Green is the new black

07.02.17 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja: Osuuskunnat ja kestävä kehitys sekä Vihreä aalto
Kirjan kirjoittaja: Tenaw, S., Heinonen, V., Karhu, S. & Ollila, P. sekä Lampikoski, T. & Sippo, J.
Kategoriat: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys

Soluessee, kirjoittajat: Jenna Mäkelä ja Anna Jaakkola.

1. Johdanto

 

Fakta on se, että rajallinen planeettamme ei kestä loputtomiin jatkuvaa talouskasvua ja kulutuksen lisääntymistä. Taloustieteilijä Tim Jackson on esittänyt huolensa siitä, että talouskasvulle ei ole olemassa kestävää suunnitelmaa maapallon väestön kasvaessa yli yhdeksään miljardiin. (Tenaw, Heinonen, Karhu & Ollila 2015, 47.) Päädyimme kirjoittamaan soluesseen vihreästä liiketoiminnasta, sillä haluamme muuttaa yleistä ajattelua ja tehdä konkreettisia tekoja kestävämmän tulevaisuuden eteen.

Proakatemia on hyvä paikka lähteä kohti omaa polkua, sillä täällä jokaista tuetaan ajattelemaan kaiken olevan mahdollista ja vain itsestä kiinni. Vapaus on läsnä, mutta silti liiketalouden opiskelu on ollut meille välillä haastavaa. Arvomme kun ovat perustavanlaatuisessa ristiriidassa maailmassa vallitsevaan markkinatalouden jatkuvan kasvun vaateeseen. Proakatemialla tietynlainen ryhmäpaine ja rahan tekemisen korostaminen aiheuttavat sen, että olemme välillä tunteneet olevamme liian erilaisia. Vastavirtaan uiminen olisi vaatinut ponnisteluja, joihin meillä ei ole ollut riittävästi voimavaroja.

Soluesseetä tehdessä huomasimme, ettemme ehkä vain ole aiemmin löytäneet samoja arvoja jakavia henkilöitä toistemme tueksi sekä pallottelemaan ajatuksilla. Nyt ymmärrämme sen, että jos haluamme tehdä merkityksellistä, maailmasta parempaa paikkaa tekevää sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja arvojemme mukaista työtä, tarvitsemme ihmisiä ympärillemme. Olemme luultavasti vain tarvinneet aikaa ajatusten prosessointiin ja nyt hyvien tyyppien kanssa on oikea hetki alkaa toteuttaa konkreettisia toimia.

Tämän soluesseen tavoitteena onkin tutustua laajemmin vihreän bisneksen mahdollisuuksiin. Haluamme esseen kautta saada aikaan konkreettisia tuotoksia ja toimintasuunnitelmaa, miten jatkamme toimintaa yhdessä eteenpäin. Tutustumme myös tarkemmin osuuskuntiin liiketoimintamuotona, sillä osuustoiminta jakaa samat arvot kuin kestävä kehitys. Soluesseessä selvitämme, voisiko osuuskunta olla meille itsellemme yksi vaihtoehto toteuttaa itseämme tulevaisuudessa.

2. Vihreä liiketoiminta

 

Tulevaisuuden liiketoiminta on muuttumassa entistä vihreämmäksi ja vastuullisemmaksi. Muutokseen ajaa osittain läpinäkyvyyden vaatimus, sillä yritystoiminta on enenevässä määrin muuttumassa ns. julkiseksi. Yritysjohdon on todella pohdittava, kestääkö oma liiketoiminta tällaisen läpivalaisun. (Lampikoski ja Sippo 2013, 9-15.) On monia esimerkkejä siitä, miten vastuuttomasta toiminnasta kiinni jääneet yritykset ovat joutuneet kriisiin, kun epäsuotuisaa materiaalia ja faktaa on lähtenyt leviämään sosiaalisessa mediassa.

