tulevaisuuden yhteistyötä. Uskomme että maailma olisi hieman parempi paikka, jos ihmiset tekisivät enemmän yhteistyötä yhteisten tavoitteiden eteen.

 

Liiketoiminnan moraalinen kehitys

Business-sana herättää monissa moraalittomuuden kaikua. Business-miehet tunnetaan oman etunsa ajamisesta muiden kustannuksella. Onko tämä vain kateellisten panettelua vai osa totuutta?

Ihmisten moraalista kehitystä tutkittaessa nojaudutaan usein Kohlbergin teoriaan Moraalisen kehityksen portaista, jotka kuvastavat kyvykkyyttä sosiaaliseen perspektiivinottoon moraalisissa dilemmoissa. Teorian mukaan kehitys on ihmisen vanhenemisen aikana kohtaaminen sosio-kognitiivisten konfliktien tulos (Helkama 2009, s 150-151). Teoriassa tasoja on viisi, jotka etenevät pienen lapsen kyvystä nähdä vain oma etunsa aina viidenteen periaatteiden vaiheeseen, jolle ominaista on tutkia moraalisia ongelmia yhteiskunnallisesta näkökulmasta, millainen toiminta kussakin tilanteessa on omiaan edistämään koko yhteiskuntaa koskevaa hyvää.

Osakeyhtiölain säätelemä osakeyhtiön olemassa olemisen tarkoitus edistää osakkeen omistajien etua, ei saavuta kovinkaan korkeaa porrasta Kohlbergin teorian portaikolla. Etenkään maailmassa jossa yhtiön arvoa mitataan kvartaaleissa, moraalisesti kehittynyt toiminta joutuu usein tulilinjalle päätöksenteossa.

Yhteiskunta vastuusta puhutaan usein yrityksissä, mutta ollaanko se vaikean paikan tullen liian helposti uhrattavissa? Annammeko liian helposti yhtiöille moraalisen oikeuden toimia koko yhteiskunnan etua vasten oman edun tavoittelun nimessä, koska tämmöinen ohje on kirjoitettu osakeyhtiölakiin. Onko ammattiliittojen moraalista toimia ja lakkoilla oman edun ajamiskesi yhteiskunnan kustannuksella, koska liikkeenjohdon tehtävä on edistää jäsentensä etua?

Liike- ja järjestötoiminnassa tunnutaan kovin usein olemaan hyvin varhaisen ja kypsymättömän lapsen tasolla moraalisessa kehityksessä, asetelmassa vastakkain ovat minun etu ja sinun etu. Kuinka moni myyjä on valmis valehtelemaan tai manipuloimaan ostajaa myyntinsä puolesta, saavuttaakseen omaa etua asiakkaan kustannuksella? Tämän tehdessään he eivät arvioi tekojensa moraalisia seurauksia esimerkiksi yhteiskunnallisen luottamuksen kannalta, ja silti monissa yhtiöissä heidän selkänsä ovat taputtelun kohteensa.

Talouskasvu ei ole syntynyt moraalisesti arveluttavasta liiketoiminnasta vaan ylimmän portaan moraalisesti kestävästä ajattelusta, joka on mahdollistanut luottamuksen syntymisen yhteiskunnan jäsenten välillä.

Maine on erinomainen ohjuri kehittyneemmän moraalisen toiminnan puolesta. Nykyaikaista markkinataloutta alkaa hiljalleen ohjaamaan valistuneempi ja maine tietoisempi kuluttajien joukko, jolle ainakin puheiden tasolla vaikuttaisi olevan aiempaa tärkeämpää ostopäätöksiä tehdessä myyjän eettisyyden arviointi ja näin ollen myös maine. Tehokkaat markkinat edellyttävät tehokasta informaatiojärjestelmää. Yritysten ja yhtiöiden maineen osalta tähän on ollut valitettavan vähän työkaluja klassisen median lisäksi. Nykyään sosiaalisten media-alustojen lisääntyminen tuo mukanaan ennennäkemättömän tehokaan globaalin puskaradion, joka välittää tietoa silmänräpäyksessä kuluttajalta kuluttajalle. Moraalisesti kehittymätön toiminta saadaan näin levitettyä miljoonien tai miljardien ihmisten tietoisuuteen hetkessä. Ja jos todella on niin että tämä huono maineisuus ohjaa kuluttajia paremman maineen tarjoajien pariin, kasvaa markkinoiden ohjaamana bisneksen moraalinen kehitys. Yksittäinen kaupanteko tilanne ei ole vain tahojensa välinen tapahtuma, vaan osa koko yhteiskuntaa.

