Graafinen viestintä- ulkoasusta painoon

15.05.19 Esseen kirjoittaja: Annika Äijälä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Useita
Kirjan kirjoittaja: Useita
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Markkinointiviestintä

Graafinen viestintä- ulkoasusta painoon

 

Ymmärtääksemme graafisen viestinnän tehokeinoja, meidän tulee ensin ymmärtää, mitä on graafinen viestintä. Sitä voi ajatella sanoman koostamista visuaalisesti tulkittavaan muotoon, kokonaisuudeksi, jota katsomalla viesti välittyy tehokkaalla tavalla. Graafinen viestintä antaa siis ulkoasun itse viestille, jolloin viestin merkitys korostuu ja siitä jää vahvempi muistijälki. Tehokeinoja voi tarkastella esimerkiksi kolmesta erinäkökulmasta, joista ensimmäinen on typografia.

Mikä on hyvä fontti juuri tähän työhön, jotta ymmärrettävyys olisi maksimoitu? Entä millä fonttikoolla on järkevin lähteä sisältöä toteuttamaan, ja millaisia tehostekeinoja voin käyttää? Typografia on terminä kehittynyt, sillä aikaisemmin se miellettiin vain kirjainmerkkien suunnitteluna, vaikka tänä päivänä sillä on useampia merkityksiä. Typografia mahdollistaa halutulle kirjoitetulle viestille persoonallisen ja tarkoituksenmukaisen visuaalisen ulkonäön. Typografiaan liittyy vahvasti itse tekstiin, sekä sen kirjainten väritykseen että asetteluun kuuluvat sommittelut.  Typografialla on suuri merkitys graafisen viestinnän tehokeinona, sillä se vaikuttaa tuotettavan materiaalin ymmärrettävyyteen ja sanomaan merkittävästi.

Oletko ikinä vaipunut epätoivoon tutkiessasi fonttien valtamerta? Fonttityypit jaetaan onneksi päätyyleihin tiettyjen ominaisuuksiensa mukaan. Kirjasintyypit voi jakaa karkeasti viiteen: antiikva, groteski, egyptienne, fraktuura, ja kalligrafiset.

Käyttötarkoituksia?

Geneeriset fonttityylit on jaoteltu myös käyttötarkoitustensa mukaan. On olemassa päätteellisiä (serif) fontteja, joita voidaan kutsua myös ”antiikva”-fonteiksi. Näiden fonttityylien käyttö on yleistä esimerkiksi painetussa tekstissä. Syynä tähän on se, että luettavuus painotuotteessa on huomattavasti helpompaa koukeroiden ansiosta, kuin esimerkiksi päätteettömät (sans-serif), ”groteskit” fontit. Päätteettömille fonteille on ominaista se, että niitä käytetään paljon nettisivuilla, eikä näissä fonteissa ole paksunnoksia tai koukeroita, ja välistys on avara. On olemassa myös tasalevyinen fonttityyppi monospace, ja tätä käytetään usein ohjelmakoodin esittämiseen. ”Egyptienne” on yksi nimitys tälle kirjasintyypille, ja CSS-määrityksiin se merkitään juurikin monospacena.  Fantasia puolestaan on hyvin koristeellinen fontti, esimerkkinä vaikkapa kirjaisintyyppi ”fraktuura” tai ”kalligrafinen. Nämä ovat ”ydinfonttityyppejä”, joita löytyy automaattisesti useimmista järjestelmistä ja niitä on turvallista käyttää, sillä typografin on helpompi suunnitella ohjelmia ja toteutuksia, jotka ovat luettavuudeltaan samanlaisia kaikille, kuten tarkoitus onkin.  Fontit on hyvä määrittää käyttötarkoituksen pohjalta, ja aina miettiä niiden luettavuutta tarkoitetussa kanavassa.

Sommittelu

Nyt kun typografian salat ovat avattu, voimme pureutua sommitteluun. On olemassa monia eri teorioita ja viitekehyksiä toteutettavan työn sommitteluun, kuten esimerkiksi ”kultainen leikkaus” vain yhden mainitakseni. Sommittelua kutsutaan myös ”kompositioksi”, ja sillä määritellään, miten teoksen kokonaisrakenne esitetään. Kuvalliset elementit ja värit asetetaan halutunlaiseen asetelmaan, ja hyvä sommittelu järjestää ”kuvan eri osat yhtenäiseksi, kiinnostavaksi tai tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi” (Graafinen.com, Sommittelu, 17.01.2015). Sommitteluun vaikuttavat ns. ”perustekijät”, joiden antamilla suuntaviivoilla saadaan aikaan hyvä, graafinen tuotos. Perustekijöitä on yhteensä yhdeksän; piste, viiva, pinta, volyymi, rytmi, tasapaino, jännite ja dynamiikka, kuvalliset muuntujat, sekä väri ja muut sommittelutekijät.  Sommittelua voi ajatella peruspalikkana, jota ilman ei graafinen suunnittelu onnistu.

