Herra Collins ja Sonic, vanhat kaverukset

05.03.14 Esseen kirjoittaja: Aleksi Aalto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvästä Paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins
Kategoriat: Johtaminen

Minulla on pitkään ollut ongelmana löytää mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia kirjoja ja olenkin kysellyt paljon kirjavinkkejä kaikilta, mutta vain harva niistä kirjoista vaikuttaa minusta oikeasti mielenkiintoisilta. Olen ollut aina huono lukemaan kirjoja, mutten rehellisesti sanottuna tiedä mistä se johtuu. Pidän kyllä lukemisesta ja en mielestäni ole mitenkään erityisen hidaskaan lukemaan.  Kai minulla sitten on jotain traumoja alakouluajoista, kun pakotettiin lukemaan jokin tietty kirja, joka ei kiinnostanut yhtään. Nyt kuitenkin Proakatemialla opiskellessani minulla on valtaa valita kirjoja, jotka luen ja jotka uskon kiinnostavan minua. Koen tämän järjestelyn olevan erittäin hyvä, koska pystyn kehittämään itseänikin paremmin, kun saan itse valita juuri ne kirjat, jotka mielestäni auttavat minua parhaiten eteenpäin. Moni tiimistämme on kehunut Jim Collinsin Hyvästä Paras- kirjaa ja päätin ottaa kirjan kokeiluun ja antaa sille mahdollsuuden yllättää minut. Tein oikean valinnan.

”Ensin ihmiset, sitten asiat”.  Hoin lausetta mielessäni vielä monta päivää kirjan lukemisen jälkeenkin. Olen vajaan vuoden aikana toiminut muutamassa projektissa projektipäällikkönä ja pystyn samaistumaan lauseahdukseen. Olen itsekin kokenut sen, kuinka vaikeaa on saada oikeat ihmiset oikeille paikoille projekteissa tai löytää juuri heille sopiva rooli projektissa. Varsinkin, kun en ole tuntenut kuin vajaan vuoden oman tiimini jäsenet, enkä vielä tiedä kaikkia heidän vahvuuksiaan. Jim Collinsin teorian mukaan ei voida luoda yhteistä visiota tai strategiaa ennen kuin oikeat ihmiset ovat kasassa. Se, sopiiko ihminen projektiin tai porukkaan, riippuu enemmän hänen luonteenpiirteistä ja synnynnäisistä taipumuksista kuin erikoisalan hallinnasta, taustoista tai taidoista. Ymmärsin itse tämän niin, että ”oikeat ihmiset oikeassa paikassa” – ajatus riippuu siitä, ovatko ihmiset tarpeeksi samanhenkisiä ja heidän kiinnostuksensa projektia kohtaan lähes samalla tasolla. Mikäli ihminen on motivoitunut työskentelemään ryhmässä ja kokee työpanoksensa arvokkaaksi eli on ns. ”oikea” ihminen juuri siihen hommaan. Mikäli yrityksessä on oikeat ihmiset, niin heidän motivoimiseensa ja johtamiseen liittyvät mahdolliset ongelmat häviävät miltei olemattomiin. Tämän asian luettuani mietin pitkään, onko meidän tiimissämme tällainen tilanne ja itseasiassa siitä syntyikin pitkä mietiskelyhetki. Oppiminen ja yrittäjyys sotivat välillä aika rankastikin keskenään, varsinkin meidän tiimissämme, mutta loppujen lopuksi olemme kaikki ainakin omasta mielestämme ”oikeita” ihmisiä juuri tähän tiimiin, ja ainakin minusta se on tärkeintä.

Oletko sinä sitten oikea ihminen oikeassa projektissa tai oikeassa ryhmässä? Oletko siis oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Voi kunpa itsekin olisin aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta se ei ole aivan niin yksinkertaista.  Jokaisen tiimin tai joukkueen haaste onkin saada kaikki ryhmän yksilöt työskentelemään saman tavoitteen eteen eli ns. puhaltamaan yhteen hiileen. Soutukilpailussakin ryhmä, joka soutaa samassa tahdissa samaan suuntaan, voittaa. Joskus minun tiimini kohdalla tuntuu, että tämä samaan suuntaan soutaminen on  vaikeaa, lähes mahdotonta. Tämän samaan suuntaan soutamisen tekee vaikeaksi  se, että ihmiset ajattelevat eri asioista eri tavalla, omaavat eri arvot, työskentelevät eri tavoilla ja ovat erilaisia, ihan niin kuin kuuluukin. Meistä jokainen on yksilö ja tuo oman panoksensa tiimiimme. Tällöin tiimistä tulee todella monimuotoinen ja vahva. Joukko klooneja ei pysty samaan kuin joukko erilaisia ihmisiä.

