Huipputiimi (kun pelkkä hyvä idea ei riitä) / Soluessee

13.12.16 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita eri lähteitä
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Johtaminen, Myynti, asiakkuudet ja verkostot, Oppiva organisaatio

Päätimme kirjoittaa huipputiimistä, sillä aihetta sivutaan mielestämme Proakatemialla. Mikä on huipputiimi? Mistä sen oikein tunnistaa? Ja se kaikkein tärkein, miten sellaiseksi tullaan?

Näitä asioita aloimme pohtia, ja pohdinnan seurauksena syntyi Huipputiimi- soluessee.

 

Ryhmissä läpi elämän

Uusimpien tutkimuksien mukaan kommunikointi ja sosiaalisten tarpeiden säätely vie aivoiltamme paljon energiaa. Syntymästämme asti meillä on tarvi kuulua ryhmään ja muodostaa yhteys muihin ihmisiin. (Järvinen & Mikkola 2015, 25.)

Elämme siis jatkuvasti yhteydessä muihin ihmisiin. Vietämme ison osan lapsuudestamme varhaiskasvatuspalveluiden ryhmissä, elämme erilaisissa perheissä ja työskentelemme työporukoissa. Kuulumme harrastusporukoihin ja ystäväporukoihin. Yhteiselämä muiden ihmisten kanssa tarjoaa meille sen, mitä yleensä pidämme inhimillisenä (Kopakkala 2005, 289.)

Vaativaa tässä on se, että olemme sidoksissa muihin ihmisiin. Kaipaamme muilta ihmisiltä tukea, palautetta, rakkautta sekä arvostusta ja pätevyyden kokemuksia.  Vastoinkäymisissä puolestaan tarvitsemme ymmärtävää ihmistä, joka auttaa meidät vaikeuksien läpi. Elämämme tuntuisi arvottomalta ja tyhjältä ilman muiden tukea ja hyväksyntää. (Kopakkala 2005, 16.)

Proakatemialla opiskellaan tiimiyrityksissä. Liityimme tiimiyritys Motiveen syksyllä 2016 ja matkamme tulee päättymään joulukuussa 2017. Meillä on puolitoista vuotta aikaa muodostaa ryhmästämme toimiva tiimi, ja tavoitella tietenkin huipputiimiyttä.

Tiimi versus ryhmä

Meillä sosionomiopiskelijoilla on peruspuolella huippuryhmä. Olemme opiskelleet yhdessä kaksi ja puoli vuotta. Tulemme hyvin toimeen toistemme kanssa, ja meidän on mukava tehdä ryhmätöitä yhdessä. Rohkaisemme toisiamme ja jaamme toisillemme henkilökohtaisiakin asioita.

Emme kuitenkaan ole tiimi. Meillä ei ole valmistumisen lisäksi yhteisiä tavoitteita tai yhteistä päämäärää, johon olisimme kaikki sitoutuneita. Emme ole vastuussa toisillemme koulumenestyksestämme. Omaehtoinen yhteisvastuullinen sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen erottaa tiimin ryhmästä (Kopakkala 2005, 39).

Työyhteisössä yhdessä työskentely muuttaa yksilöiden osaamisen tiimiosaamikseksi ja sitä kautta organisaation osaamiseksi. Näin yhteinen osaaminen vahvistuu. Avoin keskusteluyhteys muihin ihmisiin vahvistaa työssä jaksamista ja ammatti-identiteettiä sekä koko työyhteisön henkistä hyvinvointia (Järvinen & Mikkola 2015, 62.)

Proakatemiassa me sosionomi- ja fysioterapiaopiskelijat muodostamme tiimin. Meillä on omia tavoitteita, mutta myös osuuskuntamme Motiven yhteisiä tavoitteita. Nämä tavoitteet saattavat olla hyvinkin erilaisia. Olemme kuitenkin sitoutuneita toimimaan tiimissä tiimin yhteisen edun tavoittelemiseksi.

Huipputiimin ominaisuudet

”Hyväkään idea ei innosta sijoittajia, ellei sen takana ole vahvaa tiimiä.”

Hyytiäisen mukaan huipputiimin jäsenillä pitää olla monipuolista osaamista. Lisäksi tarvitaan johtaja, joka asettuu yrityksen keulakuvaksi siinä vaiheessa, kun se lähtee kunnolla kasvuun.