 

Oikeudenmukainen johtajuus

Ilman oikeudenmukaisuutta ei synny luottamusta, ja ilman luottamusta ei synny kehitystä. Frustraatio tilanteissa, jotka eivät tunnu oikeudenmukaisilta on suurta. Meillä kaikilla on tarve tulla kohdelluiksi oikeudenmukaisesti, tulla tuomituiksi ja palkituiksi sellaisista teoista joihin olemme syyllisiä niin hyvässä kuin pahassa.

Kyky kohdata ihmiset yksilöinä ja kohdella heitä oikeudenmukaisesti ovat johtajuuden suuria taitoja. Seuraamme luonnollisesti tällaisia ihmisiä ja kutsumme heitä mielellään yhteisössämme johtajiksi. Valitettavan usein yhteisöjen tai yhtiöiden kasvaessa byrokratia korvaa usein yksilöllisen kohtaamisen ja samoin myös yksilöllisen hienosäätöisen oikeudenmukaisuuden, palkitsemisesta ja rankaisemisesta tulee joukkoistettua. Tarvitseeko näin olla vai voimmeko johtaa yksilöllisesti isompiakin organisaatioita sekä mitkä tekijät tekevät päätöksenteosta oikeudenmukaista ja näin myös helpommin hyväksyttävää.

Oikeudenmukainen päätöksenteko perustuu kuuteen eri vaiheeseen. Jotta menettelytavat koettaisiin oikeudenmukaisiksi, täytyy seuraavien periaatteiden täyttyä

  1. Johdonmukaisuus
  2. Puolueettomuus
  3. Tiedon tarkkuus
  4. Oikaistavuus
  5. Edustavuus
  6. Eettisyys

Yksilölähtöinen johtaminen vie enemmän resursseja toki kuin byrokraattinen tapa toimia, mutta tutkitusti myös vastine oikeudenmukaisuudelle on suuri työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen kannalta. Erityisen tärkeää ja tuottoisaa tämä on korkean tuottavuuden töissä ja ajatustyötä vaativissa tehtävissä, joissa työntekijän ponnisteluilla on merkittävä vaikutus työn lopputulokseen.  Olisikin siis aika vihdoin heittää roskiin vanha sanonta, että reilu peli on perseestä. Epäreiluudella voidaan saavuttaa pikavoittoja muttei sillä pitkässä juoksussa pitkälle pötkitä.

Johtajuuden yksi mielenkiintoisimmista opeista, jonka olen tiimiyrittäjänä saanut, liittyy juuri päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen. Päätöksiä tehdessä joutuu usein punnitsemaan kahden asian välillä, miten nopeasti päätöksiä olisi hyvä saada aikaan sekä missä asioissa on hyvä käydä keskustelua kaikkien asianosaisten kanssa, joihin päätökset joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat. Yhtiössämme päätöksiä tehdään useassa eri tasossa ja vain harva asia päätyy lopulta koko tiimin käsittelyyn. Luottamuksen ja rehellisyyden vallitessa voimme näin toimia. Päätöksiä kyetään tekemään nopeasti siellä missä päätöksen tekoon on olemassa parhaat tiedot. Tämä edellyttää yhteisten pelisääntöjen laatimista sekä niiden oikeudenmukaista noudattamista.

Pohdintaa

Kehittyneen moraalin merkitys on mittaamattoman suuri hyvinvointimme kannalta. Moraalittomuus johtaa lopulta maailmaan, jossa voimme hyvin vähän luottaa toisimme. Moraalin tehtävänä on ohjata meitä vaikeissa valinnoissa ja tasapainottaa vallan ja vastuun käsitteet.

Uskon kestävän ja kannattavan liiketoiminnan avoimessa markkinataloudessa rakentuvan tulevaisuudessa moraalisesti kehittyneempään muottiin, kun yritysten maine alkaa ohjaamaan voimakkaammin kuluttajien ostopäätöksiä. Haluamme nähdä avoimempia ja vastuullisempia yrityksiä jatkossa, ja tätä halua palvelemaan syntyy varmasti oma liiketoiminnan alansa tarjoamaan parempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa yritysten toimintatavoista.

Omaa liiketoimintaa kehittäessämme haluan osaltani pitää huolen siitä, että arkisissa valinnoissamme pystymme ajattelemaan riittävän avarasti ja näkemään toimintamme moraaliset seuraukset. Kykenemme asettumaan laajempaan sosiaaliseen perspektiiviin yrityksenä ja rakentamaan täten kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa yhteisen arvomme ympärille.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!