Lampikoski ja Sippo määrittelevät kirjassaan Vihreä aalto vihreämmän liiketoiminnan tarkoittavan “yrityksen sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen luonnonvaroja, yhteisöä ja yhteiskuntaa kunnioittaen ja luonnonvaroja säästäen sekä yrityksen pyrkimystä aktiivisesti karsia tuottamiaan hiilidioksidipäästöjä toiminnoistaan energiaa, jätettä ja vedenkulutusta vähentämällä”. Ihannetilanteessa vihreä liiketoiminta ratkaisisi maailman suuria haasteita sen sijaan että aiheuttaisi niitä. Yritykset voisivat tuottaa jopa negatiivista hiilijalanjälkeä. (Lampikoski ja Sippo 2013, 15.) Vihreämpi liiketoiminta ei siis ole vain yksittäisiä tekoja ja teknologiaratkaisuja, vaan kokonaisvaltaisempi rakennemuutos, joka lähtee yritysten liiketoimintamalleista ja strategiavalinnoista (Lampikoski ja Sippo 2013, 19).

    2.1 Muutosta kohti

 

“If the climate were a bank, they would have bailed it out already” – Presidentti Chávez, Kööpenhaminan ilmastokokous 2009

 

Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa joka vuosi 1,5 kertaisesti luonnonvaroja verrattuna siihen, miten paljon luonto pystyy uudistumaan. Kulutusmalli on täysin kestämättömällä pohjalla, mutta yksittäisen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää luonnonvarojen käytön massiivista skaalaa. Me kuluttajat nostamme valmiit tuotteet kaupasta ostoskärryihin sellaisenaan, emmekä ole näkemässä tuotteen monisyistä valmistusprosessia. Harvoin pysähdymme  edes miettimään asiaa. Vihreä aalto -kirjassa esitellään Virgin Group -yhtiön Richard Bransonin havainnollistava esimerkki: “Jos huomioidaan tietokoneesi valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet, niin kannettavasi ei painakaan enää viittä kiloa, vaan käsittämättömät 20 000 kiloa. Se sisältää raaka-aineita, joita on porattu kaivoksista ja joiden hankkimiseksi on käytetty uskomattomat määrät polttoainetta”. (Lampikoski ja Sippo 2013, 24.)

Edellisen tietokone-esimerkin ohessa on hyvä huomioida markkinatalouden jatkuvien kasvutavoitteiden huumassa keksitty niin kutsuttu “hehkulamppuhuijaus”. Sen lisäksi, miten paljon luonnonvaroja jokaisen tuotteen valmistus kuluttaa, useat tuotteet myös rakennetaan kestämään käytössämme vain tietyn aikaa. Määritellyn ajan tullessa täyteen tuote sanoo itsensä irti ja korjaaminenkaan ei ole enää “taloudellisesti kannattavaa”. On siis järkevämpää heittää vanha roskakoriin ja ostaa uusi tuote, jonka tuottamiseen on taas mennyt valtavat määrät luonnonvaroja.

Luonnonvarojen ylikulutukseen on onneksi hiljalleen alettu herätä myös yritystasolla. Myös vihreämpään tuotantoon liittyvät hyödyt alkavat konkretisoitua. Jo vuonna 1996 Interfacen toimitusjohtaja Ray Anderson osoitti skeptikoille, että yrityksen mattovalmistusprosessissa syntyvän jätteen arvo oli kaikkineen kolmannes koko yrityksen tuloksesta (Lampikoski ja Sippo 2013, 26). Vuosina 1996-2012 Interface teki kumulatiivisesti 435 miljoonan dollarin säästöt jätteitä vähentämällä (Lampikoski ja Sippo 2013, 180). Yksi esimerkki on myös Puma, joka julkaisi vuonna 2011 ensimmäisenä maailmassa tilinpäätöksen luonnonvarojen hyödyntämisestä liiketoiminnassaan. Raportin mukaan aiemmin kirjanpidossa huomiotta jääneet kustannuserät esimerkiksi vedenkäytöstä tai hiilidioksidipäästöistä muodostivat yhtä suuren osuuden, kuin mitä koko Puman voitto oli ennen veroja. (Lampikoski ja Sippo 2013, 26.)

 

“Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän tarvitsee” – Yvon Chounarid, Patagonian toimitusjohtaja

 

Liike-elämä on kuitenkin edelleen täynnä erilaisia ekomyyttejä. Vihreämmäksi yritykseksi siirtymisen koetaan olevan hyvin vaivalloinen prosessi, joka vaatii suurta eko-osaamista. Ekomarkkinoiden potentiaali voidaan nähdä liian nicheisenä, eikä pienen yrityksen toimilla nähdä pystyttävän saamaan aikaan merkittävää muutosta. Pelottavaa on myös edelleen sitkeästi pintansa pitävä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Trumpin ajama näkökanta, jossa ilmastonmuutos on vain joidenkin tahojen omahyväinen poliittinen juoni. Vihreämpi liiketoiminta nähdään myös valitettavan usein täysin virheellisesti lisäkuluja tuottavana, vaikka monesti sillä todellisuudessa saavutetaan enemmän etuja niin taloudellisesti, imagollisesti, asiakasuskollisuuden lisääntymisellä kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksienkin kautta. (Lampikoski ja Sippo 2013, 29-30, 147.)

