Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Huippusuorittaja omasta päästä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Itseluottamus on taitolaji yhteiskunnassa, missä nöyryyttä pidetään hyveenä ja näkyvä itseluottamus mielletään ylimielisyydeksi. Alhainen itseluottamus tuntuu olevan surullisen yleinen piirre, jonka syitä voidaan jäljittää vaikka kuinka pitkälle. Omat puutteeni itseluottamuksessa jäljitän ala-aste ajoille. Peruskoulu ympäristössä erilaisuus ja oman mielipiteen kertominen johti vain harmiin. Moni asia ruokkii ihmisen epävarmuuksia, joiden korjaaminen on äärimmäisen työlästä. Yleinen ruokkija ovat henkilökohtaiset standardit. Vertaamme itseämme muihin ihmisiin ja heidän onnistumisiin, ja muodostamme omassa päässämme standardeja. Omien heikkouksien huomaaminen usein luo riittämättömän ja vajavaisen olotilan. Omiin vikoihin jää helposti vellomaan sen sijaan, että hyväksyisi ne ja keskittyisi omiin vahvuuksiin. (Itseluottamus, sivu 23)

Itseluottamuksesta käytetään nykyään myös termiä “Minäpystyvyys”. (Itseluottamus, sivu 22) Itseluottamus vaikuttaa omiin kykyihin suoriutua ja selviytyä haastavissa tilanteissa. Elämän ja kuoleman tilanteessa itseluottamus voi olla juuri se asia mikä ratkaisee selviytymisen. Jos luo omassa päässä tavoitteen ja luottaa siihen, että onnistuu tavoitteessaan, niin todennäköisemmin myös onnistuukin. (Itseluottamus, sivu 23) Itseluottamus on pohjimmiltaan koodattu jokaiseen ihmiseen. Itseluottamus on se voima mikä lapsena mahdollistaa nopean oppimisen. Pieni lapsihan on äärimmäisen itsevarma omiin kykyihinsä ja kaikkivoivaisuuteen, kunnes todellisuus iskee vasten kasvoja. Itsevarma lapsi oppii onnistumisten ja epäonnistumisten kautta, ja sama pätee myöhemmässä elämässä.

Huippusuoritus = kapasiteetti + itseluottamus

Itseluottamus on avain huippusuorituksiin, eli tilanteisiin missä pitää olla aivan parhaimmillaan. Kapasiteetilla tarkoitetaan olemassa olevia kykyjä ja taitoja. Helpoimmat esimerkit kapasiteetin ja itseluottamuksen summasta löytyvät urheilumaailmasta. Kalle Palander kertoi omaelämänkerrassaan tiedostaneensa, etteivät hänen taidot riitä kilpailemaan maailman huippujen tekniikan kanssa. Palander kuitenkin kompensoi puuttellisia taitojaan itseluottamuksella ja tuomaan irti itsestään sen huippusuorituksen. (Itseluottamus, sivu 27) Huippusuoritus vaati siis sen sisäisen luottamuksen, että pystyy siihen timanttisimpaan mahdolliseen suoritukseen. Korkea itseluottamus kompensoi mahdollisia puutteita omassa kapasiteetissa, jotka voisivat rajoittaa onnistumista.

Ajattelu

“Ajattelen siis olen”. Näin lausui ranskalainen filosofi René Descartes. (https://www.britannica.com/topic/cogito-ergo-sum) Ajattelu on osa ihmisyyttämme, jota on lähes mahdoton hallita. Ajatuksia tulee ja menee päässämme kuin jatkuva tulva. Pyrkimys hallita omia ajatuksia mielivaltaisesti ei johda yhtään mihinkään. (Itseluottamus, sivu 84) Ajattelua ei tulisikaan yrittää hallita vaan ennemminkin ymmärtää.

