Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Globalisaatiota vai ahneutta?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Maailmassa tapahtuu jatkuvasti isoja asioita, joita on tavallisen suomalaisen ihmisen välillä, jopa vaikea ymmärtää. Tosi tv tähti Trump nousee Yhdysvaltojen presidentiksi, aikuisia ja lapsia kuolee Välimerellä paremman elämän toivossa, terroristi iskuista saa lukea uutisista harva se päivä, äärioikeisto nostaa päätään aivan kuin puoli vuosisataa sitten tapahtuneet kauheudet olisivat pyyhitty historiasta, ilmastonmuutos kielletään ja julistetaan Kiinan propagandaksi samalla kun jäätikkömme sulavat ja Afrikan erämaat kuivuvat kuivumistaan. Puhumattakaan tulevista talouskriiseistä ja kasvavista kuplista, joista meillä ei ole vielä hajuakaan.

 

Voiko tästä kaikesta syyttää globalisaatiota ja mitä globalisaatio edes tarkoittaa? Globalisaatio jakaa paljon mielipiteitä niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin joukossa ja herättää usein ristiriitaisia tunteita. Globalisaatio yhdistää koko maailman. Niin tieto kuin tavaratkin ja pääoma kuin ihmisetkin siirtyvät globalisaation myötä maasta toiseen helpommin ja nopeammin. Maailman yhdistymisen myötä myös meihin, pieneen Suomen kansaan, vaikuttaa yhä enemmän koko maailman talous, kulttuuri, informaatio, politiikka, ympäristö sekä sosiaaliset suhteet.

 

Globalisaation tuodessa meille paljon hyvää tuo se tietenkin myös paljon haasteita. Koko maailman yhdistyessä, globalisaation suurimmaksi ongelmaksi nousee koko maailmaa ja kaikkia valtioita koskevat suuret ongelmat kuten äärimmäinen köyhyys, finanssikriisit, ilmastonmuutos, veroparatiisit sekä sodat. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä yhden valtion mielenkiinto ratkaista ongelmaa, vaan niiden globaaliuden vuoksi siihen tarvitaan koko maailmaa ja kaikkien valtioiden sitoutumista. Tähän ei kuitenkaan vielä olla valmiita vaan valtiot haluavat ajaa omaa etuaan ensin ja vasta tämän jälkeen tulisi ajatella sitä, mikä vaikutus sillä on koko maailmaa koskeviin ongelmiin.

 

Globalisaation myötä tulee aina häviäjiä ja voittajia. Nykyisen kaltaisessa maailmassa, jossa kaikki yrittävät hyötyä toisistaan ja kasvattaa omaa talouttaan, jää aina joku jalkoihin ja häviölle. Mielestäni tämä näkyy räikeimmin erilaisina vastakkain asetteluina. Köyhät vs. rikkaat, kehittyvät valtiot vs. kehittyneet valtiot ja yksittäiset valtiot vs. maapallo. Globalisaation myötä puhutaan usein rikkaiden rikastumisesta ja köyhien köyhenemisestä, kehittyneiden maiden kulkevan yli kehittyvien maiden ja yksittäisten valtioiden käyttävän ja tuhoavan viimeisetkin maapallon antimet. Mutta miten asiat ovat oikeasti, käytämmekö vain toinen toistamme hyväksi päästäksemme itse ylöspäin?

 

Globalisaation vaikutukset näkyvät eri tavalla eri puolella maailmaa. Globalisaatio on vaikuttanut kehittyvien maiden talouskasvuun ja elintasoon positiivisesti, kun työpaikkoja tulee lisää halpatuotannon ja talouskasvun myötä. Tämän johdosta äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on koko ajan laskussa ja köyhyys on puolittunut 15 vuodessa, koko maailmassa. Tuloerot koko maailman tasolla pienenevät kehittyvien maiden kehityksen mukana, vaikka samaan aikaan superrikkaat vain rikastuvat. Tällä hetkellä 8 maailman rikkainta henkilöä omistavat yhtä paljon kuin puolet köyhästä puoliskosta.