2.3 vihreitä bisnesmalleja

On monta tapaa toteuttaa vihreämpää bisnestä. Iso pörssiyhtiö voi muuttaa suuntaa ja lähteä tavoittelemaan maailman suurimpien haasteiden ratkaisua. Pienemmät tai isommat toimijat voivat luoda yhteistyössä muiden yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa vihreämpää verkostoa. Tai pelikenttää voi lähteä mullistamaan täysin uusilla innovaatioilla. Seuraavassa on kuvattu Lampikosken ja Sipon määrittelemät viidestä pelinmullistajaprofiilista:

 

WhatsApp Image 2017-02-04 at 15.14.44

Kuva 1. Pelinmullistajaprofiilit                                                 (Lampikoski ja Sippo 2013, 29-30, 147)

 

Tulevaisuuden liiketoiminta saattaa olla hyvin erilaista, kuin mihin olemme aiemmin tottuneet. Vihreä Aalto -kirjan tekijät ovat koonneet alla olevaan taulukkoon teemoja, jotka he uskovat ennustavan vihreämmän liiketoiminnan tulevaisuutta:

 

WhatsApp Image 2017-02-04 at 15.14.56n

Taulukko 1. Vihreän liiketoiminnan tulevaisuus                               (Lampikoski ja Sippo 2013, 206.)

 

Nämä tulevaisuuden vihreän bisneksen liiketoimintamallit uskotaan löytyvän erityisesti kolmelta seuraavalta sektorilta: palvelu/vuokraus, one-to-one -liiketoimintamalli sekä trash-to-cash-liiketoimintamalli.

Leasing-, vuokraus ja palveluliiketoimintamallit tarjoavat vaihtoehdon “ota-hyödynnä-hankkiudu eroon-unohda” -omistamismallille. Jakamistaloudessa tai yhteisöllisessä kuluttamisessa jaetaan samaa palvelua tai tuotetta useammalle kuluttajalle.  Tilalle on siis tullut yllä olevassa taulukossa 1 mainittu “lainaa-käytä-palauta” -toimintamalli. Mallin avulla voidaan vähentää huomattavasti tavaroiden omistuksen ja kulutuksen tarvetta. Monilla meistä asuntojen varastot ja kaapit lojuvat täynnä harvoin käytettäviä tavaroita. Yrittäjät ovat hiljalleen havainneet tällaisen omaisuuden hyödyntämättömän potentiaalin. Jakamistalouden termin lanseerannut yrittäjä Lisa Gansky käyttää esimerkkinä porakonetta, jota käytetään miljoonissa talouksissa vain 14 minuuttia sen elinkaaren aikana. (Lampikoski ja Sippo 2013, 202.)

One-to-one-liiketoimintamallissa yritys lahjoittaa yhtä kuluttajan ostamaa tuotetta vastaan yhden vastaavan tuotteen hyväntekeväisyyteen. Lahjoitusmallin ovat lanseeranneet yritykset Toms Shoes ja One World Fotbol. Esimerkiksi One World Fotbol lahjoittaa yhtä ostettua jalkapalloa vastaan toisen samanlaisen kehitysmaiden lapsille. (Lampikoski ja Sippo 2013, 203.)

Trash-to-cash-liiketoimintamallit hyödyntävät TerraCyclen lanseeraamaa “toisen roska on meidän aarre” -ideologiaa. Malli hyödyntää sen valtavan rahallisen potentiaalin, joka menee useilta yrityksiltä hukkaan esimerkiksi tuotteiden valmistusprosessissa ylitse jäävänä materiaalina. Trash-to-cash -yritykset keskittyvät jätteiden hankkimiseen muilta ilmaiseksi tai parhaimmillaan siihen, että heille jopa maksetaan jätteiden noutamisesta. Näistä materiaaleista yritykset valmistavat uusia tuotteita, jolloin heidän materiaalikustannukset jäävät olemattomiksi. (Lampikoski ja Sippo 2013, 202.) Kierrätystä siis parhaimmillaan!