Jukka Häyrysen, Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtajan, mukaan tutkimuksen yksi tärkeimpiä havaintoja on, että menestyksellisen tiimin ratkaiseva ominaisuus on asiakastarpeen tunnistaminen. ”Tekniset asiat ovat tärkeitä, mutta asiakastarpeen ja kysynnän tunnistaminen on vielä tärkeämpää. Kun tiimi lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, se voi suhteellisen helposti muuttaa suuntaa, jos alkuperäinen reitti ei johdakaan toivottuun tulokseen. Sen sijaan tekniikkaan tai tuotteeseen ankkuroitunut startup ei pysty samanlaiseen joustavuuteen.”

Kauppalehden artikkelissa tuotantotalouden diplomityössään startup-tiimejä tutkinut Jaakko Hyytiäinen toteaa, että useimmiten hyvin toimivat tiimit ovat noin 3-6 hengen suuruisia. Tiimille ei kuitenkaan ole olemassa mitään maksimihenkilömäärää, tiimi voi olla toimiva jopa kahdenkymmenen hengen suuruisena. Tärkeintä on ihmisten valmius tehdä yhdessä töitä kehittymisen eteen, sietää eriäviä mielipiteitä sekä kritiikkiä. Myös ryhmädynamiikan tulee olla kunnossa. (Kauppalehti: Öhrnberg, 2016)

Kuinka tunnistaa huipputiimin?

Työelämässä suurin osa työntekijöistä kuuluu johonkin tiimiin, mutta varsinaisia huipputiimejä on silti harvassa. Hyvin toimivan ryhmän tunnistaa nopeasti. (Kopakkala 2005, 44.)

Hyytiäinen koonnut 10 tärkeintä ominaisuutta ja tekijää, jotka ovat hänen tutkimuksensa mukaan oleellisia tiimin menestymiselle. Lista on tehty ajatellen startup-yrityksiä, ja mielestämme tiimiyrittämiseen sopivat samat tekijät.

  1. Kyky kuunnella ja oppia

Suurin osa yrittäjistä pyrkii Hyytiäisen mukaan vain viestimään ideoita eteenpäin, kun taas parhaat yrittäjät kysyvät erinomaisia kysymyksiä ja kuuntelevat. Yrittäjän tulisi haluta oppia uusia asioita.

Yrittäjyys on pitkä oppimisprosessi. Ne, jotka kykenevät oppimaan liiketoiminnan kannalta tärkeimmät asiat nopeasti, tulevat menestymään

  1. Kokemus toimialasta

Kokemus toimialasta auttaa ymmärtämään, miten eri toimijat käyttäytyvät. Oppimisprosessi on yleensä helpompi ja lyhyempi niillä, joilla on jo kokemusta toimialasta.

  1. Selkeä ja yhtenäinen visio

Hyytiäisen mukaan yrityksen alkutaipaleella tekemistä on enemmän kuin käsiä. Tiimillä on oltava selkeä yhteinen visio, jotta tiimi osaa keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Pitää osata priorisoida.

Kaikkien tiimin jäsenten tulisi työskennellä kohti samoja tavoitteita. Kaikkien tiimin jäsenten tulisi pystyä tekemään päätöksiä, jotka ovat linjassa yhteisten näkemysten kanssa.

  1. Motivaatio ja intohimo

Yrittäjän tulee säteillä innostusta ja intohimoa muihin työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin

Monet menestyneet yrittäjät kokivat, että yrityksen perustaminen oli niin raskasta, että siihen ei pysty ilman vahvaa motivaatiota ja intohimoa

  1. Monimuotoisuus

Tiimissä moniammaillisuus on valttia. Tiimin olisi koostuttava henkilöistä, jotka pystyvät täydentämään toistensa puutteita ja tuomaan erilaista osaamista tiimiin.

  1. Kyky houkutella kumppaneita

Yrityksen tiimi on jatkuvasti kehittyvä elin, johon on jatkuvasti pystyttävä löytämään parempaa osaamista

Yksin ei pysty kaikkea tekemään. Yrittäjien omat kyvyt ja aika eivät riitä viemään yritystä menestykseen. Yrittäjän on pystyttävä verkostoitumaan ja löytämään uutta osaamista tiimiin, jotta liiketoiminta pystyy kasvamaan, uudistumaan ja kehittymään.

  1. Tiimihenki

Tiimin tulisi osoittaa, että he ovat jo työskennelleet yhdessä ja pystyvät yhdessä saamaan aikaiseksi vaativampiakin asioita hankalissa olosuhteissa. Tiimihengen on oltava vahva.