Nämä kaikki edellä mainitut asiat ovat pohjustusta Collinsin kehittämälle siilikonseptille. Myöhemmin käsittelen hieman tarkemmin ketkä ovat ns. oikeita ihmisiä. Siilikonsepti on teoria, joka käsittelee alla olevan kuvan lauseita ”Mistä olemme kiinnostuneita”, ”Missä voimme olla maailman parhaita?” ja ”Mikä vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen?” Tähän teoriaan kuuluu kolme kohtaa.  Kolme edellämainittua kysymystä. Oli kyse sitten tiimistä tai yrityksestä, pitäisi jokaisen yksilön ja ryhmän kohdalla miettiä noita kolmea kehää ja niissä esiintyviä asioita, ja oppia kiteyttämään niistä jokin. Ilmeisesti se jokin on sitten tuo konseptin siili. Kirjassa kerrotaan, että Collinsin tutkiessa hyvästä paras –yrityksiä,  yrityksillä kesti keskimäärin 4 vuotta, että he saivat kiteytettyä oman ideansa. Ostoskanavan tuotteiden tavoin näkyviä tuloksia ja konseptin kiteyttämistä ei siis ole odotettavissa heti ensimmäisten päivien aikana, valitan.

 

Mistä ihmeestä siilikonsepti on saanut nimensä?  Alla hieman tarinaa sen alkujuurilta
Ancient Origins

The story of the hedgehog and the fox derives from an ancient Greek poem believed to have been written by Archilochus. In it, a cunning and brilliant fox grasps the complexity of the woodlands around him. He sets his mind on eating a hedgehog, and spends hours plotting the perfect attack.

Meanwhile, the hedgehog, described as simplistic and somewhat dowdy, goes about its business unaware. When the fox ambushes, the hedgehog rolls himself into a spiny, impenetrable ball. Undeterred, the fox keeps re-strategizing, but the pattern repeats itself over and over. “The fox knows many things, but the hedgehog knows one big thing,” the poem famously concludes.

British philosopher and social theorist Isaiah Berlin expanded on this concluding idea in a 1953 essay called “The Hedgehog and the Fox.” Berlin used the poem to divide the world’s thinkers and philosophers into two groups, hedgehogs and foxes. Collins’ “hedgehog concept” is the application of these distinctions to the corporate world.

Lähde: http://www.wisegeek.org/what-is-the-hedgehog-concept.htm

 

 
                                                     Siilikonsepti
Hyvistä parhaiksi kehittyneiden ja niiden verrokkiyritysten välillä ilmeni kaksi varsin merkittävää eroa. Hyvistä parhaiksi kehittyneiden yritysten strategian pohjana oli kolmen tärkeän ulottuvuuden (ks. kuva) ymmärtäminen ja niiden kolmen ulottuvuuden yhdistäminen ja kiteyttäminen. Kolmen kehän yhdistymiskohdassa on se parhain mahdollinen tiimi ja ryhmä, joka työskentelee täysin siilikonseptin mukaisesti. Tutkitusti tälläinen ryhmä myös tuottaa parhaiten, tekee parhaiten töitä ja on parhaiten motivoitunut.

siilikonsepti                                                                                                                                           sonic

      Lähde: http://tinyurl.com/keuqed7  

 

 

 

Seuraavaksi aion keskittyä tarkemmin kolmeen siilikonseptin kysymykseen. Hyvästä parhaiksi kehittyneiden yritysten ja niiden johdossa toimineet henkilöt eivät todellakaan käskeneet ihmisiä innostumaan ja pakkomotivoitumaan. He itseasiassa käänsivät ajatuksen täysin toisin päin. He huomasivat, että on tehokkaampaa  tehdä vain sitä, mistä voimme innostua. Ihminen työskentelee iloisena ja hymyssä suin paremmin kuin missään muussa tilanteessa tai olotilassa. Kyllähän sinäkin mielummin teet asioita, joita haluat ja joista pidät kuin sellaisia, jotka ovat sinusta täysin turhia ja et ymmärrä, ja mietit miksi sellaisia asioita edes ylipäätänsä tehdään? Tässä kuvaan astuu siis motivaatio. Ihmisellä on aivan eri motivaatio tehdä asioita, joista hän on oikeasti aidoimmillaan innostunut, kuin vain se, että hän tekisi ”jotain”. Henkilö, joka on innostunut ja omaa huikean motivaation, myös näyttää sen ja tartuttaa sen muihin. Tämä onkin ehkä innostumisen syvin olemus. Saada omalla esimerkillään muutkin mukaan. Ensiksi pitää saada koottua yhteen ne ihmiset, joita voi innostaa. Eli siis ”Ensin ihmiset, sitten asiat”.