Ajatukset ovat usein satunnaisia, sillä emme itse tiedä mitä päähämme yhtäkkiä putkahtaa. Kuulemme keskustelun aikana jonkin sanan, joka aiheuttaa mielleyhtymän ja lähes satunnaiselta tuntuvan ajatuksen. Ajatuksia ei voi ennustaa niiden loputtomien mahdollisuuksien takia. Ajatuksella ei ole rajoja ja mikä tahansa ajatus tai tapahtuma voi johtaa mihin tahansa ajatukseen. Omista ajatuksista on turha murehtia, koska ne eivät ole kenenkään hallinnassa.

Perusajatus kuitenkin on se, että yritys hallita omaa ajattelua vain eskaloituu. Esimerkiksi voimme yrittää hallita stressaavia ajatuksia, jolloin alamme stressaamaan sitä, että ajattelemme stressaavia ajatuksia. Ja sama toistuu ja toistuu kuin oravanpyörä. Stressaavat ajatukset johtuvat vain stressaavista tilanteista, joka on osa ajatuksen virtaa. On siis turha väkisin yrittää vaihtaa omaa tunnetilaa tai omaa kokemusta jostakin tilanteesta. Ajatuksemme muodostavat itse itsensä. Mitä vähemmän ajattelee tunnetilan muuttamista, niin sitä nopeammin tunnetila myös muuttuu. (Itseluottamus, sivu 88)

Ajattelusta pitää kuitenkin ymmärtää se, että ajatuksemme ovat voimattomia. (Itseluottamus, sivu 88) Mikään ajatus ei ole konkreettinen. Jos jokin ajatus tuntuu aivan äärimmäisen tärkeältä sitä usein myös ajattelee entistä enemmän. Ajatus alkaa tuntua todelta ja jatkaa kasvamistaan. Esimerkiksi oman nukkumisen ajattelu, kun yrittää käydä nukkumaan vain pahentaa asiaa. “Mitä jos en nukahda tunnin sisään? Kuinka uupunut olen aamulla?” Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kiinnittämällä huomiota omiin ajatuksiin annamme ajatustemme dramatisoida itseään. Ajatusten huomiotta jättäminen kuulostaa äärimmäisen vaikealta ja sitä se onkin. En itsekkään kykene vielä siihen ja sorrun usein näihin samoihin virheisiin.

Miten tämä sitten liittyy itseluottamukseen? Ajattelumme aiheuttaa meille erilaisia mielentiloja. Negatiiviset ajatukset, jotka voivat laueta mistä tahansa aiheuttavat matalaa mielentilaa. Matala mielentila taas aiheuttaa epävarmuutta, huolestuneisuutta ja muita negatiivisia tunnetiloja. Matala mielentila on kuitenkin ohimenevää. Positiiviset kokemukset johtavat korkeaan mieletilaan ja korkea mielentila johtaa positiivisiin tunnetiloihin. Korkea mielentila on vaatimus itsevarmuudelle. Mielentilamme vaihtelevat ja täten myös tunnetilamme. Tärkeää on ymmärtää tämän olevan normaalia, jolloin ajatuksemme eivät saisi tuhota omaa itseluottamustamme. Ajattelun ymmärtäminen on suuri askel kohti itseluottamusta ja huippusuorituksia.

Kun urheilijoilta kysytään mitä heidän päässä liikkui huippusuorituksen aikana, vastaavat he usein “Ei mitään” (Itseluottamus, sivu 100) Huippusuorituksen aikana ajatus on vain ja ainoastaan suorituksessa ja hetkessä. Jos ajatus harhailee suorituksen seurauksiin, on fokus väärässä paikassa ja huippusuoritus saattaa mennä sivu suun. Oikeaa mielentilaa voisi jopa luonnehtia ajattelemattomuudeksi, sillä ajattelua ei tapahdu lähes lainkaan. Mikä parasta, niin tämän “flow” -tilan voi saavuttaa aivan hetkessä ilman minkäänlaista valmistelua. (Itseluottamus, sivu 106) Olennaista on ymmärtää oman ajattelun ja huippusuorituksen välinen yhteys. Turhien ajatusten pyörittäminen estää saavuttamasta oman huipputason, joka on täysin omasta päästä kiinni.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close