  1. Sitoutuminen

Tiimin tulee olla sitoutunut työskentelemään pitkiäkin aikoja ilman kilpailukykyistä palkkaa.

Tiimin pitää olla valmis kantamaan riskiä pitkälläkin aikavälillä. Huono merkki on, jos yrittäjät työskentelevät kovalla palkalla eivätkä näe yrityksen kehittämistä pitkäjänteisenä prosessina.

  1. Johtohahmo

Jonkun on kannettava vastuu yrityksestä sekä pystyttävä motivoimaan ja rohkaisemaan tiimiä sen kohdatessa vaikeuksia. Lisäksi johtajan on työnnettävä yritystä kohti menestystä ja pystyttävä hankaliin päätöksiin tiukoissa paikoissa.

  1. Joustavuus

Aloittavat yritykset toimivat usein Hyytiäisen mukaan epävakaassa ympäristössä, jossa tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Kaikki yritykset muuttavat liiketoimintasuunnitelmaan moneen otteeseen ennen läpimurtoa.

Tiimin tulisi pystyä tulkitsemaan muutokset ympäristössä tulevina mahdollisuuksina.

Tiimi ei voi tehdä tuotetta/palvelua, joka muuttaa maailman, vaan on luotava muutos ympäristössä, johon tuotetta/palvelua aletaan kehittämään.

 

Tähän yllä olevaan listaan haluaisimme vielä lisätä omasta puolestamme yhden kohdan:

 

  1. Systeemiäly ja tunneäly

Systeemiäly tarkoittaa sitä, että ihminen ymmärtää miten jokin systeemi, kuten työpaikka, toimii. Hän pystyy myös suunnittelemaan työtään niin, että se hyödyttää organisaatiota pitkällä aikavälillä. Tunneälyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa tunteita ja hyödyntää tätä toiminnassaan.

Talouselämä-lehti on julkaissut artikkelin systeemiälykkyydestä. Artikkelin mukaan Aalto-yliopistossa on tutkittu, että systeemiäly vaikuttaa siihen, miten työyhteisöt ja työntekijät työstään suoriutuvat.

Tiimityöskentely vaatii onnistuakseen sekä systeemiälykkyyttä että tunneälykkyyttä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että parhaiten suoriutuvat työtiimit ovat tunneälykkäitä. Nyt tutkitaan, ovatko menestyneimmät tiimit niitä, joilla on korkea systeemiälykkyys. Mielestämme tunneäly on meidän sosionomiopiskelijoiden yksi vahvuuksista tiimityöskentelyssä. Tunnesensitiivisyys on yksi työskentelymme lähtökohdista ja arvotamme sen korkealle kaikessa tekemisessämme.

”Nykyinen työelämä perustuu ihmisten välisille suhteille, joten suhteiden kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota”.

 

Lopuksi

Huipputiimiys kuulostaa mielestämme tavoittelemisen arvoiselta. Se sisältää paljon hienoja taitoja, moniammatillisuutta ja halua kehittyä. Kuitenkin muotoutuminen huipputiimiksi vie aikaa, eikä se tapahdu yhdessä yössä. Yhteiset onnistumiset mutta myös oikein hoidetut epäonnistumiset vievät mielestämme tiimiä eteenpäin. Luottamuksen rakentaminen, avoimuus ja rehellisyys ovat mielestämme tärkeitä ainesosia huipputiimiksi muovautumisessa.

 

 

Tässä esseestä on käytetty lähteenä:

Partanen, M-M. 2016. Systeemiäly karttuu työelämässä – tästä siinä on kyse. Kauppalehti. 26.11.2016. Viitattu 08.12.2016. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/systeemialy-karttuu-tyoelamassa—tasta-siina-on-kyse/RLNXb44f

Öhrnberg, P. 2014. Näistä aineksista syntyy huipputiimi. Kauppalehti. 18.09.2014. Viitattu 08.12.2016.http://www.kauppalehti.fi/uutiset/naista-aineksista-syntyy-huipputiimi/V3HhzP6u

Partanen, M-M. 2016. Oletko systeemiälykäs? Se on menestyksen avain – ja sitä voi oppia. Talouselämä. 18.09.2016. Viitattu 13.12.2016.

http://www.talouselama.fi/tyoelama/oletko-systeemialykas-se-on-menestyksen-avain-ja-sita-voi-oppia-6582848

Kopakkala, A. 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita.

Järvinen, K. & Mikkola, P. 2015. Oletko sä meidän kaa? Näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen varhaiskasvatuksessa. Pedatieto Oy.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!