3. Osuuskuntatoiminta ja kestävä kehitys

 

3.1 Osuuskunnan määrittely

Osuuskunnan omistavat ja sen päätösvaltaa käyttävät jäsenet. Jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Osuuskunnalla voi lisäksi olla osakkeenomistajia ja osakepääoma. Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja. Toiminnan tarkoituksesta voidaan säännöissä määrätä toisin. (Osuuskunta: Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivut 2017.)

Osuuskunnan toimintaa voivat määrittää esimerkiksi sosiaaliset sekä kulttuuriset tarpeet ja sen toiminta voi olla myös yhteiskunnallinen. Osuustoiminnan tärkein tarkoitus on kuitenkin tuottaa jäsenilleen palveluita ja se syntyy nimenomaan jäsentensä tarpeista. Esimerkiksi me opiskelijat perustamme akatemialla osuuskuntia, jotta opimme liiketoiminnan periaatteet, kehitymme ammatillisesti valitsemallamme polulla ja voimme laskuttaa tekemäämme työtä.

3.2. Osuuskunnan historiaa

Osuuskuntamuotoinen toiminta syntyi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella Englannissa helpottamaan teollistumisen mukanaan tuomia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia ja sen aikaansaamaa murrosta. Sen tavoitteena oli kansalaisten yhteenliittyminen, kansanvalta ja osaltaan koko yhteiskunnan muuttaminen. Osuustoiminta liittyy kiinteästi markkinatalouden kehittymiseen ja huonompiosaisten ihmisten, kuten maanviljelijöiden sekä tehdastyöläisten, pyrkimykseen parantaa omaa elämänlaatuaan. (Tenaw ym. 2015, 32–33.)

Suomeen osuustoiminta rantautui 1800-luvun lopulla. Suomessa osuustoimintaliikkeen voimahahmoina toimivat muun muassa Väinö Tanner sekä Hannes ja Hedwig Gebhard. 1900-luvun alkuvuosina perustettiinkin kuuluisat osuuskaupat kuten Valio, Hankkija ja SOK. Osuustoiminnalla onkin ollut suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Vielä tänä päivänäkin Suomi on osuustoiminnallisin maa maailmassa kun tarkastellaan osuuskunnan jäsenyyksien määrää (7 miljoonaa) väestön lukumäärään suhteutettuna. (Tenaw ym. 2015, 40, 42, 144.)

    3.3. Arvot osuustoiminnan taustalla

Osuustoiminnan arvot ovat solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia, oikeudenmukaisuus, yhteistoiminta ja omatoimisuus. Vuonna 1995 on näihin arvoihin lisätty vielä seitsemäs periaate, joka on vastuu ympäristöstä. Kaikki osuustoiminnan arvot ovat myös kestävän kehityksen periaatteita. YK nimitti vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoiminnan vuodeksi, koska osuustoiminnalla on niin merkittävä vaikutus kaikkeen kestävään kehitykseen, kuten köyhyyden torjumiseen, ihmisten osallistumiseen ja myönteiseen sosiaaliseen ja ekonomiseen kehitykseen. (Tenaw ym. 2015, 7–8, 21.)

    3.4. Arvojen levittäminen maailmanlaajuisesti

Tällä hetkellä maailman kaikkein rikkaimmat ja kaikkein köyhimmät ihmiset käyttävät maapallon rajallisia resursseja eniten. Siksi kestävän kehityksen ja osaltaan osuustoiminnan haasteena onkin taata arvojen toteutuminen ja samat mahdollisuudet myös kehittyviin maihin. Hyvinvointivaltioiden tulisi antaa kehittyville maille eväitä toimia näiden arvojen kehittämisen parissa. Vain köyhyyttä poistamalla ja tasa-arvon edistämisellä koko maailmassa, voimme parantaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen osa-alueita globaalisti. (Tenaw ym. 2015, 47– 48.)

Osuustoiminta on vaihtoehto markkinataloudelle kehittyvissä maissa: antamalla kehittyvien maiden ihmiselle vaikuttamismahdollisuuksia oman elämänsä taloudenhoitoon tuemme kestävällä tavalla koko maapallon hyvinvointia. Samat ongelmat, jonka vuoksi osuustoimintaliike syntyi, ovat edelleen olemassa maailmassa. (Tenaw ym. 2015, 48.)