 

Kehittyneissä maissa tilanne on taas toinen. Työpaikat ovat siirtyneet kehittyviin maihin tuotannon mukana ja tuloerot kasvavat rikkaiden rikastuessa ja köyhien köyhtyessä. Suomessa tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Globalisaation hyödyistä eivät pääse kaikki nauttimaan ja tavalliset kansalaiset näkevätkin usein vain globalisaation huonot puolet kuten talouden epävakaisuuden, pakolaisvirrat kehittyneisiin maihin ja rikkaiden hyötyvän globalisaatiosta enemmän. Tämän takia kehittyneiden maiden populistipuolueet ovat alkaneet nostaa päätään. Populistipuolueet pyrkivät antamaan helpon vastauksen ongelmiin tavallisille kansalaisille.

 

Mielestäni tällainen tilanne asettaa myös kehittyvät ja kehittyneet valtiot vastakkain asetteluun. Kehittyneet maat ovat pitkään hyötyneet globalisaatiosta ja kasvattaneet talouttaan sen avulla. Omaa tuotantoa on siirretty kehittyviin maihin toiveissa talouden kasvaminen. Kehittyvien maiden matalaa palkkatasoa on käytetty hyväksi ja poljettu heidän oikeuksiaan, minkä ehditty. Nyt kun kehittyvät maat ovat alkaneet itsekin hyötyä globalisaatiosta ja saamaan talouttaan kasvuun on se heti pois kehittyneiltä mailta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Trump on luvannut nostaa talouden kasvuun protektionismin avulla, eli suojelemalla kotimaisia tuottajia ja torjumalla ulkopuolista kilpailua, samaan aikaan kun koko Yhdysvaltojen talouskasvu ja mahti perustuu globalisaatioon, vapaaseen kauppaan ja muiden maiden yli kävelemiseen. Nyt kun muutkin alkavat hyötyä globalisaatiosta, ajattelevat he vain omia etujaan ja haluavat estää muiden maiden hyötymisen globalisaatiosta.

 

Onko kaikki sitten vain ahneutta? Ahnehdimmeko liikaa heikompien ja maapallomme kustannuksella. Tällä hetkellä toimintamme isoimpana panoksena on maapallomme ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat eniten negatiivisesti kehittyviin maihin ja köyhimpiin alueisiin. Onko kaiken takana ahneus ja kiinnostaako meitä enää mikään muu kuin oman edun ajaminen. Jalkoihin jää niin köyhät, huonot ja heikot kuin oma maapallommekin joka ei enää pysty kantamaan tätä kaikkea rasitusta jonka sille aiheutamme.  Mohandas Gandhin sanojen mukaan ”Maapallo kykenee tyydyttämään kaikkien tarpeet mutta ei kaikkien ahneutta”. Kaikkien ahnehtiessa kaikkea sitä mikä irti lähtee, tarkoittaa yleensä sitä, että kukaan ei loppujen lopuksi saa yhtään mitään.

 

Onko globalisaatiolla sitten mitään tulevaisuutta vai ohjaako maailman yhdistyminen meidät kohti synkkää tulevaisuutta, jossa ajamme vain omaa etuamme, ajaudumme konflikteihin ja päästämme maapallon tuhoutumaan. Korkmanin mukaan globalisaation myötä maailma on jo muuttunut paljon paremmaksi paikaksi kuin aiemmin ja olemme edistyneet monissa asioissa, vaikka kuitenkin olemme vielä kaukana parhaasta mahdollisesta. Kolme tärkeää asiaa, jotka pitäisi tapahtua, että globalisaatio veisi meitä oikeaan suuntaan on:

  • Markkinatalous tai kapitalismi tulisi hallita ja markkinafundamentalistinen illuusio tulisi haudata
  • Tulisi kyetä parempaan kansainväliseen yhteistyöhön
  • Tulisi torjua nationalismia ja edistää ihmisoikeuksia

 

Nyt jos koskaan maailma tarvitsisi syvempää yhteistyötä, mutta onko se mahdollista tässä ahneuden ohjaamassa maailmassa. EU:n kaltaisesta integraatiosta on haaveiltu jo 1693 William Pennin teoksessa ”Nykyinen ja tuleva rauha Euroopassa”. Hänen unelmansa yhtenäisestä EU:sta, joka silloin tuntui utopialta, oli pelottavan samankaltainen kuin EU tänä päivänä. Tämän hetkinen utopistiselta ja illuusiolta tuntuvat haaveemme yhtenäisemmästä maailmasta saattaa siis olla vielä tulevaisuudessa todellista.

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close