 

Väriä elämään

”Värit ja niiden hallinta ovat graafisen suunnittelijan työssä yksi keskeisimmistä asioista. Suunnittelijan on tunnettava värien käyttäytyminen ja vaikutus toisiin väreihin nähden, mutta myös eri painotekniikoiden ja värijärjestelmien rajoittavat vaikutukset lopputulokseen” (Graafinen.com, Värit graafisen suunnittelijan työssä, 17.01.2015). Sommitteluun liittyy vahvasti juurikin värimaailma. Värit vaikuttavat alitajuntaisesti ostokäyttäytymiseemme, ja väripsykologia selittääkin paljolti, miksi jotkut värit toimivat tietyssä tarkoituksessa.

”Maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmät tavaramerkit ja logot on suunniteltu sen pohjalta, että kukin väri yhdistetään tiettyihin käsitteisiin” (Mielenihmeet.fi, Miten värit vaikuttavat meihin, 28.2.2016). Esimerkiksi haluan nostaa Coca-Colan. Punainen väri herättää huomiota, sekä kiihdyttää ja virittää aisteja. Kuinka paljon väri on vaikuttanut Coca-Colan menestyksen taustalla? Tutkimuksen “Värien vaikutus markkinointiin” (The Impact of Color in Marketing) mukaan 90 % kuluttajista arvioi tuotteen arvon perustuen sen väriin. Aika pysäyttävää.

Väripsykologian ymmärtämisen lisäksi on muitakin osa-alueita, joita värisuunnittelussa on hyvä huomioida. Onko tuotos menossa perinteiseen printtimediaan julkaistavaksi, vai onko käyttö painottunut näytöltä katsottavaksi? Usein ajatellaan, että värit ovat vain värejä, ja samoja kaikkialla, vaikka näin ei todellakaan ole. Painoteknisesti näytöllä näkyvä väri voi olla mahdoton toteuttaa paperille, ja tässäkin tulee huomioida eri paperilaatujen värintoisto. Kahden eri paperilaadun välillä on hirveästi eroja, ja väri saattaakin yllättää painetussa tuotteessa, mikäli väriprofiileja ei ole asetettu lopullisen printtikanavan mukaisesti. ” Esimerkiksi päällystämättömälle paperille painettaessa värit sammuvat hyvinkin voimakkaasti, joka nähdään jo kuvankäsittelyvaiheessa tietokoneelta oikeanlaisella väriprofiililla. Väriprofiilit ottavat myös huomioon tarvittavien painomusteiden määrän ja painorajoitukset sekä pisteenkasvun vaikutuksen, joita lopullista tuotetta painettaessa esiintyy” (Graafinen.com, Värit suunnittelijan työssä, 17.01.2015).

Itse kuvan toteutusvaiheessa on hyvä huomioida käyttötarkoitus. Jos tuotoksesi toteutetaan painettuna, kannattaa tallentaa kuva CMYK-muodossa (Cyan, Magenta, Yellow, Key). Termi ”neliväripaino” perustuu CMYK-väriavaruuteen painotuotteissa. CMYK-muotoa käytetään yleisesti tulosteissa ja painotuotteissa, sillä CMYK-väriavaruus ei sovellu kuvien näyttämiseen tietokoneelta. Tietokoneen näytöt yleensä käyttävät kolmiväristä RGB-värimallia, sillä näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä. Tämän takia juurikin nettisisällön tekemiseen kannattaa valita RGB-väriavaruus.

Yhteenveto

Hyvässä graafisessa viestinnässä on punnittu monta eri osa-aluetta tasapainoon keskenään, ja haluttu viesti on optimoitu käyttötarkoituksen mukaiseen muotoon. Värien yhteensopivuus, psykologia siinä taustalla, kuvan sommittelu ja käytetyt fontit muodostavat suuremman kokonaisuuden toimiessaan yhteistyössä keskenään. Vaikka suunnittelutyössä on monta pientä palasta, niiden hallinta ja ymmärrys auttavat välttämään monta sudenkuopppaa matkalla tietokoneen näytöltä valmiiksi, painetuksi tuotteeksi.

Lähteet:

Wikipedia, 2018. RGB-värimalli. Luettu 22.4.2019.

https://fi.wikipedia.org/wiki/RGB-v%C3%A4rimalli

Wikipedia, 2018. CMYK. Luettu 22.4.2019.

https://fi.wikipedia.org/wiki/CMYK

Mielenihmeet.fi, 2016. Miten värit vaikuttavat meihin. Luettu 22.4.2019.

https://mielenihmeet.fi/miten-varit-vaikuttavat-meihin/

Graafinen.com, 2015. Värit graafisen suunnittelijan työssä. Luettu 22.4.2019.

https://www.graafinen.com/suunnittelu/varit/varit-graafisen-suunnittelijan-tyossa/

Juselius, U. 2004. Typografia. Luettu 22.4.2019

http://www.phpoint.fi/ulrikaj/www/typo.htm

Graafinen.com, 2015. Sommittelu. Luettu 22.4.2019.

https://www.graafinen.com/suunnittelu/yleista/sommittelu/

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!