Kestävän kehityksen kipupisteet vaativat ratkaisuja koko maailman mailta ja ihmisiltä. Yksittäinen maa tai ihminen ei voi omalla toiminnallaan poistaa köyhyyttä, ruokkia kaikkia maailman ihmisiä eikä vähentää ilmaston lämpenemistä. Tämän vuoksi onkin todella tärkeää antaa kaikille maailman ihmisille avaimet oman elämänsä muokkaamiseksi paremmaksi. Vasta kun ihmisen perustarpeet on tyydytetty, voi yksilö keskittyä katsomaan suurempaa kokonaiskuvaa ja vaikuttaa myös globaaleihin ongelmiin kuten väestönkasvuun ja ilmastonmuutokseen. (Tenaw ym. 2015, 47–48.)

3.5. Osuustoiminnan hyödyt kestävän kehityksen tukena

Jo pitkään on ajateltu, että markkinatalousjärjestelmä toimii moitteettomasti ja talouden kasvu voi jatkua loputtomiin. Kuitenkin esimerkiksi finanssikriisi ja järjettömän suuriksi kasvaneet palkitsemiskäytännöt ja moraalin rappeutuminen voittojen keräämiseksi osoittavat muuta. Yksipuolinen taloudellinen ajattelu sekä talouskasvun nostaminen itseisarvoksi on luonut käsityksen, että kaikkia kestävän kehityksen haasteita voidaan ratkaista vapaalla kilpailulla. Kuitenkin monet taloustieteilijät ja tutkijat ovat osoittaneet, että tarvitsemme myös muita vaihtoehtoja. (Tenaw ym. 2015, 54.)

Osuustoiminnallinen yritys kulkee keskitietä ja tähtää jäsentensä työllisyyteen ja taloudelliseen varmuuteen ja sen voitot pysyvät pitkälti siellä missä itse toimintakin järjestetään. Koska osuustoiminta perustuu yhteistoimintaan, demokraattiseen päättämiseen ja riskien jakamiseen, ei toiminnan tarkoitus ole alun perinkään pelkän voiton tavoittelu. Työn tulokset hyödyttävät siis jäseniä, eivätkä työn hedelmät kerrytä ulkopuolisen voittoja. (Tenaw ym. 2015, 55.)

Osuuskuntien tärkein hyöty on sen antama sosiaalinen pääoma jäsenilleen taloudellisen turvan ja riskien jakamisen lisäksi. Jos mietimme Proakatemian osuuskuntia, on kirkkaasti puhtain hyöty meille jäsenille se tieto- ja taitopääoma, jonka me kaikki omaamme. Tiedon jakaminen, ajatusten vaihtaminen ja yhdessä työskentely yhdessä luotujen päämäärien saavuttamiseksi luo innovatiivisen ja myönteisen ilmapiirin sekä luottamusta jäsenten välille (Tenaw ym. 2015, 54, 57).

Nykyaikana saatamme helposti unohtaa ajatuksen kohtuullisuudesta. Jo antiikin filosofi Aristoteles määritteli kohtuullisuuden nautinnon ja kärsimyksen puoliväliin. Kun suuret massat unohtavat kohtuullisuuden periaatteen, on planeettamme luonnonvarat ja ympäristö vaarassa. Kohtuullisuus kuuluu kestävän kehityksen periaatteisiin sekä yhtä lailla osuustoimintaankin. (Tenaw ym. 2015, 44.)

4. Johtopäätökset

 

Soluesseeprosessi oli meille erityisen antoisa ja herättelevä. Kävimme pitkiä keskusteluja kirjallisuudesta saatujen oppien pohjalta. Jakamalla tietoa ja luomalla yhteistä ymmärrystä havaitsimme, että viimeistään nyt on aika konkreettisille askeleille kohti parempaa maailmaa ja vihreää työuraa tai projektia. Päätimme, että luomme askelmerkit käytännön teoille tästä päivästä eteenpäin (kohta 4.1).

Molemmat meistä ovat Proakatemian aikana ajatelleet, että emme koskaan pystyisi toimimaan yrittäjänä. Olemme pelänneet taloudellista riskiä, suurta työmäärä ja jatkuvaa epävarmuutta. Suurin kolahdus soluesseen teon aikana oli ymmärtää, että kestävän kehityksen haasteet ovat niin merkityksellisiä meille, että eteemme avautui mahdollisuus ajatella yrittäjyyttä vaihtoehtona.

