Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Skolioosi määritellään selän vinoutumiseksi ja se perustuu röntgenkuvaukseen, jonka perusteella sen vaikeusaste voidaan määritellä. Skolioosi voi esiintyä oireettomana selän vinoutena, kipuina koko selän alueella sekä hengitykseen liittyvinä oireina. Skolioosi voidaan luokitella kolmeen ryhmään sen syntymekanismin perusteella:

1. Idiopaattisen skolioosinsyytä ei tiedetä. Se voi alkaa lapsuudessa jo varhain, mutta useimmiten murrosiässä kasvipyrähdyksen yhteydessä. Idiopaattisessa skolioosissa nikamat ja välilevyt ovat normaalit rakenteeltaan ja hyvin hoidettuna sen ennuste on erinomainen
2. Synnynnäisessä skolioosissanikamien rakentuminen voi sikiöaikana häiriintyä. Ennuste vaihtelee harmittomasta erittäin hankalaan. Siihen voi liittyä keuhkojen tai selkäytimen toimintahäiriötä.
3. Muihin sairauksiin liittyvä skolioosi on usein yhteydessä neurologisiin- tai lihassairauksiin. Ennuste on yksilöllinen, koska eri sairauksien vaikutus skolioosin vaikeusasteeseen on suuri.

 

Skolioosipotilaille on erittäin tärkeää lihasvoiman, yleiskunnon ja liikkuvuuden harjoittelu. Yleinen  harjoittelu pitää kehon toimintakykyisenä ja estää liikkuvuuden heikentymistä ja tämän vuoksi liikkumista ei tulisi rajoittaa lapsilla, jotka omaavat skolioosin. Fysioterapeuttisilla harjoitteilla ei ole tutkittua näyttöä siitä, että ne vaikuttaisivat positiivisesti skolioosin paranemiseen. Fysioterapialla voidaan kuitenkin vahvistaa rankaa tukevia lihaksia ja hidastaa skolioosin etenemistä. Sekä Suomessa että Kroatiassa skolioosipotilaalle olen nähnyt ohjattavan erinäisiä harjoitteita kehonpainolla, jotka sisältävät lihasten voimaa ja liikkuvuutta kehittäviä liikkeitä.

Suomessa nuorten skolioosia hoidetaan korsettihoidolla, jonka avulla voidaan saada skolioosikäyryys pysähtymään. Korsettihoidon yhteydessä fysioterapeuttisilla harjoitteilla on tärkeä tehtävä asennon hallinnan parantamiseksi, rintakehän liikkuvuuden ylläpitämiseksi sekä lihasvoiman ja nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseksi. Kroatiassa käytetään kuulemma korsettihoitoa yhtenä hoitomuotona, vaikkakaan en ole nähnyt vielä yhdelläkään nuorella korsettia mukanaan vastaanotolla.

Skolioosin yhtenä hoitokeinona on leikkaus. Tällöin fysioterapian tarkoituksena on valmistaa potilasta leikkaukseen ohjaamalla oikea hengitystekniikka ja siirtymistavat. Leikkauksen jälkeen fysioterapiassa avustetaan potilas liikkeelle ja ohjataan harjoitusohjelma kuntoutumiseksi. Fysioterapia pyritään aloittamaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen. Leikkauksesta toipuminen kestää kuitenkin noin vuoden, jolloin potilas pääsee vasta palaamaan normaaliin liikuntaan.

Kroatiassa lapsien, nuorten ja aikuisten skolioosia hoidetaan Vojta-terapialla. Sillä pyritään aktivoimaan nimenomaan kehon syviä lihaksia, joita yksilö ei välttämättä pysty tai osaa aktivoida itse. Vojta terapiaa tehtäessä potilas on joko päin-, selin- tai kylkimakuulla täysin rentona. Vojtassa on kymmenen eri vyöhykettä, joita painamalla voidaan saada aktivaatiota kehon eri lihaksissa. Terapeuttisin keinoin refleksien aikaansaaminen mahdollistaa liikkumismalleja potilailla, joiden keskushermosto ja liikkuminen ovat heikentyneet. Vyöhykkeitä painamalla ne lähettävät ärsykkeitä, jotka johtavat automaattisiin ja tahattomiin liikeyhdistelmiin. Eri vyöhykkeitä samanaikaisesti aktivoimalla ja paineen antamisen vaihtelemisella voidaan aktivoida haluttuja liikemalleja. Kaikki motoriset liikkeet, jotka näkyvät päivittäisissä toiminnoissamme aktivoituvat terapian aikana näkyvästi. Refleksien terapeuttisen aktivoimisen takia eri lihasfunktiot aktivoituvat erityisesti selkärangan, käsien ja jalkojen alueilla.

Vojtan tarkoituksena on tasapainotta kehoa symmetrisempää liikkumista varten, pystyasennon säilyttäminen sekä raajojen tarkoituksenmukainen käyttäminen. Siinä ei harjoiteta liikettä vaan keskushermoston kautta tapahtuvaa oikeanlaista lihasten aktivoitumista. Näin ollen Kroatiassa skolioosin hoito perustellaan syvien lihasten aktivoitumisella ja niiden vahvistuessa tasapainottamalla kehon epäsymmetrisyyttä.

Kroatiassa harjoitteluni aikana vastaanotolla on käynyt monta nuorta, joilla on selässä suuri ja näkyvä skolioosi. Nuoret ovat olleet 10-17-vuotiaita. Joillakin terapia on aloitettu vasta myöhemmällä iällä, jolloin heidän kävelynsä ei ole normaalia selkärangan epäsymmetrisyyden vuoksi. Kroatiassa skolioosia hoidetaan eniten Vojta-terapialla. Sitä tehdään fysioterapeutin tekemänä viikoittain sekä kotona päivittäin. Kotona oleva terapian tekijä on fysioterapeutin ohjaamana opetettu tekemään nuorelle Vojta-terapiaa. Vojtaa tehdään kotioloissa, koska terapian tulee olla päivittäistä , jotta sillä voidaan saada aikaan muutoksia.

Olin aikaisemmin vain kuullut Vojta-terapiasta ohimennen tultuani Kroatiaan. Yritin myös etsiä siitä tietoa suomeksi ja ainoa lähde oli vuodelta 1986. Tämän tiedon ja kyselyjeni perusteella uskon, että vojta-terapiaa ei tehdä suomessa hoitomenetelmänä, ainakaan skolioosipotilaisen kanssa. Mietin myös yhteyttä näkemieni suurien skolioosien ja Vojta-terapian välillä. Lapsille ja nuorille tehdään päivittäin kyseiestä terapiaa ja siitä huolimatta mutkat selkärangoissa eivät ole kovin loivia. Voi olla, että Vojta-terapia ei ole tarpeeksi vahva skolioosin hoitoon. Olen nähnyt monesti Vojta-terapiaa seuratessani aktivaatiota erityisesti keskivartalon ja yläraajojen alueella. Uskon sen auttavan lihasten aktivoitumisessa, mutta luulen, että se ei yksistään ole järkevin hoitokeino skolioosin kanssa.

 

Lähteet:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/7255/stadia-1176967864-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://www.vojta.com/en/the-vojta-principle/vojta-therapy

https://www.vojta.com/en/the-vojta-principle/vojta-therapy/fundamentals

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00836

http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo97623.pdf

 

Lisää essee omaan suosikkilistaan