Siilikonseptin yksi osa-alue tarkoittaa Jim Collinsin mukaan sitä, että yritys ymmärtää, missä se voi olla yksinkertaisesti paras. Kun yritys ymmärtää sen, on yrityksen sen jälkeen keskityttävä sen tavoitteluun ja keskitettävä kaikki ryhmän energia siihen. Jokaisen yrityksen pitäisi siis kysyä itseltään ”Missä voimme olla maailman parhaita?”  Proakatemia tiimini, VoluMin, alkuvuoden pajassa mietimme mittareita, jolla voisimme mitata menestymistämme ja mietimme samalla tavoitettamme ja visiotamme. Tavoitteemme oli ainakin kyseisen pajan  ajan tulla maailman parhaaksi tiimiksi ja olla Proakatemian historian paras tiimi. Aika rohkeaa vai mitä? Nyt kun asiaa ajattelee tarkemmin, niin olemme saattaneet vahingossa käsittää hieman herra Collinsin siilikonseptia, aivan huomaamattamme. Nyt on hyvä alkaa miettimään mittareita, joilla maailman parasta tiimiyritystä voi mitata. Mikäli sinulla on ehdotus tähän, niin ole hyvä ja kirjoita se kommenttikenttään.

Kolmas siilikonseptin kysymys kuuluu ”Mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen?” Itse en ihan heti käsittänyt tätä osa-aluetta, tai oikeastaan en osannut liittää sitä täysin tuohon konseptiin, mutta hieman sitä sulateltuani luulen päässeeni kärryille. Jim Collinsin mukaan yritykset ovat määrittäneet yritystunnusluvun nimittäjän.Tämä voi olla esimerkiksi  voitto yrityksen työntekijää, myymälää tai asiakaskäyntiä kohden. Itse työskentelen urheilukaupassa myyjänä ja työpaikassani käytetään edellämanittuja nimittäjäesimerkkejä hieman muokattuina tunnuslukuina. Työpaikallani on tapana käydä läpi noita tunnuslukuja ennen jokaista työpäivää ja tarkastella niitä työpäivän aikana. Jokainen niistä tunnusluvuista kertoo omalta osaltaan onko päivä onnistunut vai ei. Tiimiyrityksessäni emme ole varsinaisesti ottaneet vielä mitään nimittäjää käyttöön. Ehkä tänä keväänä sekin löytää tiensä meidän osuuskuntamme luokse.  Näitä määriteltyjä nimittäjiä käyttäen saadaan vastaus siilikonseptin kysymykseen.  Jokainen yritys voi kehittyä erinomaiseksi, vaikkei se toimisikaan huippualalla. Jokainen hyvästä parhaaksi kehittynyt yritys kehittyi alasta riippumatta parhaaksi, rahaa tahkoavaksi yritykseksi. Nämä yritykset onnistuivat siinä, koska ne ymmärsivät perinpohjaisesti liiketoimintansa taloudelliset lainalaisuudet. Lainalaisuuksien ymmärtäminen onkin siilikonseptissa todella tärkeää, koska ei ole järkevää määrittää nimittäjiä, vain koska ne näyttävät ja kuulostavat kivoilta. Konsepti vaatii, että kaikki ryhmän yksilöt ymmärtävät määritettyjen nimittäjien tarkoituksen ja niiden. Vain tämän jälkeen voidaan olettaa, että kaikki ryhmän jäsenet pystyvät tekemään kaikkensa taloudellisen tuloksen eteen.

Siilikonsepti oli todella mielenkiintoinen asia tutkia, ja aion käyttää sitä jatkossa työssäni, ja aion myös tutkia aihetta lisää. Tämä kirjoitus onkin vain pintaraapaisu aivojeni myllerryksestä aiheen ympärillä.  Yllätyin myös kirjaa lukiessani ja tekstiä kirjoittaessani todella iloisesti siitä, kuinka läheltä toinen lukemani kirja liippasi tätä aihetta. Oikeastaan se jopa kosketti siilikonseptia kunnolla, eikä vain liipannut läheltä. Kirja oli Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirjoittama kirja, Innostus. Innostus ja innostuminen ovatkin tärkeä osa siilikonseptia ja kun nämä kaksi kirjaa ja niissä esiintyneet asiat yhdistyivät päässäni, syntyi todella mielenkiintoisia, hauskoja ja monimutkaisia mietteitä ja ajatuksia. Nuo ajatukset koskivat lähinnä omaa tulevaisuuttani ja pitkää, raskasta, unohtumatonta matkaa kohti maailman parhaan tiimiyrityksen titteliä yhdessä rakkaiden tiimiläisteni kanssa!

Löysin aiheesta myös videon, jossa Jim Collins selittää siilikonseptia.
http://www.youtube.com/watch?v=JUrdbmNBpyY

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!