Perehdyttyämme osuuskuntamuotoiseen toimintaan ja sen taustalla vaikuttaviin arvoihin, tajusimme, että voimme tehdä bisnestä eri tavalla kuin mihin markkinataloudessa olemme tottuneet. Mahdollinen tulevaisuuden liiketoimintamme voi ja saa lähteä kohtuullisuuden periaatteista, jonka ytimessä jatkuvan rahallisen kasvun tavoittelun sijaan ovat pehmeät arvot, kuten ympäristönsuojelu, jakaminen, yhteisöllisyys, toisen huomioonottaminen, rauha ja tasapaino. Menestys voi olla muutakin kuin rahaa ja materiaa. Positiivisen muutoksen aikaansaaminen on meidän voittomme.

Toinen kolahdus meille oli se, että huomasimme keskittyneemme ehkä liikaakin siihen mitä juuri ME haluamme tehdä. Olimme unohtaneet huomioida sen, että myöskin merkityksellisen työn tekemisessä on aina otettava huomioon asiakas ja hänen tarpeensa. Vihdoin saimme syvällisemmän ymmärryksen siihen, että meidän tulevaisuuden työmme pitää lähteä asiakkaan tai esimerkiksi yhteiskunnan ongelmasta. Meidän tulee laittaa paljon paukkuja ongelman havaitsemiseen ja tarkasteluun, jonka jälkeen ratkaisu saattaakin tulla vähän kuin itsestään.

4.1. Askelmerkit

1. Löydä tiimi

  • Kokosimme soluesseeprosessin aikana tiimistämme kolme ihmistä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet ja palava halu muuttaa kestävän kehityksen haasteita

2. Kristallisoidaan meidän “miksi”

  • Miksi ihminen jatkaa jatkuvaan kasvuun tähtäävää toimintaansa, vaikka ymmärrämme maapallon rajallisuuden ja meillä on käytössämme kaikki tämän hetkinen tieto esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai nälänhädästä?
  • Olemme kiinnostuneita tästä isosta kysymyksestä, mutta mikä voisikaan olla se meidän oma pelikenttämme tässä kokonaisuudesssa?

3. Liiketoimintaidean löytäminen

  • Kun mietimme konkreettisia askelia eteenpäin, ymmärsimme hyötyvämme ulkopuolisesta avusta idean jatkotyöstämiseen.
  • Päädyimme ilmoittautumaan Y-kampuksen järjestämään Business Campiin, sillä siellä tukenamme ovat fasilitaattorit ja heidän tarjoamansa erilaiset tekniikat ja menetelmät.
    • Tavoitteemme on löytää liikeidea, jonka parissa voimme jatkaa työskentelyä valmistumisemme jälkeen.

4. Liikeidean tai projektin jatkotyöstäminen

 

Lähteet:

Lampikoski, T. & Sippo, J. 2013. Vihreä aalto. Viro. Meedia Zone OÙ.

Tenaw, S., Heinonen, V., Karhu, S. & Ollila, P. 2015. Osuuskunnat ja kestävä kehitys. Kirjapaino Fram Oy

Osuuskunta 2017. Osuuskunnan määritelmä. Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivut. Luettu 5.2.2017.

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta.html

BBC Future. Global resources stock check. Luettu 3.2.2017. http://www.bbc.com/future/story/20120618-global-resources-stock-check

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Green is the new black, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

2 kommenttia to “Green is the new black”

  1. Tanja Verho sanoo:

    Teen aaltoja teille, naiset!

    Joskus sitä pittää niin tiukkaan kiinni totutusta, ettei kuule tai näe muuta kuin sen mitä haluaa kuulla ja nähä. Ihanaa, että nyt on kolissu ja kovasti. Ootan innolla, mihin matkanne vie. Tsemppiä!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Teemu Pinomäki sanoo:

    On kyl nannaa luettavaa teijän teksti!

    Mä haluun kyl lähtee teijän kaa tekee jotain prokkista! Teillä on tosi paljon samoja ajatuksia, tavotteita ja intohimoo tähän juttuu ku mullakin.

    Mitä esseeseen tulee, niin teillä on kyl oikeesti miellyttävää tekstiä lukee. Ootte ehdottomasti mun ”priimaa kamaa” lukulistalla ja siellä ei montaa ole 🙂

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!